pinnallisuus homojen keskuudessa
Miksi niin monet meistä pelkäävät tunteita? Välillä tuntuu siltä että useimmat vain etsivät pikaseksiä ja aina uutta sellaista. Ainoa asia mikä kiinnostaa on discoilu ja uudet vaatteet. Surkuhupaisaa katseltavaa kun keski-ikäiset homot tekevät kaikkensa jotta heidän ikänsä ei paljastu,käydään salilla,ostetaan vaatteet Seppälän nuorten osastolta jne..Jos joskus puhuu parisuhteesta niin nauretaan päin naamaa. En ole katkera vanha homo joka on jäänyt ilman, seksiä löytyy ja paljonkin mutta haluaisin jotain muutakin. Mistä löytyy nk. "tavalliset homot" ??
Olen huomannut saman ilmiön. Tunteista puhuminen koetaan jonkinlaiseksi sairaudeksi, ja sillä tavalla saa usein pelästytettyä ihmiset tahattomasti kauemmaksi. Monet eivät tahdo ymmärtää, että juuri tämä on terveyttä! On tervettä myöntää että itsellä on myös negatiivisia tunteita. Se kuuluu ihmisyyteen. Kaikki ei voi aina olla pelkkää lällynlällyä niin kuin jostain saippuaoopperasta. Elämään kuuluvat myös haasteet, ikävät asiat, niiden kohtaaminen ja niistä selviytyminen. Juuri elämisen monimuotoisuus tekee elämisestä elämisen arvoisen!
Pikaseksihakuisuus on vain hyväksyttävä. Sekin on hyväksyttävä, että joku ei pikaseksiä harrasta lainkaan. Emme ole samasta muotista, ihmisluonnon spekri on älyttömän laaja. Toisille kuuluu esim. Sauna Vogue ja runsas discoilu, toiset taas kiertävät (kuten minä) sellaiset kaukaa.
Tavallisia ihmisiä löytyy tavallisten harrastusten parista. Jos harrastaa joukkueurheilua, niin tätä kysymystä "mistä löytyy kaltaisiansa" tuskin joutuu esittämään. Jos koetan ajatella nelikymppisen näkökulmasta, niin eri työväenopiston kurssit saattavat olla hyviä paikkoja kohdata ihmisiä (homojakin), joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Akvarellimaalaus, itseilmaisu, musiikki, C-kielellä ohjelmointi, aikido...
Siistit vaatteet kuuluvat kyllä asiaan, ja jopa asukokonaisuudet, mutta liiallinen vaatteisiin ja ulkonäköön kiintyminen syö miestä sisältä. Se syö henkistä puolta. Olemmeko me pelkkiä vaatteita? Olemmeko pelkkä hyvännäköinen keho? Elämmekö saippuaoopperassa? Siinäpä muutama pähkinä purtavaksi.
Pinnallisuus on nykyajan ilmiö, niin homojen kuin heteroidenkin keskuudessa. Ilmiönä se on valitettavaa, mutta eipä sille mitään voi. Täytyy vain itse pysyä erossa pinnallisesta ajattelutavasta ja katsoa syvemmälle.
Jos joku tulee onnelliseksi yhden illan jutuista tuntemattomien tyyppien kanssa, niin eipä se minua haittaa. Jos joku ei suostu olemaan kanssani, koska en täytä mallin mittoja, niin erittäin hyvä - en edes haluaisi olla pelkkään ulkonäköön huomiota kiinnittävän miehen kanssa. Niin kauan kuin kukaan ei pakota minua ajattelemaan pinnallisesti, niin olen onnellinen... siitä, että voin poiketa valtavirrasta taas yhdellä tavalla lisää.
