HIV???

Tunnetteko yhtään Hiv positiivista homoa?
Onko niitä edes paljon?
Missäköhän päin SUomea heitä on eniten?

Pelkään saaneeni tartunnan tyypiltä ketä kirjaimellisesti panee kaikkien kanssa :(

Ei se niin helposti tartu. Monesti pelätään turhaan. Pelkää ennemmin vaikkapa hepatiittia. Sitäpaitsi HIV hoidetaan hyvin. Ei se maailmanloppu ole. Se on vähän samanlainen kuin mikä tahansa krooninen sairaus nykyisin. Monet HIV -positiiviset elävät pitkään terveenä. Sitäpaitsi tulevaisuudennnäkymät sen kuin paranevat, koska lääketieteessä siihen(HIV tutkimus ja hoito) tullaan panostamaan paljon ja asut sitäpaitsi länsimaissa. Ajattele, jos asuisit vaikkapa Afrikassa.

Ei kannata kovin löysin rantein HIViin edelleenkään suhtautua, vaikka siihen joitakin lääkkeitä onkin olemassa. Viime vuosina ovat HIV tartunnat jälleen lähteneet kasvuun, erityisesti homomiesten keskuudessa. Liekö syynä välinpitämätön ja vastuuton asenne vai mikä, en tiedä. Kannattaa kuitenkin pitää itsestään ja rakkaistaan huolta. En puhu omasta kokemuksesta, mutta muutama kertomus aiheesta on tullut luettua ja kuultua.

On totta, että lääkkeillä taudin eteneminen voidaan saada kuriin (Huom: VOIDAAN saada, ehkä. Kaikilla lääkehoidot eivät auta.), mutta HIVin lääkehoidot ovat usein todella raskaita ja aiheuttavat vieläpä vaikeita sivuoireita. Monet joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle pelkästään voidakseen noudattaa monimutkaista lääkekuuriaan. Lisäksi lääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä voi potilaalle tulla akuutteja henkeä uhkaavia sairauksia, jolloin lääkehoito voidaan joutua keskeyttämään tai jopa lopettamaan kokonaan. Nykyään HIVin lääkehoidoista on maalattu aivan liian ruusuinen kuva, eivätkä ihmiset tajua, että tauti on edelleen tappava.

HIV on edelleen kantajalleen kuolemaksi ja sitä kannattaa pelätä. Tuntemattoman (ja miksei tutunkin!) partnerin kanssa tulee aina käyttää kumia, ja olla muutenkin maltillinen. Maltti on tässäkin asiassa valttia. Liian usein kiimassa ajatellaan vain alapäällä, ja jälkeenpäin sitten itketään.

Kannattaa ihan oman mielenrauhan vuoksi käydä testeissä. Testeissä käymisellä et menetä yhtään mitään. Jos taas jätät käymättä, niin otat suuren riskin, ja kaiken lisäksi jatkat murehtimistasi, koska elät epätietoisuudessa.

Hepatiittiin on tehokkaat rokotteet olemassa. Jokaisen homon pitäisi käydä ne terveyskeskuksessa ottamassa, eivät maksa mitään riskiryhmille. Hepatiitti B on turhin tauti minkä homo voi saada. Tarttuu noin 100x helpommin kuin HIV.

"Hepatiitti B on turhin tauti minkä homo voi saada. Tarttuu noin 100x helpommin kuin HIV."



HIVin tarttumiseen tarvitaan yksi ainoa suojaamaton yhdyntä. Tilastolliset jakaumat tartuntariskeistä eivät paljon lohduta siinä vaiheessa kun se tauti sattuukin omalle kohdalle.

Kyse on vähän samasta asiasta kuin että lentäminen on tilastojen mukaan turvallisin matkustustapa. Tämä ei kuitenkaan helpota lentopelkoisen oloa yhtään silloin, kun se oma kone syöksyy liekeissä kohti maata.

Vielä vähemmän lohduttaa se kun huomaa saaneensa hepatiitti B:n, vaikka siihen olisi voinut käydä hakemassa turvallisen suojan ilmaiseksi.

On varmaan ihan totta, että hepatiitti tarttuu helpommin kuin HIV. Mutta vaikka henkilö kävisikin hakemassa rokotteen hepatiittia vastaan, niin hän ei silti tule immuuniksi HIVille. Hepatiittirokotus ei anna kenellekään kykyä harrastaa suojaamatonta seksiä ilman tautiriskiä: hän voi silti saada HIVin (tai jonkin muun taudin) suojaamattomassa seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Paras suoja sukupuolitauteja vastaan on pidättäytyminen. Jos seksiä kuitenkin haluaa harrastaa, niin paras mahdollinen suoja on kondomi. Sellaista rokotetta ei ole olemassakaan, joka suojaisi kaikilta mahdollisilta tartuntataudeilta.

