Ikääntymistä tuskaileville homoille

Nuoruus on takana, mutta kaikki ”ilo” ei ole suinkaan poistunut elämästäni sen myötä. Päätin kertoa joitakin keinoja joilla voi ehkäistä miesmarkkinoiden halvaksi makkaraksi muuttumista vaikka keski-ikä jo kolkuttelisikin.

Huolehdi vartalosta

Tämä on erittäin tärkeää, eikä tarkoita pelkästään kunnossa pysymistä ja lihomisen torjumista. Suosittelisin treenaamaan kroppaa niin paljon kuin mahdollista. Sikspäk on aina sikspäk vaikka ikä näkyisikin naamasta.


Kasvojen rupsahtamisesta

Rupsahtamistahan tapahtuu kahdella tavalla, kasvolihakset löystyvät ja alkavat roikkua sekä tulee ryppyjä. Kasvolihaksien kiinteyttä voi säilyttää treenaamalla niitäkin. Siihen on olemassa tiettyjä liikkeitä, mutta valitettavasti niitä on hankala selostaa tässä. Ryppyihin taas ei auta erityisen tehokkaasti juuri mikään. Kannattaa suosia terveellisiä elämäntapoja ruuan ja unen suhteen ja välttää solariumia ja auringonottoa. Rusketus näyttää hyvältä mutta aurinkoa vahingollisempaa iholle on vain tupakka. Siitä taas kannattaa pysyä kokonaan erossa. Hyvä keino ehkäistä ryppyjä on yksinkertaisesti ilmehtiä mahdollisimman vähän.


Hiustenlähdöstä

Tämä ei koske minua itseäni, mutta jos olet kaljuuntumassa, suosittelisin ajamaan kokonaan kaljun ja pitämään sen kiiltävänä, ei mitään ”sänkikaljua”. Kaljuudesta voi kehittää oman tyylin suosimalla nahka- tai skinheadmaista lookia.


Pukeutumisesta

Kaikenlaisia lössöjä, ukkomaisia vaatteita tulee välttää. Toinen ja ehkä vielä pahempi sudenkuoppa on liian nuorekas pukeutuminen, näiden väliltä on löydettävä keskitie joka korostaa omia parhaita puolia. Jos kuitenkin tahdot välttämättä käyttää nuorekkaita vaatteita niin noudata ERITTÄIN raakaa ja rehellistä itsekritiikkiä sovituskopin peilin edessä.


Ole maskuliininen

Vanhemmalla iällä itsestään kannattaa viimeistään tislata pois kaikki hinttimaneerit ja vastaavat. Kannattaa oikeastaan olla niin macho kuin mahdollista, mutta usein se tapahtuu jo aiempien kohtien noudattamisen yhteydessä.


Nuoremman seuran iskeminen

Oikeastaan aiempia kohtia noudattamalla saa jo niin hyvän itsetunnon että nuorempi seura lakkaa olemasta mikään itseisarvo. Jos kuitenkin haluat välttämättä saada nuorta, passiivinen iskumenetelmä on must. Älä siis juokse nuorten kundien perässä nolaamassa itseäsi vaan anna niiden tulla sinun luo. Toisin kuin voisi luulla, kahden parikymppisen on huomattavan vaikea saada toisensa vaikka kumpikin olisi siihen halukas. Dilemma on, ettei kumpikaan uskalla nöyryytyksen pelossa lähestyä toista, eli ”mitään” ei tapahdu ja se herättää kiukkua ja pahansuopuutta, mikä tietysti huonontaa mahdollisuuksia entisestään. Niinpä nuoret homot ovat usein seksuaalisesti hyvin turhautuneita ja he kulkeutuvat hyvinkin sinun luoksesi jos olet huomioinut yllä olevat kohdat, seksikäs vanhempi mies korjaa siis potin.

Katso missä vietät aikaasi

DTM:n ja Herculesin tyyliset kotkomaiset jorausmestat kannattaisi jättää oikeastaan kokonaan pois tai ainakin hyvin vähiin. Nämä paikat ovat jo itsessään suuri häpäisy ja kaiken avainhan on vanheta arvokkaasti. Tietysti on ongelmallista jos aivan aidosti viihtyy kotkopaikoissa mutta kannattaa miettiä miksi niin pitää olla. Klubikulttuuri useimmiten on vain nuoria varten ja kotkopaikoista luopuminen on myös osa hinttimaneerien karsimista.

Tässä asiassa kuten monessa muussakin tärkeintä on kuitenkin hyväksyä oma itsensä sellaisena kuin on - mikä ei tietenkään tarkoita 'antaa mennä' -tyyliä, vaan teeskentelemättömyyttä. Jos et ole luonnostasi machotyyppi, sellaisen itsestään vääntäminen tekee vain surkuhupaisan vaikutelman.

Myös kehonsa rakentaminen mahdollisimman lihaksikkaaksi vaikuttaa ainakin minusta jotenkin neuroottiselta. Se vie omasta vapaa-ajastakin niin suuren osuuden, että muuta itsensä kehittämistä joutuu pakosta karsimaan aika rajulla kädellä.

Älä siis hae pukeutumisvinkkejä isäsi sukupolvelta eikä missään tapauksessa omien lastesi (jos heitä olisi) sukupolvelta, vaan pukeudu ikäsi mukaisesti. Yksi paha ja valitettavan yleinen virhe on jämähtäminen oman nuoruutensa tyyliin, joka näyttää keski-ikäisen yllä säälittävältä. Tyylitajua vaatteiden valinnassa sitten joko on tai ei ole. Ellei ole, voi aina ottaa ostoksille mukaan jonkun, jonka maun varmasti tuntee ja tietää myös omaan ikään soveltuvaksi.

Kunnostaan toki kannattaa aina huolehtia, senhän sanoo järkikin. Samoin siisteyteen kannattaa kiinnittää huomiota käymällä säännöllisesti parturissa (sekä kysymällä välillä hänen rehellistä mielipidettään hiustyylistä) ja hoitamalla myös ihoaan. Vaatteita ja kenkiä on syytä tarkastella kriittisen arvioivasti joka kerta kun ne päälleen pukee.

Mutta nämä ohjeethan kelpaavat yhtä hyvin kaikenikäisille, joten en itse asiassa ymmärrä, mikä ongelma siinä ikääntymisessä oikein piilee?

Age näyttää sanelevan "keski-ikäisen homon käsikirjaa" - reps. Muutamat kohdat ovat ihan ok, mutta miksi pitäisi "ohjeistaa" vanhenevia homoja? Tai yleensä ohjeistaa ketään? Eiköhän jokaisella normaalin aivokapasiteetin omaavalla (homollakin) ole sen verran silmää katsoa miten pukeutuu tai käyttäytyy? Vai täytyykö olla aina joku joka ohjailee?

Tuosta luonnollisesta rupsahtamisesta voidaan olla toki montaa mieltä, itse nautin jokaisesta rypystä, joka naamaani korostaa ( toisaalta rypyt kasvoissa näyttävät naurun paikan). Mitä tulee vyötärönympärykseen: ihan sellaisetkin asiat kuin geenit voivat puoltaa enemmin pallopaitaa kuin luonnollista sixpackia. Ja miksi jokaisella pitäisi olla sixpack? On olemassa ihmisiä, jotka haluavat olla "runsasmuotoisia" ja ovat sinut sen kanssa, ja niitä, jotka myös pitävät näistä runsasmuotoisista.

Mitä pukeutumiseen tulee, niin ihan vain vastoin Age´n kommentteja: Pukeudu itseäsi varten, älä muita varten. Rumat koreilee vaatteilla, meille muille ihan tavallisetkin vaatteet riittää.

Seuran iskemiseen en ota kantaa ( omat syyni siinäkin =D).

Ja mitä tulee rajoituksiin paikkojen suhteen, missä aikaansa viettää - kukin siellä missä viihtyy... Muutoinhan tuo menee jo (ikä-) rasismin piiriin, vai?