Gym,just me:Oikeaa asiaa minun mielesta,olette "down to earth"miehia.Gay trend kai alkoi n. 30v takaisin.En muista sita ennen tata kaikkea young for only yong menoa.Siihen aikaan oli hyva etta oli gay ystavia,nuorempia ja vanhempia yhdessa sovussa.Pidettin house partyja usein,bars ja tanssipaikoissa joka viikonloppu.(mina puhun vain omasta nuoruudestani,toronto,60 luvun lopusta eteenpain)Mutta silloi oli jo "drugs" pot,ja muut kaytossa.Ei mitaan erikoista.Harmless.Paljon myohemmin alkoi tama glone nuori villitys,miehilla alkoi oleen tissit muotia,(kovalla gym tyolla saavutettu,myohemmin inplants)ja tissi renkaat,tai sulka roikkumassa nannissta.Actually,silloin ei tarvinnut varoa aids,koska siita ei tiedetty silloin,ja oli kivaa aikaa silloin innocent huoletonta menoa.Nyt olen sorry nuorille gay pojille,jos valittaavat terveydestaan,on vaikea loytaa tervetta nuorta miesta sexiin,me vanhemmat jotka ollaan tahan ikaan obviously elaneet,emme kelpaa.Hyva OK.Me seniorit myos katsomme itsemme peraan,hoidamme ihoamme ja muuta jokapaivaista puhtautta,make up joskus omaksi (sanoja ei tule nyt) cofidence?Samaa taalla:nuoret pitaa itsensa hoikkinaa ja pukeevat viimeiseen muotiin,vanhemmille ei ole aikaa eika halua tuhlata aikaa.OK.Tiedetaan etta kaikki ihmiset ikaantyy,niin myos nama kukkakepit,niinkuin siela sanotaan,oltiin mekin nuoria,eika ajateltu tulevaisuutta.Good for them.Olen paljon mieluimmin nyt,onnellinen naimisissa kaverini kanssa (29v) ja katselen mita uutta trend gay pojat keksii tulevaisuudessa.Kun katselen teidan city-chat,nakyy etta yli 30v on jo over the hill."One foot in a grave,the other on babanaskin,and it's pouring rain outside"WE Are Trendy too!!!Kaikkea hyvaa dear lukijat tata blah blah,thanks.
Mä taas uskon siihen että useimmilla meistä ei ole aikaa molemmille: pitää ulkonäöstään-vaatetuksestaan-muodikkuudestaan vimosen päälle huolta, JA saavuttaa opiskelussa ja työelämässä jotain tavallista pulliaista parempaa. Yleensä ihmiset sitten luopuu jommasta kummasta.
Muutaman yleisnerot pystyvät molempiin, mutta he ovat harvassa.
Musta tuntuu, että ihmiset leimaa toisiaan ulkonäön ja olemuksen perusteella pinnallisiksi tai sitten sen perusteella, miten joku sattuu jossain puolitutussa seurassa käyttäytymään. Monet peittää ns. pinnallisella käytöksellä omaa herkkyyttään ja saattaa käydä tosi syvällisiä juttuja läpi omassa päässään tai vaikka terapiassa. Kulttuuri on ehkä pinnallinen, ei ihmiset sinänsä, vaikka toisaalta ihmiset tekee kulttuurin.
Älä peitä nälkääsi,
pinta on muutaman..
nälkäisen lauseen väreissä.
ujossa, kuvassa.
unelmissa.
Riikinkukon sulkien tuosussa.
;-;
-
Abguruba-
SinutonOnOlo, Sinulla on hyviä runoja monessa viestiketjussa. Katsot asioita syvemmältä kuin useimmat. Muista kuitenkin, että minä lähestyn Sinua ystävyyspohjalta. Kirjoita sähköpostiini (löydät sen kun etsit), ehdota, ideoi, kerro toiveistasi...konkreettisia asioita kiitos jos seuraani tahdot.
Minä näen sinut, mutta näetkö Sinä minut? Jos minut tahdot oikeasti löytää, niin olen jo sydämessäsi. Jos tahdot löytää persoonallisen minäni ja sen kehon jossa olen, sen voit tavata pääkaupungin vilinästä kun aika on otollinen.
Tämän suoremmin tällä palstalla on mahdoton enää itseään ilmaista. Rauhaa, iloa, rakkautta, valoa Sinun elämääsi. (tämä ei ole vitsi)
Söpöä...