Mä olin ennen tyyppi joka pani kaikkien kanssa.
Nyt olen todellakin muuttunut fiksummaksi ja en enää tee sitä kenenkään kanssa (n 2 vuotta ilman kunnollista seksiä).
Pelkään että nyt mulla on HIV kun on tämmönen fiiliskin.
Kondylooma mulla on jo ja se riittää!

En uskalla mennä testeihin. Olen muutenkin niin herkkä ihminen että mä en varmaan tiedä mitä sitten teen.
Onko hesassa melkein kaikilla homoilla sitten HIV?
Kun tunnen erään tyypin joka panee jokaisen kanssa ja tuntuu siltä että sillä voisi olla vaikka mitä.
Sitä ei näytä kiinnostavan mitä tautia se voisi kantaa.

onneksi HIV vielä on todella harvinainen. tuskinpa sinulla on tartuntaa, vaikka runsaasti suojaamatonta seksiä olisit harrastanutkin.

onhan näitä huolettomasti eläviä jätkiä.. mutta usein se toinen osapuoli osaa huolehtia itsestään ja vaatii käyttämään kondomia.

Kerron nyt oman kokemukseni. Olen ollut 2 kertaa tilanteessa, missä olen kieltäytynyt anaaliseksistä "paljaalla", koska minulla ei ollut kondoomeja mukanani. Molemmilla kerroilla sain närkästyneitä kommentteja ja taivuttelua siihen. Toinen sanoi:" Miks sä et halua perseeseen panoa!" ja suuttui, järjesti kohtauksen ja lähti ulos saman tien.

Toisella kertaa, toinen kundi yritti siihen minua suostutella : oli asennossa muna pystyssä ja nosti jalkani levälleen ylös, vaatii aikamoista luonnetta alkaa siinä keskustelemaan turvaseksistä, koska tilanne tuli niin nopeasti eteen ,ja jälkeenpäin nolasi minut Mamassa sanomalla suureen ääneen vessassa, että:" Sä et pystynyt mua tyydyttämään!"

Olin siis pihtari. Jälkikäteen olen ollut tyytyväinen, että pistin hanttiin. Ei unettomia öitä eikä hermoilua, mitä tuli tehtyä. Tietenkin minua loukkasi se , että jouduin riitelemään ja olemaan "negatiivinen" ja minua syyllistettiin siitä. Tietenkin olisin halunnut olla miellyttävä ja antaa sen tyydytyksen. Pidin järkeni päässä.

Nuoria homoja kannattaisi juuri kasvattaa tietynlaiseen asenteeseen itseään kohtaan, että pitää huolen omasta hyvinvoinnistaan ja ennenkaikkea juuri siitä, tuli mitä tuli. On paljon sellaista, että sitä miellyttämisen halusta "luopuu omasta itsestään". Tähän liittyy huono itsetunto ja yksinäisyys. Jos on vielä kyseessä vanhempi mies, joka vonkaa, niin nuorempi varmaan antaa herkästi periksi.

On minulla ollut niitäkin juttuja monta, jossa olen harrastanut seksiä ilman kondomia ja aina sitä törmää siihen, että ei puhuta kunnolla asioista ennen sänkyyn menoa, koska se on vaikeata ja sitten sitä ei luota toiseen puhuuko hän totta. Myös humalatilan aste vaikuttaa kondomin unohtamiseen. Mitä kovempi känni, sen huonompi asia.

On niitä olemassa, jotka ei käy testeissä häilää ne sitten miten vain ja millä tavalla tahansa. Näitä psykopaattejahan on. Vain tauti heidät pysäyttää. Siitä tulee sitten sellainen "jarru" ja "kahle":tavallaan elinkautinen. Joskus ihan kirjaimellisestikin.

ja kuten kaikilla tarinoilla on opetus...

Ei kannata harrastaa seksiä, jos molemmat ( ylä- ja alapää) seisoo yhtäaikaa... Ja jos niin ikävästi on käynyt, että on harrastanut, seksiä, voi "katumusharjoituksena" jatkossa käydä säännöllisesti terveystarkastuksessa ja pitää huolta, ettei turvaton seksi toistu...