Meidänhän itsemme pitäisi olla suvaitsevaisia, ei rasistisia - miksi siis ohjeistaa (meitä) ikääntyviä homoja?

Se joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven!

Terveisin: Arkadas ( 48 v / 85 kg)

En voi olla lisäämättä kunnon kulinaristin Lasse Lehtisen sanoja:
" "Ihmiset, jotka ymmärtävät antaa arvoa hyvälle ruualle ja päihdyttäville juomille, eivät ole saaneet läheskään yhtä paljon pahaa aikaan, kuin niitä vastustavat puritaanit."

Hahahahahaha...uskomattoman hauskaa täytyy sanoa. Ja toivon todella ettei kukaan ota tuota Age:n kirjoitelmaa haudan vakavasti. Ikäänytymisessä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Jokainen kohtaa se ajallaan eikä sitä pääse karkuun joten miksi ei ottaisi siitä kaiken irti.
Jos todella omaa jonkun Peter Pan-kompleksin niin siinä ei pistä muuta kuin omia kengän nauhojaan tiukempaan umpisolmuun.
Aina kannattaa pitää itsestään hyvää huolta koska se maksaa aina sen takaisin, minulla omana mottona on:Stay fresh as possible.
Olen niin nuorekas/lapsellinen kun sille päälle sattuu ja toisena päivänä taas en, sen oikeuden pidän itselleni.

Tosiasiahan on , että ikääntyminen voi ottaa keski-ikäiselle homomiehelle koville, koska se voi aiheuttaa masennusta, jos ei kykene saavuttamaan tuota maskulliinista ihannekroppaa. Toimintakyvyn menetys millä taholla tahansa aiheuttaa kaikille masennusta ja elämänhalun menetystä. Ikääntyminen voi tuoda mukanaan lisääntyvästi yksinäisyyden kokemuksia.

Onhan sitä olemassa kauneuskirurgiaa, joka on koko ajan lisääntymässä myös miesten kohdalla. Luin juuri Perusta, jonne miehiä menee mm. Euroopasta rasvaimuihin( Metro-lehdestäkö?). Keski-Eurooppalainen mies on enemmän huolissaan ulkonäöstään kuin suomalainen mies, mutta se on vain ajan kysymys, kun tilanne muuttuu, koska se näkyy jo nuorissa 20-vuotiaissa kuinka he "satsaavat" ulkonääköönsä enemmän kuin aikaisemminkin ja kuinka aikaisemmin homomaisina pidetyt jutut ovat levinneet heteromiesten pariin( hiusten värjääminen).

Nahkahomoissahan näkee kuinka tärkeätä on ylläpitää tietty staili ja se vaikuttaa jopa vastakohdaltaan, koska niin huolellista se "pynttääminen" on ja poseeraaminen myös. Ovatko he enemmän feminiinisiä olemuksellisesti kuin sitä, mihin he pyrkivät juuri siinä tavassa, miten he sen tekevät....voipi kysyä.

Heteropoliitikoista useampikin on mennyt kirurgin puukolla muuttamaan omaa ulkonäköään: Berlusconi , Esko Aho ainakin tulevat mieleeni. Virolainen sävytti hiuksiaan punertavaksi...ulkonäön merkitys sen kuin vain kasvaa.

mies kirjoitti: "Tosiasiahan on , että ikääntyminen voi ottaa keski-ikäiselle homomiehelle koville, koska se voi aiheuttaa masennusta, jos ei kykene saavuttamaan tuota maskulliinista ihannekroppaa. Toimintakyvyn menetys millä taholla tahansa aiheuttaa kaikille masennusta ja elämänhalun menetystä. Ikääntyminen voi tuoda mukanaan lisääntyvästi yksinäisyyden kokemuksia."

Ainakaan minä (keski-ikäinen homo) en kärsi henkisesti ikääntymisestäni, fyysisesti se ehkä voi näkyä, mutta sallittua on "luonnollinen rapistuminen". Missään vaiheessa en myöskään ole masentunut, kun en ole saavuttanut niin paljon mainostettua "jokahomon ihannekroppaa". Valitettavasti kuulun siihen harvenevaan ihmisryhmään, joka on tyytyväinen ulkonäköönsä, vartaloonsa ja itseensä - eikä edelleenkään ole yksin.

Jos nyt joku välttämättä haluaa niin kai sitä voi AbFabin Patsyn tavoin Botoxia huuliinsa ruiskuttaa.

Vanha suomalainen sananlasku:
"Moni kakku päältä kaunis, vaan pelkkää p***aa sisältä."

Mies: "Tosiasiahan on , että ikääntyminen voi ottaa keski-ikäiselle homomiehelle koville..."

Noin löysiä väitteitä voidaan esittää mistä asiasta tahansa.

Kun riittävän usein jankutetaan kielteisiä ennakkoluuloja, niin eikö vain joku kohta ota jo todesta.

Tällaiseen kielteiseen ennakkoluuloon haksahdin minäkin joskus nuorena. Silloin kaikki kertasivat, etteivät homo- ja lesboparisuhteet koskaan onnistu. Kun ryhdyin katselemaan ympärilleni, havaitsin todellisuuden olevan aivan toinen kuin väittämä. Parisuhteita oli, pitkiäkin vaikka kuinka monta.

Olen itse kokenut ikääntymisen myönteisenä asiana. Olen omasta mielestäni selvästi järkevämpi kuin nuorena. Kaiken ei tarvitse enää tapahtua musiikkitermillä ilmaistuna forte fortissimo. Joskus pianissimo on ihan OK. Ehkäpä nautinnollisesti diminuendo.

Mies, jos sinä olet kokenut oman ikääntymisesi tuolla tavalla, miksi teet siitä muiden ongelman?

Ei voi muuta kuin kiittää Johnnyä kommentistaan.

Omakohtaisesti olen kokenut kuinka ikääntyminen on ollut hyvästä ja kaikin puolin tervetullut osa itseäni. En kaipaa takaisin menneitä vuosia tai siloista ihoani.

Itse asiassa muissakin miehissä katson ja etsin aikuisuutta, naururyppyjä silmissä, miehekästä olemusta, hyvää itsetuntoa ja sellaista henkistä ryhtiä jota ei saavuteta six-packiä treenaamalla ja varomalla olematta ilmehtimättä jotta ei saisi ryppyjä naamaansa.

Ei se ollut mikään löysä väite, vaan olin lukenut sen jostakin ja kuullut myös juttuja ( ei siis juoruja ) vanhenevista homoista , joilla on ollut masennuskausia tai itsetuhoista käyttäytymistä liittyen nimenomaan vanhenemiseen ja/tai sairastumiseen kroonisesti ( eikä tämä tarkoita hiv-positiivisuutta ). Itse-asiassa olen ollut sängyssä yhden kerran ikääntyneen homon kanssa-vahingossa siis- koska hänen 2o vuotta nuorempi miesystävänsä oli "houkutuslintuna" ja pokasi minut heidän yhteiseen sänkyynsä ja silloin mm. kuulin hänen kertomaansa tarinaa, miten vaikeata on elää, kun alkaa vanheta ja mitä kaikkea siihen liittyy...

Vaikuttaa välillä siltä, että homot tälläkin palstalla käyttävät puolustusmekanismeja ( kieltäminen?) mieluummin kuin haluavat tarkastella asioita puolueettomasti. Tietenkin väite on aina väite, mutta minulla on aina joku todellisuuspohja niille. Yleistämistä? Varmaan joo, mutta ei välttämättä. Muistaakseni juuri tällä ToF itsellään oli pahoja sopeutumisvaikeuksia omaan sairastamiseensa....

