vanhat "kummitukset"

mitä teen kun kumppani vähän väliä muistelee vanhoja poikaystäviä ja käyttää heidän nimiään puhuessaan minusta, tuntuu pahalta, onko tämä mustasukkaisuutta, en vain kestä kun minut sekoitetaan muihin

Jospa kertoisit tuntemuksistasi kumppanillesi?

niinhän olen tehnytkin, kumppani vain pyytää anteeksi joka kerta, hän ikävä kyllä elää menneisyydessä monessakin asiassa, itse olen mennyt eteenpäin enkä menneitä sen enempää muistele, on tämä vaikeeta tämä parisuhteessa elo

Niinpä...mut eihän sen oo tarkotuskaan olla 'liian' helppoa. Jos se olis sitä, sen vois tehdä yksinkin :-)

Siis, tarkoitatko, että siltä menee nimet sekaisin...?

Sano sille vaikka, että aioit nipistää sitä, joka kerta kun se kutsuu sua väärillä nimillä ;-)

Entä jos kumppanisi tarvitsee jonkun läheisen ihmisen kanssa tyhjentävää keskustelua existään. Seuraavan kerran kun tietty nimi/nimet pomppaa esille, et torjuisikaan aihetta ärtyneenä vaan osoittaisit kiinnostusta asiaan. Voisitte yrittää yhdessä käydä läpi tuon suhteen hyvine ja huonoine puolineen, eroon johtaneet syyt jne. Samalla voit oppia paljon kumppanistasi, ehkä myös hän oppisi itsestään jotain uusia puolia.

Tiedän, että tällaisesta aiheesta keskustelu voi olla sinulle aluksi vaikeaa, ja ehkä se on hänelle vielä vaikeampaa. Tämä antaisi kuitenkin mahdollisuuden siivota menneisyyden luurangot lopullisesti pois komerosta. Jokaisella meistä on oma henkilökohtainen ihmissuhdehistoria, jota kannamme mukanamme. Sille ei voi mitään, mutta alitajuntaan kaivelemaan jääneet ikävät asiat voi puhua pois, jolloin syntyy tilaa myös uudelle.

Elääkö sinun miehesi todellisuudessa? Tilaa aika psykiatrille...siis sille sinun miesystävällesi tietenkin.