Riskejä ja extremeä elämään voi ottaa monella muulla tavoin, kuin seksin kautta...

Mä niin toivon että sitä ei mulla ole.
En voi oikeesti sairastaa sitä vaan sitten luultavasti teen itselleni jotain (mitä en todellakaan halua.)

Nuorena sitä vaan meni yksinäisyyden takia kaikkien miesten kanssa panolle ja ei välittänyt mistään mitään.

Mä olen päättänyt että sanon ei (jos vielä seksiä haluan.. se ei oikeesti kiinnosta?!) jos joku vielä yrittää jotain.
Terveyteni on tärkeämpi kuin toisen seksuaalisten tarpeiden toteuttaminen.

Oon itse sitä sukupolvea, joka on saanut niin rankan HIV/AIDS-valistuksen esim. koulussa, että on varmasti jysähtänyt takaraivoon ja syöpynyt sinne lähtemättömästi.

Oon itse ollut HIV/AIDS-valistuksen alkuaikoina niin nuori, etten tajunnut koko asiasta muuta kuin että "jos tekee SITÄ, niin sitten saa SEN ja KUOLEE". Tuon pidemmälle ei riittänyt ala-astelaisen ymmärryskyky. (Ala-asteella kun luokanopettaja lähti äitiyslomalle, niin puoli luokkaa itki välitunnilla että opettaja pian kuolee, koska mitä ilmeisimmin opettaja on tehnyt SITÄ ja siitähän sitten saa tietenkin SEN ja sitten KUOLEE.) Ja eipä ollut tuo tietämys HIV/AIDS-asioista keskivertokansalaisten parissa muutenkaan kovin kukoistuksessaan tuolloin 80-luvulla.

Myöhemmin ymmärryskykyni kasvoi, mutta valistus sitten olikin sen suuntaista että "Jos olet HOMO niin sitten ainakin saat SEN - ja KUOLET". Ei nyt tietenkään ihan näin sanottu, mutta tällainen käsitys syöpyi mieleen teininä. Tätä havainnointiani voi tietysti selittää myös havaintokehällä.

Joten ei ole mikään ihme, että myöhemmin parikymppisenä seksielämän alkaessa sitä lähti koko touhuun suurin piirtein sillä asenteella, että jokaisella on HIV kunnes toisin todistetaan ja jokaiseen seksikumppaniin suhtaudutaan HIV-positiivisena.

Neuroottistako? - Ehkä joo, mutta turvallista ainakin! ;-)

Tässä yhden hiv-positiivisen kommentti.

Hiv on Suomessa aika harvinainen, mutta kuitenkin arkipäivää - sitä todellakin kannattaa varoa.

Mielestäni riskipitoisimmat kontaktit ovat niitä henkilöitä jotka eivät omasta hiv-positiivisuudestaan tiedä: he eivät ole välttämättä hankkineet kaikkea tietoa tartunnasta ja sen leviämisen estämisestä, eivätkä välttämättä osaa varoa toimiaan seksiä tehdessä jne.

Lisäksi hiv-positiivisten hoidettujen henkilöiden lääkehoito vähentää virusmäärää ja ilmeisesti myös tartuttavuutta (tämä on edelleen hieman epäselvä tieto, mutta viitteitä tähän suuntaan on esitetty). Eli vaikka vahinko (kondomi rikkoontuisi) hiv-positiivisen kanssa tapahtuisi on tilanne ilmeisesti parempi kun kumppani tiedetään hiv-positiiviseksi ja on hoidossa kuin hoitamattomilla hi-viruksen kantajilla. Lisäksi tässä tilanteessa kumppani saadaan toimitetuksi estolääkityksen pariin (se pitää aloittaa muutaman tunnin sisällä tartuntariskistä) - tämä etu on vaikka hiv-positiivinen ei olisi lääkityksessäkään.

Hiv:stä kannattaa muistaa se, että sen tartuntariski on alhainen. Vaarallisinta seksiä on anaaliyhdyntä vastaanottavana osapuolena. Tällöinkin riski hiv-positiivisen pannessa ilman kondomia on alle 1% (0,82% per kontakti, viite: http://www.aegis.com/news/wb/1999/WB990804.html ).

Mutta kuten mainittu: yksikin kerta (usein) riittää. Se voi olla myös se henkilön "ensimmäinen kerta", joten nuoria olisi valistettava tässäkin asiassa.