Mies: Juttuja on niin monta kuin jutun aiheitakin. Vanhenevia ihmisiä olemme ihan jokainen, vauvasta vaariin. Monille ihmisille (niin heteroille kuin homoillekin) vanheneminen aiheuttaa joskus masennusta ja itsetuhoisuuttakin. Syynä saattaa olla ikääntymiseen liittyvä sairaus, jälkikasvun muuttaminen pois kotoa, ongelmat läheisissä ihmissuhteissa, työ, tyhjyyden tunne, kun kaikki haluttu on jo saavutettu, tai toisaalta olo, että elämä lipuu ohitse...

Ihmetyttää, millä vimmalla monia ihan yleisesti ihmisiä koskevia ongelmia liitetään nimenomaan ja erityisesti homoihin. Toki yksinäisyyteen liittyvät ongelmat saattavat korostua homojen kohdalla. Siitä on pitänyt huolen se, että yhteiskunta on leimannut homoseksuaalisuuden ei-hyväksyttäväksi ilmiöksi - ja se kumppanin löytäminen on vaikeampaa. Noista ongelmista toivottavasti eivät enää tämän päivän nuoret joudu samalla tavoin kärsimään.

Myös baarielämään jumiutuneet joutuvat usein kohtaamaan sen, että "markkinat kapenevat". Sellainenkin saattaa olla yleisempää homojen keskuudessa, mutta tavataan niitä asioita heteroillakin. Äveriäs (hetero)johtaja voi aina rahoillaan lunastaa rakkautta sihteeriköltään, mutta naista vaille jäänyt heteroduunari surkuttelee kantakapakassa kavereiden kanssa kaljaa kitaten. Samalla tavalla aseman itselleen hankkinut seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva voi käyttää korttia "raha" hyväkseen.

Ikääntyminen on mielenkiintoinen asia, eikä siihen liittyvät ongelmat ole todellakaan yksistään homojen murheita. Toiset selviävät ikääntymisestä ilman suurempia kriisejä, toiset eivät.

Mies: "...sängyssä yhden kerran ikääntyneen homon kanssa..."

Ja tämä sitten todistaa muka yleispätevästi vanhenevien homomiesten mielenterveyden ja muista ongelmista.

Hei, kuulepa. Sinä määrittelet reaktiot selvään potaskan jauhamiseen torjunnaksi, se jos mikä on mielestäni täyttä roskaa. Ansaitsee myös tulla sillä tavoin mkohdelluksi.

Et ole pystynyt esittämään mitään vakuuttavaa negatiivisten kommenttiesi perusteluiksi. "Joku on jossain tutkinut..." Juu, kaikkea voidaan tutkia ja johtopäätöksiä vääntää mihin suuntaan halutaan. Esimerkkinä Aslanin tapa todistaa vaikka mitä itselleen sopivaa tutkimuksiin vedoten.

Ehkä minulta sittenkin puuttuu terve sairauden tunto. :-)

Olet mielipiteinesi mielestäni väärässä.

Joka tapauksessa minua ei niinkään kiinnosta heteromiesten ongelmat. Miksi on niin vaikeata tarkastella vain homoiksi yms mieltäviä ihmisiä ja heidän ongelmakenttäänsä? Miksi on niin väärin kertoa omia havaintojaan omista "ympyröistään"? Jos muutamalla täällä sanailevalla on asiat hyvin, niin ei se ole joka homojätkällä samalla tavalla. Sitäpaitsi minä kerron "mielipiteitä" keskustelupalstalla enkä ole tutkijaksi itseäni koskaan väittänytkään. Tiedän aika monta ( ainakin 7) yli 40 vuotiasta homomiestä A) jotka ovat masentuneita B)kärsivät yksinäisyydestä C)eristäytyvät D)joillakin on itsetuhoisia ajatuksia- koska he ovat niistä minulle puhuneet!

Minä en ole koskaan oikein sisäistänyt sitä, että homojen tulisi "todistaa" heteroväestölle oma elämisensä oikeutus tai oma "yhteiskuntakelpoisuutensa". Siksi kannatankin "ghettoutumista", koska energian kanavoiminen oman "alakulttuurin" kehittämiseen nostaa myös itsetuntoa suhteessa valtaväestöön. Ei heteroväestö koskaan ymmärrä homoja jne. koska he eivät ole joutuneet elämään ja kokemaan, mitä syrjintä oikeasti merkitsee. Se on monille heteroille yksi "itikan pissa".

Minusta homoille voisi aivan hyvin olla mm. omat kaupat, koulut jne. Miksi sitä osaamista, minkä on hankkinut ei haluaisi jakaa nimenomaan hlbt ihmisille, joka auttaisi heitä pärjäämään tässä yhteiskunnassa paremmin? Nimenomaan se olisi ensiarvoisen tärkeätä. Viis politiikasta.

Mies "...minua ei niinkään kiinnosta heteromiesten ongelmat. Miksi on niin vaikeata tarkastella vain homoiksi yms mieltäviä ihmisiä ja heidän ongelmakenttäänsä?"

Tässä keskusteluketussa siis teemana on ikääntymisen ongelmat ja selvästi siihen liittyvät asenteet. Miksi sinä koetat eristää mm. näistä nimenomaisista kysymyksistä homo-ongelmia? Ne ovat esimerkiksi ikääntyvien miesten taikka naisten ongelmia. Joukossa siis myös homoja ja lesboja. Pitäisikö vaikkapa homomiehiä kohdella näissä asioissa eri tavoin kuin heteroita.

En siis tavoita sinun ajattelusi taustavaikuttimia, vaikka kuinka yritän.

Olen myös tuosta alakulttuurin energian kanavoimisesta homogettoon täysin eri mieltä. Juustokuvun alla alkaa varsin pian haista ja lopulta tuotteet mätänevät.

Tällaisia onnela-kokeiluita on tehty ja ne ovat olleet lopulta epä-onneloita. Näin arvelen käyvän mahdolliselle homo-onnelallekin. Mutta siitä vain kokeilemaan. Olen kuitenkin etukäteen varoittanut.

Minun suositukseni sateenkaariyhteisölle on integroituminen, eikä eristäytyminen. Integroituminen tuo mukanaan terveyttä ja tasapainoa.

Minä vain rajasin aihetta siihen, mikä minusta on oleellista, koska suurin osa keskusteluun osallistujista on homomiehiä. Aina peräänkuulutetaan sitä, että keskustelu lähtee omista kokemuksista ja niistä minä olen kertonut. Minä olen kokenut paljon ikäviä asioita ja siksi se voi värittää minun mielipiteitäni ja sitä, että kiinnitän asioita "epäkohtiin".Mitään onnelaa en todellakaan kuvittele saavuttavani ja "homoutopia" on pelkkä fantasia. En ole koskaan käynyt Castro-streetillä enkä tiedä siitä mitään. Tiedän vain, että se on olemassa. Mielenkiintoinen ilmiö se kumminkin on. Kyllä minusta ikääntyviä homomiehiä voisi kohdella "omalla tavallaan" ja järjestää heille omia palvelujaan( ei ole kartoitettu). He voisivat olla vapaasti omia persoonallisuuksiaan ja hyvä olisi jos se apu, mitä he haluaisivat tulisi heidän kaltaisiltaan eli homoilta. Miksi muuten peräänkuulutit Johnny terveydenhuollon työntekijöiden asenteista tutkimuksia, jos siinä ei olisi jotakin parantamisen varaa?Se ongelma olisi ratkaistu, jos avun antaja olisi itse homo(?)Tietenkin kysymys on viimekädessä rahasta tai vapaaehtoistyöstä. Siksi talousasiat ja taloudenhoito ovat tärkeitä asioita homoyhteisölle. Miksi yhteiskunta ei voisi tukea sellaisten palvelujen mahdollistamista? Sitä, että me järjestämme palveluja ja otamme vastuuta omaan ryhmäämme kuuluvista jäsenistämme. Mummolaakso- projekti on olemassa, mutta ei miehille ole mitään vastaavaa.