Äh, mikäs se on se tavallinen homo?
Katkeruus romukoppaan. Uudet vaatteet päälle ja eikun discoon pyörähteleen kaikki keski-ikäisetkin.
Paha olo lähtee yleensä sisältäpäin.
Jospas vaikka katselisit välillä peiliin ja antaisit muiden nauttia elämästään.
Se ei ole sinulta pois :)
Ei ole minulta.kaan. pois. Se harmittaa, että vaikka kuinka haluais, ei löydä mistään hyviä (homo)ystäviä. Kaikki elämä on näille useille vaan jotain saippuaoopperaa.. Olen parikymppinen ja elän parisuhteessa, avoliitossa ja ollaan mietitty että miks meillä ei juuri ole homo-tuttavia, vaikka meillä muuten on vilkas.kin sosiaalinen elämä. Alkaa tuntua siltä, että on tosi harvinaisuus ikäsekseen, suorastaan tylsä ja harmaa tyyppi. Ei jakseta käydä missään pintabaarien markkinoilla näyttäytymässä. Tykätään olla kotona ja kahviloissa, tykättäis jos joku muu tykkäis olla meidän kans. Täällä pyörii edes vähän kivamman olosia tyyppejä.
Ai missä pintapaikoissa? Ei niitä ainakaan pääkaupungissa ole sellaisia, mihin viitsisi toista kertaa innokkaasti lähteä. En kiellä, että olisi kiva lähteä miehen ja ystävien kanssa klubbaamaan, mutta tarjonta työntää väkisin päivä/alkuiltabaareille tai ruokaravintolaan, kotibileisiin.
Totta tuo, että paha lähtee sisältä päin, yleensä siitä korvien välistä. Pahempi juttu, jos paha on tehnyt pesän sydämeen ja kaikki mitä on jäljellä on toivottomuus ja katkeruus muiden iloa kohtaan.
Terve mies44!
Mä alan lähestyä sun ikäluokkaasi, eli 4-kymppiä on jo lähellä. Kuitenkaan en tunne itseäni "vanhaksi" tai edes ikäisekseni. Kun täytin jotain 28 alkoivat laskut mennä sekaisin....piti pohtia oikeasti että minkä ikäinen mä olen...vastaus ei enää tullut kuin apteekin hyllyltä. Silloin myös mulle myös alkoi ikä sinänsä menettää itseisarvonsa. Minä olen minä, minkälainen ihminen minä olen se ratkaisee, ei se minkä ikäinen mä olen. Myönnän kyllä että haen itsekin joskus vaatteita nuoriso-osastolta, mutta en ole "muodin orja" vaan oma silmäni ja tyylitajuni ratkaisee miltä näytän ja millaisena haluan näyttäytyä. Myönnän kyllä että jotenkin nousi pala kurkkuun, kun kerran parin mukavan uuden ihmisen kanssa jutellessani kuulin arvion itsestäni että " pukeutuu ikäistään nuorekkaammin"! Hui!
Siinä olen kuitenkin kanssasi aivan samaa mieltä, että miksi on niin vaikea löytää jotakin muuta kuin instat-seksiä. Oman ikäluokkani kundit ainakin ovat lähes 100 prosenttisesti kyynisiä ja kaiken toivonsa menettäneitä. Tunteistä ei parane puhua (joo, olen paatunut romantikko!), eikä missään nimessä kannatta ehdotella uusia tapaamisia ekapanon jälkeen!! Jarruvalot vain vilkkuvat, kun kundit häipyvät maisemista, jos erehtyy sanomaan, että oli kivaa, haluaisin oikeasti tutustua sinuun, haluaisin tavata uudelleen, pidän sinusta! - Turha toivoa, että tapaisitte uudelleen! Jos tekstareita vaihtaisittekin niin selitykset ovat aina luokkaa: fillarista on kumi puhki, isoäidillä on synttärit, on kiire töissä ja remontti meneillään...suomeksi sanottuna kundi ei halua tavat sua uudelleen! Onko vika siis aina minussa?? Silti mua hämmästyttää, kun joskus aina mulle taivastellaan, että miksi mä olen yksin, kun olen niin mukava ja kivan näköinenkin?? Eikä rehellistä vastausta uskota, että en ole kelvannut kenellekään! No joo...joitakin epätoivoisia ottajia kyllä, mutta joku tolkku täytyy mullakin olla, eikö?