Lisäksi kannattaa välttää huiputtamasta itseään sillä, että tekee "melkein turvaseksiä". Esim. paneminen ilman että mehut lentävät on vaarallista - kummallekin. Riski on pieni, mutta se on olemassa. Kumit käyttöön siis aina naidessa. Tosin esim. suuseksin tuoma riski on erittäin alhainen.

Jos joku vaatii riskiseksiä on hän varmasti tehnyt sitä muidenkin kanssa. Vakuutteluja testituloksista ei kannata uskoa: vaikka testeissä olisi käyty ja tulokset olisivat "puhtaat" on mahdollista, että henkilö ei ollut testausaikana vielä kehittänyt vasta-aineita hi-virukselle - tai että hän on hässinyt muiden kanssa tässä välissä.

Ulkomailla käydessä kannattaa muistaa se, että hiv on lähes joka maassa paljon yleisempi kuin Suomessa. Seurauksena on mm. se, että tavat suhtautua hiviin ovat erilaiset: mikäli turvaseksiä ei vaadita on usein syynä se, että kumppani on jo hiv-positiivinen. Ja koska hiv-positiivisia on niin paljon epäilee kumppani, että myös sinä olet hiv-positiivinen - erityisesti jos sinä et turvaseksiä vaadi.

Barebacking (riskiseksin harrastaminen) on yleistä länsimaisten hiv-positiivisten miesten kesken.


Sitten muutama sananen Hepatiitti-B -rokotteesta. Se on todellakin syytä ottaa, sillä kyseessä on erittäin helposti tarttuva tauti joka on nykyisillä rokotteilla täysin turha itselleen hakea.



Loppusanat: Hiv-positiivisuus on rajoittava tekijä hiv-positiivisen elämässä - mutta hiv on rajoittava tekijä jokaiselle nykyajan ihmiselle: hiv on olemassa ja siihen on otettava kantaa omassa seksikäyttäytymisessä.

Positiivisuus rajoittaa elämää (lääkkeet, oireet, vaivat, lääkärissäkäynnit, matkustelu). Mutta esim. irtosuhteissa olisi kaikkien harjoitettava turvaseksiä, joten sen suhteen asia ei mielestäni ole kovinkaan iso rajoite.

Hiv:n kanssa voi elää. Nykyisin on ihmeellistä, että kaverit eivät enää kuole. Vuonna 1992 sain yliviivata osoitekirjastani pois yli 60 - lähinnä ulkomaalaisen - kaverin nimet. Silloin tuntui pahalta. Nyt on elämä edessä.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi on olemassa välinpitämättömyyttä omasta hyvinvoinnista ja tietenkin kysymys on itsetunnosta ja minäkuvasta. Minkälainen minäkuva homomiehellä on itsestään? Olen aivan varma, että useimmilla, kun pintaa raaputtaa, tulee esiin erilaisia alemmuuskomplekseja, jotka vaikuttavat esimerkiksi elämänilon katoamista. Mitä siitä seuraa? Voisi kuvitella tietynlaista eskapistista asennetta elämään ja jonkintasoista addiktiivista käyttäytymistä.

Jos ajateellaan suomalaista yhteiskuntaa, niin täällä on oikeasti kovin kielteiset asenteet homomiehiä kohtaan. Minäkin olen kuullut pitkin matkaa herjoja siitä, että olen homo("vitun homo!"). Mitä se aiheuttaa minussa? Pelokkuutta ja eristäytymistä. Ei kylläkään kaappihomoilua, mutta se onkin ollut yhtä "suossa rämpimistä". Suomalaiset miehet ovat aivan kammottavia omissa homofobioissaan ja se menee naurettavuuksiin asti: "kaikki on ok, kunhan vaan en ole mikään homo", voisi kärjistää asenteen. Pelkästään, jos katsoo kadulla pitempään hetero miestä, kohtaa homoseksuaalisuuden "nollatoleranssiin". Toinen esimerkki on se, kun avoimena homona menee miesten pukuhuoneeseen: monet eivät halua riisuutua, kun homo on paikalla. Ihan, kuin sitä olisi kuolaamassa joka ikisen miehen perään. Nämä ovat pieniä arkipäiväisiä asioita, mutta ne vaikuttavat aika syvälle ja näkyy todennäköisesti jonkintasoisena itsetuhoisena käyttäytymisenä( välinpitämättömyytenä ) tai ainakin vitutuksena. Vituttaa, että on niin eristetty ympäristöstään. Sama juttu naisten kanssa. Kun olet homo, niin moni on mustasukkainen miesten käytöksestä ja kaveeraamisesta homon kanssa ja se sabotoidaan.