Mies: Minun silmissäni erityisesti homomiehistä erikseen puhuttaessa rakennetaan raja homomiesten ja muiden miesten välillä. Ainakin itse löydän vahvan merkityseron lauseissa "Miksi miehet juovat paljon?" ja "Miksi homomiehet juovat paljon?", ihan kuin "Miksi suomalaiset juovat?" tai "Miksi ihmiset juovat?". Sitä, kenen sanotaan juovan, tulee kyllä verrattuna siihen ryhmään, jonka määritelmä sulkee ulos.



Toki homomiehillä on valtaväestöä edustaviin miehiin nähden erikoispiirteitä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmissuhteisiin. Tarkastelu jäisi kuitenkin aika yksiulotteiseksi, jos (yritettäisiin) keskustella vain homomiesten "ikääntymisen tuskasta" vertaamatta sitä laajempaan ryhmään.



Me homomiehetkään emme ole niin homogeeninen ryhmä, että olisi kovinkaan järkevää jättää keskustelun ulkopuolelle yleensä miehisyyteen liittyvää "ikääntymisen tuskaa". Moni homomies on ensisijaisesti mies ja vasta sen jälkeen homomies, puhumattakaan niistä, jotka eivät halua tai uskalla mieltää itseään homomieheksi lainkaan.

Niin, minä en ole koskaan ajatellut itseäni heteromiehenä enkä sillä tavalla olekaan mies. Seksuaalisesti olen ns.umpihomo niinkuin yksi transseksuaali minua nimitti. En ole koskaan sopeutunut niihin hetero-odotuksiin joita jatkuvasti kohtaan enkä ole niihin antanut vastinetta. Miksi minun pitäisi teeskennellä heteroille olevani joku muu, jota en todella ole? Minun on helpompaa elää erillään heteroista tai olla heidän kanssaan rajatusti tekemisissä, koska en kokemusteni valossa enää luota heihin. Miksi minun tulisi alistaa itseni joillekin heteronormeille? Ne ovat minun elämääni vaikeuttavia asioita. Jos matkustaisin johonkin arabimaahan tms. niin ne tappaisivat minut siellä ellen alkaisi valehtelemaan heille, että olen avioliitossa tms.

Se on valitettavaa, että elämme yhteiskunnassa, joissa kiusaamisen luvallisuus lähtee esim. uskonnosta tai lainsäädännöstä ja me olemme ihmisinä niin alakynnessä ja nujerrettuja, että pelkäämme ottaa asioita esille ja saada oikeutta. Miehinä meidän tulisi tukea toisiamme ja luoda verkosto. Miksi ajattelisimme vain yleisellä tasolla, mitä on ollla mies, kun riittää, että ajattelemme ja rajaamme asiat itseemme ja ystäviimme. Silloin se on todellista.

Ajattelen, että homoissa on aivan valtavasti lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä, mikä johtuu juuri siitä, että asenteet ovat meitä vastaan. Jos kerran luodaan ekoyhteisöjä, niin miksei voisi luoda miesten yhteisöjä?

....ja nimenomaan homomiesten yhteisöjä.

Joopa...joo, kyllähän tästä elämästä saa itselleen ylitsepääsemättömiä ongelmia jos niin vaan haluaa. Minusta on vaan valtavaa energian haaskausta moinen tuskailu mitä nicci mies käy tässä elämässään läpi.
Käyt varsin hyvin vastakohdaksi umpiheterosta jonka pääkoppa on ennakkoluulojen runtelema ja eikä voi käsittää homoseksuaalisuutta.

Ihan vaan vinkiksi niccille mies, USA:n itärannikolla on paikka nimeltä Cape Cod. Siellä niemenkärjessä on yksi itärannikon homo paraatiseista nimeltä Provincetown. Hurmaava paikka missä on lesbo-pormestari ja jossa heterot ja homot elävät sopusoinnussa......It´s a Miracle!!!
Mielestäni ihanteellinen esimerkki kuinka asiat voivat myöskin olla.

Minä en koe itseäni ensisijaisesti 'homomieheksi', vaikka olenkin "umpihomo". Koen itseni ihmiseksi ja mieheksi kaikkien muiden ihmisten ja miesten joukossa, enkä suostu tuntemaan häpeää tai alemmuutta siksi, että satun miehenä pitämään seksuaalisesti ja emotionaalisesti enemmän miehistä kuin naisista. Tämä piirre minussa on minun yksityisasiani ja jos se merkitsee jollekulle ongelmaa, ongelma on hänen, ei minun.

Eivät miehet muutenkaan ole keskenään samanlaisia. Kaikissa on omat erityispiirteensä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Silti he ovat kaikki miehiä, ja heidän arvostuksensa muiden silmissä lähtee lähinnä heidän omasta asennoitumisestaan yhteisössä ja suhtautumisesta omaan itseensä.

Haluan kuulua kaikkien erilaisten ihmisten muodostamaan yhteisöön, en eristäytyä mihinkään miesten, homomiesten, keski-ikäisten homomiesten eikä helsinkiläisten keski-ikäisten homomiesten yhteisöön.

Totta kai iästäkin saa ongelman, jos niin haluaa. Kukapa meistä IHMISISTÄ ei jossain elämänsä vaiheessa ongelmia kokisi, mutta miksi tehdä ongelmia luonnollisista asioista ( vanheneminen, muutama liikakilo, ystävä/kaveripiirin muuttuminen etc) ? Elämä on sellaista, välillä iloista ylämäkeä, välillä vauhdikasta alamäkeä, muutenhan se olisi pirun tylsää ja puuduttavaa.

Itselläni ei todellakaan ole tarkoitus tehdä omasta elämästä neuroottisten paineiden ja muiden ihmisten ahtaiden mielipiteiden vuoksi vankilaa itselleni ( ja rakkailleni).
Kuten P.E. asian ilmaisi: "Koen itseni ihmiseksi ja mieheksi kaikkien muiden ihmisten ja miesten joukossa, enkä suostu tuntemaan häpeää tai alemmuutta siksi, että satun miehenä pitämään seksuaalisesti ja emotionaalisesti enemmän miehistä kuin naisista."
Samoilla linjoilla tässä suhteessa kuljetaan - on jokaisen oma asia minkälaisen vankilan itselleen omien neuroosiensa takia tästä lyhyehköstä vaelluksestaan Telluksen pinnalla haluaa.

Se tuleeko siitä toisen ongelmasta sinulle ongelma riippuu aika pitkälti siitä, miten se toinen käyttäytyy tai tekee sinulle saatuaan tietää sinun "erityisominaisuutesi", ja mehän kaikki tiedämme, että kaikenlaista voi ja on sattunut, kun jollakin kilahtaa nuppi. (public eye )

Minä olen melko sujut oman vanhenemiseni kanssa. Tietenkin toivoisin, että säilytän toimintakykyni mahdollisimman pitkään, koska en elä parisuhteessa tällä hetkellä eikä minulla ole sen suomaa turvaa. Kestääkö rakkaus toisen sairauden oli se sitten mikä tahansa tai impotenssin, ei ole minulle ajankohtainen kysymys. Joillekin voi olla.

Minulle sanat "neuroosi" ja "sairaudentunnoton" kertovat lähinnä sen kuinka syvälle heteronormitetut käsitteet ja sitä myötä asenteet ovat pureutuneet ajatteluumme. Kun pintaa vähän raaputtaa voisi jopa löytää sellaiset sanat, jotka yksi entinen ystäväni minulle sanoi:" Kyllä minä tiedän, että me olemme sairaita kaikki...." Minulle sillä ei ole juurikaan merkitystä olenko sairas, vaan sillä, miten inhimilliseksi ja ihmisarvoiseksi sen oman elämänsä voisi saada ja minä en nyt vain suostu alistumaan heteroiden päähän potkittavaksi, vaikka olen monosta joskus kallooni saanutkin ja jälkensä se on sieluuni jättänyt, ei sitä voi kieltää. Joskus on viisasta otta etäisyyttä.

Mies, olen kirjoituksistasi ymmärtänyt, että yhteentörmäyksiä sinulle on sattunut heteroiden kanssa. Noista tapahtumista on sieluusi jäänyt naarmuja, jotka tänäkin päivänä tuntuvat kipeiltä, jopa niin kipeiltä, että haluat tehdä välimatkaa heteroihin yleensäkin. Toivot turvaa homojen joukosta.

Minusta tuntuu vahvasti siltä, ettei tuollainen malli toimi. Heteroita pyörii ympärillä, tahdoitpa tai et. Eivätkä kaikki homot ole kivoja. Joukossa on myös keljuja tyyppejä, aivan kuin heteroidenkin joukossa.

Provincetownin kaltaisia paikkoja ei maailmassa monia ole. Eikä Provincetownissakaan kaikkia suvaita. Yhtään mustaa tai värillistä ihmistä en ole siellä nähnyt niinä useana kertana, jolloin olen sielä käynyt. Köyhät homot saavat myös pysyä sieltä kaukana.

Mies, mitäpä jos alkaisit teipata niitä sielusi naarmuja jollakin konstilla.

Johnny...yeah ure are more than right.
P-town on paikka hyvän näköisille ja menestyneille, itse en kiinittänyt huomiota rodulliseen yksipuolisuuteen,ehkä ensi kerralla sitten.......

Luin myös `miehen´komentit ja en voi muuta kuin valittaa että sinulla on ollut todella huono tuuri. Mutta ehkäpä olet valitettavasti ollut tekemisissä todella ahdistuneiden tai rajottuneiden tyypien kanssa.
Mulla ei käynnyt kun 1 nuoren hra:n kanssa niin kun kerroin hänelle mistä pidän niin hän otti hieman etäisyyttä minuun. Mutta nuoren miehen ikä oli 20 v joten ehkä sen voi hieman ymmärtää.
Minulle ei kelpaa missään muotoa vain `all gay´-maailma koska minä taasen kokisin sen minulle liian rajotuneeksi. Nautin kaikkien ihmiset seurasta ja se on minusta ihmiselämän rikkaus.
Minulla vaan ei ole valitettavasti mitään `lääkettä´ itsetunnon kohottajaksi, se vaan täytyy itse oivaltaa.

Kun nyt P-town tuli puheeksi niin erikoinen muistelo siihen liittyen. Pahoittelen, että se on täysin ulkopuolella ketjun aiheen.

Provincetownissa on pieni perhehotelli, muistaakseni 17 huonetta. Sillä oli luotettu, homomiehistä muodostunut vakioasiakaskunta, jonka suosituksesta vain voit hotellissa asua. Sinne kutsuttiin. Kaikki tunsivat toisensa ja luottivat toisiinsa. Paikkaa piti äskettäin yli 90-vuoden ikäisenä kuollut homomies. Oli kuin olisi asunut jonkun kotona.

Paikan omistaja valokuvasi polaroid-kameralla aina kaikki vieraansa ja liimasi kuvat huolellisesti valokuvakansioihin. Valokuvia voi katsella kuka tahansa vieraista. Joukossa oli monia USAlaisia julkkuja, jotka olivat virallisesti heteroavioliitossa vaikkapa Washingtonissa, mutta joka vuosi he kävivät miesystävänsä kanssa lomailemassa rauhassa ja turvallisesti. Joillakin miesystävä vaihtui vuosittain. Se oli helppo todeta kuvia selailemalla. Kansioita oli todella paljon.

Tuttavapariskuntani hoiti iäkästä hotellin pitäjää hänen viimeisinä vuosinaan. Suku oli hänet hylännyt homoutensa vuoksi. Pariskunta myös pyöritti hotellia jonkin aikaa. Kun vanhus kuoli, seurasi pesänselvitys. Suvun lakimiehet iskivät heti ja ryhtyivät amerikkalaiseen tapaan silppuamaan pariskunnalle tehtyä testamenttia.

Valokuvakansioista tuli ongelma. Ne sisälsivät pariskunnan mielestä niin tulenarkaa ainesta, että he aikoivat ne tuhota. Pyysin heitä miettimään uudelleen, koska silloin olisi tuhoutunut merkittävää historiallista aineistoa vuosikymmenien ajalta P-townista ja yleensäkin USA:n yhteiskunnallisesta historiasta.

Nyt nuo valokuvakansiot on arkistoitu pankkiholviin jossakin puolella USA:ta, kenties vuosikymmeniksi. Voi olla että niitä tutkitaan vasta sitten kun kaikki kuvien henkilöt ovat kuolleet tai yleinen ilmapiiri USA:ssa muuttunut suvaitsevammaksi homoja kohtaan.

Mikä siinä "all gay- maailmassa" muka olisi liian rajoittunutta, koska minusta se toisi lisää vapautta ja itsemääräämisoikeutta moniin asioihin. Jos päättäjät olisivat itse homoja niin asiat olisivat monella tapaa paremmin, aivan varmasti olisivat. Ettekö te usko itseenne? Minusta hyvä itsetunto lähtee juuri aika paljon ympäristö-olosuhteista, missä on elänyt.

Minä en ymmärrä, että esim. joidenkin heteropariskuntien kanssa kaveeraaminen muka olisi millään tavalla avartavampaa. Olen nähnyt esimerkiksi erään miesparin lapsensa kanssa leikkipuistossa ja he olivat erillään muista. Eivät he liittyneet toisiin millään tavalla, vaan olivat siellä kolmistaan.

Voi olla, että jotkut homoista tarvitsevat sen jatkuvan "esillä olon" tyydyttääkseen omat turhamaisuuden ja huomion tarpeensa. Kyllä se varmaan tuokin sisältöä elämään, jos aina pitää olla sotaisa ja taistella oikeuksien puolesta. Minä en sitä tarvitse. Minä haluaisin elää totaalisen rauhassa kaikesta sellaisesta, mutta se on nyky-yhteiskunnassa lähes mahdotonta.

Minusta te olette kummallisia.

En kaveraa ihmisten kanssa siksi että he ovat: Heteroita, homoja, mustia, eri uskontoa tai eri poliittinen kanta. Mutta että he ovat mukavia ihmisiä joilla on ajatusta päässään ja pidän heidän seurastaan. Erillaiset ihmiset tuovat minulle rikkautta elämään, onko se vaikea ymmärtää?
Tunnen väkisinkin ihmisiä homoja&heteroita joiden kanssa on syystä tai toisesta tultava toimeen mutta ei vapaa-aikana.

Voi olla `mies´ että elämme niin eri maailmassa, koska minun ei tarvitse taistella jatkuvasti oikeuksieni puolesta. Sitä en kiellä etteikö epäkohtia ole, ne eivät tule koskaan loppumaan.
Toisaalta en myöskään pidä päivittäin yksityishenkilönä mitään `Olen Homo´ julistus paraatia, joten en varmaan törmää jatkuvasti vastustukseenkaan.

En tiedä, minä olen 110% onnellinen ihminen (joka sattuu olemaan myös homo) tällä hetkellä, tässä maailmassa.
Maailma on täynnä idiootteja joiden kanssa saisi saa poltaa hihansa harvasen päivä mutta se ei kannata.

Mustat ovat odottaneet tasa-arvoa jo monet sadat vuodet, puhumattakaan naiset......mitä luulet `mies´ saavatko he ennen kuin me?
Sitä odotellesamme....koitetaan repiä tästäkin tilanteesta se paras ja loput huumorilla.

mies kirjoitti: Minusta te olette kummallisia

Unohdin komentoida viellä tuon.......
Kyllä olen hyvin kummallinen mutta siksi ihmiset/ystäväni pitävät minusta.