Nämä ovat mielestäni otettava huomioon, kun halutaan tehdä ennaltaehkäisevää kasvatustyötä nuorten homomiesten parissa. Ei riitä se, että pelotellaan kuolemalla, koska silloin koko gay-scenestä annetaan kielteinen mielikuva. Homomiehistä tulee tavallaan "kuoleman sanansaattajia". Koko kanssakäyminen( seksi) homomiesten kanssa saa pelon sävyttämän leiman ja ainakin seksistä tulee "likaista" ja "vaarallista". Jotta "ylittäisit riman", se vaatii kielteisten mielikuvien jonkintasoista torjuntaa, mutta siihen voi tulla syyllisyyden tunteet mukaan. Seksistä tulee jonkinlainen "miinakenttä".

Me voimme hallita omaa elämäämme ja ottaa sen haltuumme. Hyvin usein puhutaan vain varoituksen sanoja, mikä tekee meistä jännittäjiä.

Eri asia on sitten juuri se, mistä ei puhuta tai jätetään puhumatta, mikä mahdollistaa väärinkäsitykset.( " kun et kyseenalaista seksiä ilman kumia, olet hiv+") Tässä on kulttuurisia eroja.

Yksi asia on biseksuaaliset maahanmuuttajamiehet, joiden tieto-ja koulutustaso voi olla todella alhainen. Kuinka he voivat edes puhua avoimesti homoseksuaalisuudesta tai miten heidät tavoittaa yleensäkään?

Mies kirjoitti: "Eri asia on sitten juuri se, mistä ei puhuta tai jätetään puhumatta, mikä mahdollistaa väärinkäsitykset.( " kun et kyseenalaista seksiä ilman kumia, olet hiv+") Tässä on kulttuurisia eroja"

Toden totta.

Tuo jälkimmäinen juttu jäi vielä mietityttämään: "kun et kyseenalaista seksiä ilman kumia, olet hiv+" - näinhän se varmaan (ainakin Suomen ulkopuolella) onkin: mikäli nai ilman kumia niin ei kauaa pysy hiv-negatiivisena.

Siis ei kai vaan täällä Suomessa näin ajatella.
Että jos olet menossa sänkyyn jonkun kanssa umpikännissä ja sitten unohdat koko kondoomin ja toinen kenellä saattaisi ollla HIV luulee että tämä toinenkin olisi sairastunut HIViin koska ei muista kondomia?!

Positiivinen: Mielenkiintoinen artikkeli. Ristiriitaakin löytyy:

"The most common sexual practice engaged in by the group of men who became infected was anal intercourse with a condom "

Alkuvuodesta sain pahan virustartunnan aasian matkaltani.
Pitkään epäilin saaneeni mahdollisesti HIV:n, mutta kotimaasta, koska matkallani ei minulla ollut yhtään seksikontaktia kehenkään.

Sairastaessani pitkään eikä mitään syytä oireeluuni alkuun löytyny, edes HIV:ä, päätin että jos nyt selviän tästä ilman sitä, niin koskaan en enään harrasta suojaamatonta seksiä kenenkään kanssa.

Olin pitkään harrastanut suojaamatonta seksiä, koska lähes kaikki sitä tuntui haluavan. Jos ei suostunu panemaan paljaalla, niin kiitos ei ollenkaan!

Kun sairauteni selvisi, olin jo lähes toipunut. Eikä se ollut HIV! HIV-testeissä kävin vielä senkin jälkeen varmistuakseni että olen HIV-.

Nyt kun olen kieltäytynyt suojaamattomasta seksistä entisten kumppanieni kanssa, niin minut on automaattisesti leimattu HIV+:ksi ja vaihka miksi tautiseksi.
Jopa levitelty tietoa totena eteenkin päin. USKOMATONTA!!

Nämä perseentyrkyttäjät ja ruinaajat ovat itse kaikkein suurin riski koko homoyhteisölle. Heillä voi olla vaihka mitä tauteja.

Kaikesta huolimatta olen onnellinen, että olen selvinyt todella riski käyttäytymisestäni terveenä ja enään en riskejä ota. Mielummin olen ilman kun elää pelon kanssa.

Terve mies, en oikein ymmärrä tuota ystäviesi asennetta seksiin. Onko se täysin välinpitämätöntä suhtautumista omaan hyvinvointiinsa-ja toisten? Mistä luulet sen johtuvan?

Kuoleman pelkoko saa ihmiset käyttäytymään siivosti?

Mistähän tämä lainaus mahtaa olla?????