DKNY : Kirjoitit asiaa - taas kerran. "Tunnen väkisinkin ihmisiä homoja&heteroita joiden kanssa on syystä tai toisesta tultava toimeen mutta ei vapaa-aikana."
Näinhän se on esim. työyhteisössä, naapurustossa, ravintoloissa etc. Kaikkien kukkien on annettava kuitenkin kukkia...

Ja nimim. "mies" etsii kuumeisesti (haluamatta löytää??) itseään, koska kirjoittaa välillä omakohtaisia kokemuksia homoista (myös sängyssä) ja toisaalta ihmettelee miksi me homot olemme niin omituisia. Kuitenkin kirjoitusten yleissävy on "ulkopuolinen", mutta silti homo. Olenko oikeassa vai alkaako vanhuuteni (*reps*) hämärtää ajatuksiani?

Oli miten oli, minulle ainakin tulee tuollainen mielikuva "mies"-nickin kirjoituksista...

Ja edelleenkin olen tyytyväinen; itseeni, rakkaaseeni, ikääni, ulkonäkööni ja kroppaani. Ja elämästäni en (kaikista vastoinkäymisistä huolimatta) päivääkään vaihtaisi pois... ( Ompahan vanhainkotiin paljon naurunaiheita =D.

Kiitos arkadas ja haluan viellä sanoa että monesti olen kokenut oman elämäni öljyväri maalaukseksi.
Aluksi tietysti kun synnyin se oli tyhjä kangas mutta iän myötä olen löytänyt kaikki värit ja uskaltanut käyttää rohkeasti värejä.
Olkaa ihmiset rohkeita vaikka pikku hiljaa kerrallaan ettei se oma `taulu´jäisi harmaan valkoiseksi. Me olemme kaikki vaan ihmisiä ja tämä on vaan elämää, ei sen vakavempaa.

No huhuhuh !

"Paikan omistaja valokuvasi polaroid-kameralla aina kaikki vieraansa ja liimasi kuvat huolellisesti valokuvakansioihin."

Potentiaalinen kiristäjä siis. Olen tutustunut Suomessa vähän samantyyppisiin tapauksiin.
Ovat usein vähän neitimäisiä/transsahtavia ja sadomasokistisia.

Minä en ymmärrä, miksi te haluaisitte elää ( vaikkakin kaapissa, mikä on tullut selväksi) tällaisessa yhteiskunnassa, joka ei halua teitä. Uskontokeskustelussakin tuli selväksi monta kertaa se asia. Kummallisuuudella tarkoitin juuri tätä, ihan kuin vankilan ovi voisi olla auki, mutta ei haluta astua ulos sieltä.
Minä vain mietin, olisiko joku muu ympäristö yhtään rakentavampi kuin se, mikä nyt on vallalla. Voi niitä valintoja tehdä jo nyt esim. palvelujen ostamisessa. Voit leikkauttaa hiuksesi homolla niinkuin minä teen. Minä haluan antaa rahani hänelle, koska haluan tukea hänen yritystoimintaansa.

Olen kirjoittanut omista kokemuksistani vain sen takia, että mielipiteilläni on joku todellisuuspohja, koska en ole mikään tutkija.

En koe eläväni kaapissa vaikkakaan en ole tehnyt virallista ilmoitusta valtakunan lehteen että homoja tässä ollaan nyt.
Vanhempani, ystäväni muutamat työkaverit tietävät ja se riittää minulle. Minun seksuaalisuuteni on vain osa minua, enkä koe tarpeelliseksi keskustella siitä kaikkien kanssa. Kuten minun ei tarvitse olla tekemisissä tai tuntea kaikkia ihmisiä sen paremmin.

Monet kaupoista ja palveluitaan tarjoavat yritykset pitävät jo sateenkaari lippu tarraa ovipielessään, se riittä minulle.
Se että ihminen on homo ei tee(eikä takaa) hänestä parempaa eikä huonompaa ammattilaista työssään.

Valitettavasti suurkaupungeissa rodulliset vähemmistöt ovat asettuneet tivisti yhteisöihinsä(kuten homotkin) ja se ei todellakaan edistä epäluulojen/asenteiden romuuttumista.....päinvastoin.

Mulla on hyvä idea...vallatkaa Ahvenanmaa ja tehkää siitä oma Gaylandia. Kyllä me tullaan sitten ahkerasti lomailemaan sinne ja tuomaan valuuttaa. Olisiko se ainoastaan miehille tarkoitettu?...siis tämä gay-utopia mistä puhut mies?

Nimimerkki "Mies" kirjoitti:

| "Muistaakseni juuri tällä ToF itsellään oli pahoja
| sopeutumisvaikeuksia omaan sairastamiseensa...."

Minulta jäi suu auki tuosta kommentista. Mitenköhän suurin osa ihmisistä reagoisi mikäli keuhkot rappeutuisivat ja hengittäminen olisi työlästä ja uuvuttavaa - kun ilma loppuisi? Olisikohan itse kullakin "pahoja sopeutumisvaikeuksia omaan sairastamiseensa???

Erittäin mielenkiintoinen keskustelu... oma huomioni keskustelusta on se, että meitä on moneen junaan ja mielipiteitä sen mukaan.
En halua rajata ostoksiani, tekemisiäni yms. pelkästään homojen kanssa käytäväksi toiminnaksi vaan arvostan -tai ainakin yritän arvostaa- toisia ihmisiä riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisesta... elämästä tulisi todella yksipuolista jos olis joku homoghetto ja kaikki pyörisi pelkästään homouden ympärillä.
Mielestäni 'mies' on aika outo tapaus... tai ehkä jotkut tekevät elämästään vaikean...

DKNY...loppujen lopulta palattiin sitten humoristisesti "hippaamiseen" ...sopii varmaan sinulle. Ehkä se onkin sitten niin, että se riittää monille meikäläisille, että saa hipata juhlapyhinä ja palata sinne omaan pikku kuutioonsa leikkimään kotia( ja apinoimaan heteroja ). Minä en enää jatka tätä omaa vastavirtaan kulkemista. Lopetan keskustelun tähän.

DKNY...loppujen lopulta palattiin sitten humoristisesti "hippaamiseen" ...sopii varmaan sinulle. Ehkä se onkin sitten niin, että se riittää monille meikäläisille, että saa hipata juhlapyhinä ja palata sinne omaan pikku kuutioonsa leikkimään kotia( ja apinoimaan heteroja ). Minä en enää jatka tätä omaa vastavirtaan kulkemista. Lopetan keskustelun tähän.

Ok ihan vaan miten haluat, tässä foorumissa jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Tässä nyt ei ole kysymys kuka on oikeassa ja kuka ei.
Minä itse henkilökohtaisesti en koe apinoivani ketään vaan elään täysin vapaaehtoisesti juuri sellaista elämmä josta olen unelmoinnutkin. Se että apinoikse se sinun mielestä heteroide elämän tyyliä,kuka ties. Mutta mielummin elän tätä kuin väkisin jotain muiden minulle paremmin sopivaa elämää.
Voin tähän sanoa että jos kuvittelet että viihdyn omaa olohuonetta paremmin S/M-luolassa, nahkakeinussa katsoen 6 Feet Underia....väärin meni. Olen mielummin kotona mieheni kanssa.

Toivotan sinulle kaikkea hyvää taistelussasi tuulimyllyjä vastaan, herra Quiote (toivottavasti meni nimi oikein).


ps.Miten niin hipata juhlapyhinä? Hyvä mies joka päivä on minulle juhlaa, joskus hieman pienempi ja joskus sitten suurempi juhlaa.....

Jaa, että kun ikää tulee lisää, muut sanelevat millainen saa olla? Nou thänks.
Mottoni: jos en kiinnosta tai miellytä ketään sellaisena kuin olen, niin ..tut siitä. (anteeksi, että elän vain omaa elämääni)

En liiemmin elättele ruusuisia haaveita homojen välisestä solidaarisuudesta - samanlaisia ihmisiä kuin muutkin. Ehkä hieman useammin katkeria ja kateellisia, varautuneita, koska ovat joutuneet homoutensa vuoksi kestämään syrjintää tms. kuten jokainen homo jossain määrin, mutta joihinkin se jättää selkeät arvet. Tai ehkäpä tämä pätee vain niihin "näkyviin" homoihin jotka notkuvat baareissa ja klubeilla, nehän eivät ole mitään onnen tyyssijoja. En ole kyllä homoilta juurikaan saanut hyvää asiakaspalvelua stokkalla tai muuallakaan täällä, pikemminkin kohtelevat kuin vammaista...?

Olen samoilla linjoilla DKNY:n, Arkadaksen, Johnnyn ja Public Eyen kanssa tässä vanhenemiseen ja elämiseen littyvissä asioissa. Tämä on minun elämäni ja minusta riippuu millaiseksi se muodostuu. Mitään jatkuvaa onnelaa ei ole, mutta se mitä teen kun matto vedetään pois jalkojeni alta ja märällä rätillä roimitaan pitkin naamaa, riippuu vain minusta.

Pettymyksistä ja vastoinkäymisistä huolimatta elämä jatkuu ja siten uudet onnen hetket ovat jo nurkan takana odottamassa. Jos antaa selkänsä painua kumaraan ja myrkyttää mielensä, peli on menetetty.

Mitäpä tähän enää muuta sanoa, kuin lainata viisaan ihmisen viisaat sanat: " Katkeruus on itsemurhan pidennetty muoto".

Juice totesi aikoinaan viisaasti, "Ei väliä oletko ylipainoinen tai alipainoinen, tärkeintä on että olet tasapainoinen". Eikös? Kivaa syksyä kaikille ja peilit alas seiniltä.

Ohhoh!

Täällä on hypätty aivan aiheesta toiseen, mikä on tuo otsikko. Rönsyilyä.
Kun tulee ikää enemmän, niin kai sitä henkinenkin puoli kehittyy.
Olen sutjakka, maskuliinen ja reipas ja itsestäni huolta pitävä sporttinen mies. EI ole kuin yksi huoli, pitäs hampaat laitattaa. Onko ne takarit siten millainen ratkaisu, kuka valottaisi.

Nouse rienna suomenkieli: "kannattaa viimeistään tislata pois kaikki hinttimaneerit ja vastaavat". Tulipa oikeen hyva mieli miten tanki asian saa sanottua noin mainioilla sanoilla! Kehotit karttamaan Maman tapasia kotkopaikkoja. Missa mielessa? Siis etta sielta on vaikea pokata ketaan, vai missa? Voihan siella kayda kivasti bailaamassa jo musiikki ja meno miellyttaa. Et tarjomnnu muuten mitaan vaihtoehtoja noilla kotkopaikoille, mitahan ne vois olla?

Olipa hyvin kirjotettu tan keskustelun avaus, ja niin totta! Eihan kenenkaa tarvi olla kiinnostunu itestaan ja peilista tossa mielessa, jos ei oo sen tyyppinen ihminen, mutta oli fiksusti koottu tuohon paljo asiaa, ja niiiiin totta! Ja niin hyvin sanottu tuo etta "jos oma maku ei riita", siis se on niin totta etta peiliin kattoessaan ei vaan se arvostelukyky ja jarki jne. pelaa, sita nakee ittensa niin eri valossa kun todellisuus. Ja sitte tosta v***n narisemisesta, vaha tekis mieli sanoa etta maassa maan tavalla tai maasta pois! Ite oon asunu vuosia monissa eri paikoissa muilla mailla ja katellu homotouhuja. Monissa isoissa kaupungeissa viipottaa niin monenmoista liikkujaa, etta harva valittaa kuka on mitaki. Jos Suomen meininki ahistaa, niin pois vaan sielta! Ja vaikka johonki Amsterdamiin tai Barcelonaan, joissa on homoille niin kaikkea etta huh huh. Tai johonki kotosempaan pikkupaikkaan jossa on rauhallisempi eritt. homomyonteinen meininki, vaikka Sitges, jossa kaupunginvaltuustoki mainostaa myonteisyyttaan homoparikuvijulistein. Tai sitte barrikadeille siella Suomessa ja vaantamaan asioita mieleisempaan suuntaan, kai se on siellaki suunta selva homo- ja muumyonteisempaan suuntaan muutenki. Taalla Barcelonassa oon kokenu hyvin tuon homoeristaytymisen vastakohtaa ja taalla onki meneillaan homoseksuaalisuuden "normalisacion" monella tasolla, virallisia tahoja myoten. Homoudesta on tullu mukavasti (toisaalta hiukka valitettavasti jotenki!) ihan jokapaivasta josta "kukaan" ei valita. Homodiskoketju mainostaa itteaan "pasion por diversion" eli intohimona moninaisuus. Ja sitte homodiskon vaahtobileissa onki hirveasti esim. heteronaisia ja tyttoja ja kova homoporno pyorii ja kaikilla yhessa kivaa vaahdossa hyppiessa ja iloitessa ja sitte yks tapaus joka kosketti syvasti: dark roomissa TOSI iso tytto seiso siina seinaa vasten ja poika sita pani, ja toinen poika sen takana veti sita poikaa peppuun. Tammosta taalla. Oon viihtyny!

Kiitos: "dark roomissa TOSI iso tytto seiso siina seinaa vasten ja poika sita pani, ja toinen poika sen takana veti sita poikaa peppuun"

Voi, miten hellyttävä episodi! Tällaiseen tasa-arvoon meidän pitää tähdätä myös täällä Suomessa!!! :-))))

Musta tuntuu, että mä en kohta enää kestä näitä juttuja :o

... ... ...

Samoin....mutta täytyy muistaa että meitä on niin moneen junaan, todellakin. Itse koen valitettavana että tämä yliseksuaalisuus tulee aina niin räikeästi esiin, vaikkakin seksuaalisuus on se `meidän´ erityisominaisuus.

Mutta osa miestä ei varmaan kylpylöistä ja darkroome:sta ulos tulisi ellei olisi pakko, addiktioita kun on niin moneen lähtöön.

Mikä vitun "yliseksuaalisuus"??? Mitä sinä oikeen tarkotat? En oo koskaan kuullu tuota sanaa. Mikä seksissä sua tökkii? Tai siinä että ihmiset pitää hauskaa keskenaan?

Mun heterokaverit on kateellisia, ettei heteroille oo darkkiksia, eipä siellä ehkä naiset keskimäärin viihtyiskää, tiedä häntä.

Rakas tarja kerta se ensimäinenkin.....
Mua ei töki seksissä mikään päin vastoin mutta olen vaan ihminen joka ei välittömästi ensin ajattele heti seksiä.
Kivat sulle tarja jos sinun päiväsi täytyy alin omaan seksistä.

Heteroille ei ole darkiksia mutta porttolat löytyy....taidan olla sen verran konservativinen etten hyväksy sitä aikaa kun odotat bussi pysäkillä bussia tulevaksi ja vieressä olisi vaikka dominasessio käynnissäpariskunalla kun heitä nyt vaan halutti niin pirusti.

Joskus vain tulee mieleen, että meillä on Attitude HC sukupolvi. Siis ihmisryhmä, joka on omaksunut vahvat vaikutteet seksikäyttäytymiseensä Attituden kaltaisista homoelämäntapalehdistä sekä pornoelokuvista.

Enkä halua olla nyt `ilon pilaaja´ mutta tässä otteita vuodelta 2003 minulle tapahtuneita tilanteita.

Thaimaa uimaranta:
Olen jutellut niitä näitä erään kivan pariskunnan kanssa ja heidän eräs ystävänsä samalla ajelee toisen miehen rinta+muna karvat trimmerillä. Sitten hän päättää samalla kurkkia kaikkein housuihin kun hänen tekee mieli otta selville minkälaiset munat meillä kaikilla on...
Minä sanoin kylmästi:Näpit irti,en edes tunne sinua. Johon heti perään sain nirppanokan maineen...what ever.

Cape Cod,USA:
Olemme eräässä clubissa mieheni kanssa, istumme ulkona lobby baarin puolella seurustelemassa ihmisten kanssa.
Me molemmat (erikseen)saamme ehdotuksen noin 15min sisällä pikaisesta seksistä wc:n puolella, jätämme uudet tuttavuutemme oman rauhaansa. Vaikkakin kyseiset ehdottajat tietävät meidät pariksi...

New York City, Splash-disco:
Eräs nuori herra tulle luoksemme ja ensin työntää kovettuneen etuosansa mieheni polvea vasten ja kysyy olemme me pari? Pyytää meitä suutelemaan toistukseksi ja samalla työntää kasvonsa ja ulkona törröttävän kielensä kohti meidän suudelmaa, päästäkseen osalliseksi suudelmasta....thrilling!

Call me crazy mutta kaikkien näiten vuosien jälkeen en ole törmännyt moiseen hetero discoissa yms muuta kuin fiman pikkujouluissa....mutta nehän nyt ovat nämä pyhät Suomen mielenterveys-vapautus juhlat missä kaikki on sallittua.

Haluan viellä lisätä hieman ettei synny väärinkäsitystä yllä olevasta viestistäni.
Olen itse vanhemman koulukunnan kannattaja eli hieman malttia ja siveellisempää lähestymistä toisiin ihmisiin.
Itse puhun mielelläni seksistä ja seksuaalisuudesta ystävieni kanssa mutta itse en syty moisesta lähestymis tavasta kun kyseessä on tuntematon ihminen.
Flirtti on hieno asia ja harrastan sitä myös mutta se on pysyttävä hienotunteisena.
Voi ollä että tämä kaikki ronskius selittyy vuosien undergorundina olosta tms...

Olen samaa mieltä DKNY. On paljon homomiehiä, jotka kuvittelevat voivansa käyttäytyä miten heitä sillä hetkellä huvittaa. Luulen, että se on tahallista kiusaamista ja ilkeilyä tai he yksinkertaisesti ovat törppöjä( ADHD).

Jokaisella on olemassa joku raja, jota ei saa ylittää.

Samaa mieltä täälläkin. Osaltaan näkisin sen liittyvän tuossa aiemmassa vihjaamaani "mystiseen" homolifestylen toteuttamiseen.

Samanlaisia kokemuksia. Muutama vuosi sitten silloisen kumppanin kanssa, baareilla näitä seuraan tuppautujia riitti. Ei häirinnyt yhtään, että minä olin siinä vieressä. Kovasti piti jallittaa toista aivan häpeämättömästi.

Onko kukaan koskaan miettinyt tätä. Homot ovat seksimonstereita ja haluavat sitä kaiken aikaa kaikkialla ja kaikkien kanssa. Lesbot sen sijaan ovat vähemmän seksi keskeisiä. Tuntuu siltä, että romantiikalla on lesboille suurempi merkitys, tai merkitystä yleensä.

Ehkä mun olisi pitänyt syntyä lesboksi...

e-vis...jos jaksoit lukea hieman ylempää `tarjan´ komentin niin luulen että tässä on sinulle ärhäkkä lesbo joka janoaa seksiä noin 15min välein.
Ellei sitten ollut sitten `sen alan´ammattilainen.....

Mitä lesbo ottaa mukaansa toisille treffeille ? Muuttokuorman.

Mitä homo ottaa mukaansa toisille treffeille ?
Mille toisille treffeille ?

Jos seksi on vain seksiä, niin eikö siinä ole kysymys jonkinlaisesta tunteettomuudesta ja sisäänpäinkääntyneisyydestä, jossa vain oma halu on tärkeintä. Seksinkontaktien avulla haetaan myös poikaystävää, koska ei jakseta odottaa. Ekoilla treffeillä mennään usein sänkyyn. Se on vähän kuin tapa. Toisaalta jos miehiin ladataan paljon odotuksia ja vaatimuksia niin kaikki pinnallistuu, koska siitä tulee tavallaan fantasiahahmo ja sitten ollaankin muualla kuin tässä todellisuudessa. Seuraa vain pettymyksiä ,koska nämä lapselliset kuvitelmat eivät toteudukaan. Me voimme olla kylmiä ja samalla hyvin haavoittuvia. Heteroon rakastuminen on säälittävää, koska vaikuttaa siltä, että jos homo tai lesbo saa vähänkään myönteistä huomiota osakseen, hän on heti riippuvainen siitä tunteesta ja kehittelee omassa päässään, vaikka mitä päivä-unelmia. Se paljastaa aika paljon ja sen kuinka yksinäisiä sitä ollaan ja kuinka huono itsetunto taustalla on. Siksi minun "markkinoimani" erottautuminen hetero-yhteiskunnasta on parasta homoille ;) . Sitäpaitsi miesten yhteisöjä on aina ollut esim. Sparta, Atos-vuori.

Meneeköhän tässä seksi-keskustelussa pari asiaa sekaisin?

Seksi voi nimittäin olla ihan vain seksiä (kansankielisesti ilmaistuna "panettaa") tai rakastelua, jolloin tunteetkin ovat mukana.

Minusta kumpikaan ei ole huono asia. Seksi ilman tunteitakin on usein mukavaa.

Jos seksi ja seksikumppanin hakeminen olisivat ainoa elämän sisältö, totta kai homojen olisi parasta elää omassa eristäytyneessä yhteisössään.

Mutta kun ainakin minulle ja kaikille henkilökohtaisesti tuntemilleni homolle se on monien muiden tarpeiden joukossa vain yksi, kieltämättä tärkeä, osa elämää.

Jos elämällä ei olisi mitään muuta tarkoitusta kuin syöminen, minäkin muuttaisin Stokkan elintarvikeosastolle tai S-markettiin.

Piuhanaloittajan viestissä esitetään, että ikääntyvän homomiehen tulisi

huolehtia vartalosta
huolehtia kasvojen rupsahtamisesta
huolehtia hiustenlähdöstä
huolehtia pukeutumisesta
olla maskuliininen
olla juoksematta nuoremman seuran perässä
katsoa missä viettää aikaa.

Kauheesti huolehtimista ja kovin vähän nauttimista. Kuka sellaista haluaa? Eikös tuo kaikki kuulu nuoruuteen, huolehtiminen ja epävarmuus?

No itse asiassa juuri epävarmuus munkin mielestä tuosta Agen viestistä tuli selvästi esiin, vaikka kovin siinä yritettiin muuta sanoa.

Hmm. Taas mentiin sivupoluille tässä keskustelussa. No, eipä se varmaan haittaa.

Mies edelleen markkinoi ahkerasti homogettoaan. Joo, onhan homoilla varmaan huono itsetunto, joka tulee heikosta omakuvasta, koska homoushan on väärin, rikollista, saatanallista ja muuta pahaa. Tietty nuo asenteet ovat muuttuneet hieman, mutta silti monet homot kokee että yhteiskunta ja ihmiset edelleen kuitenkin ajattelevat noin, vaikka se ei olisikaan totta. Se on iskostunut takaraivoon, koska eihän homot nyt kuitenkaan mitenkään yleisesti hyväksyttyjä ole olleet hirveän pitkään.

Kiinnitin kyllä itsekin huomiota siihen, miten ikääntymisestä pitää stressata ja kauhean työlästä tuntuu ikääntyminen olevan. En usko, että jaksan itse ainakaan niin paljoa asian eteen vaivaa nähdä. Noh, onhan siihen vielä aikaa...

Stressin tason ikääntymisen / homouden kannalta saanee jokainen tahollaan päättää. Naurettavinta on se, että alle 25-vuotiaat yrittävät meitä yli nelivitosia tässäkin keskustelussa opettaa =D.

Noon rumat jokka vaatteilla koreilee...