Mun ongelmani on varmaankin se, että olen liian vaatelias. Aina kun olen ihastunut, on kohteena ollut pirun hyvännäköinen kundi! Ja nehän taas eivät ole kiinnostuneet musta! Ehkä se onkin hyvännököisten ongelma - on liiaa kundeja roikkumassa helmoissa! Ne jotka minä olen tavannut ovat aina oleet samaa maata: he eivät halua minkäänlaista ihmissuhdetta - eivät edes oikeaa, pelkkää ystävyyttä! He haluavat vain naida kerran kaikkien kysymykseen tulevien kundien kanssa, tai ainakin ottaa niiltä suihin. - Yhtälö on siis mahdoton, me haluamme täysin eri asioita...
hej håkan, aivan samanlaiset kokemukset mulla mutta toivoa en menetä koskaan joskin välillä itkettää meikäläisten elämä, parempaa uutta vuotta sulle ja kaikille onnea etsiville
Ns. hyvännäköisten elämä ei välttämättä ole mitenkään sen onnellisempaa. Ihmiset eivät uskalla tulla juttelemaan, ja yleisesti "hyvännäköisiä" pidetään automaattisesti kusipäinä. Vähän tavallisemman näköiset seurustelee kaikki onnellisina, hyvännäköisiä pidetään vain panoina eikä kukaan haluakaan aloittaa suhdetta kun "ei se pysy kun se on niin hyvännäkönen".
Jep, olen samaa mieltä. Ihminen helposti kuvittelee, että toisen ihmisen elämä on onnellisempaa kuin oma. Totuushan kuitenkin on ettemme voi tietää mitä muut sisimmässään tuntevat tai kokevat. On siis helppo kuvitella että toisen elämä on helpompaa tai onnellisempaa kuin oma. - No toisaalta yksi hyvännäköinen kundi (joka ei minusta piitannut) sanoi, että "miehet ovat kuin raitiovaunuja - aina tulee uusia". Yksi ystäväni jatkoi viisautta sanoen, että "ja kun spårat loppuu, niin sitten tulevat taksit....ne ovat vähän kalliimpia, mutta oikein mukavia!" Haa----Hyvää Uutta Vuotta!
Taksit on myös huomattavasti nopeampia ja niidenkin kysyntä on suurimmillaan pikkutunneilla...
Luotettavin on kuitenkin se oma datsuni, aina aikataulussa, ei viimeistä huutoa mutta tuttu ja turvallinen, ja pikuviosta selviää kotikonstein.
Hyvää Uutta Vuotta mitä kulkuneuvoa sitten käytättekin!
Håkan kirjoitti: "Mun ongelmani on varmaankin se, että olen liian vaatelias. Aina kun olen ihastunut, on kohteena ollut pirun hyvännäköinen kundi!"
Tässä tulee kyllä mieleen että ongelmana on liiallinen pinnallisuutesi. Pirun hyvännäköiset kundit tietävät että et olisi heistä kiinnostunut, jos he eivät olisi niin pirun hyvännäköisiä, ja lähtevät tiehensä.
Zetazeta
20.11.2003
21:35:46 Musta tuntuu, että ihmiset leimaa toisiaan ulkonäön ja olemuksen perusteella pinnallisiksi tai sitten sen perusteella, miten joku sattuu jossain puolitutussa seurassa käyttäytymään.
Tuo on täysin totta. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Olen tosi ujo uusien ihmisten kanssa. Joskus myös haluan pukeutua muodikkaasti/seksikkäästi. Jos joku vetää siitä johtopäätöksen että olen pinnallinen ja ylimielinen niin harmi.
niinpä, minusta koko maailma vain on mennyt pinnallisemmaksi ja siinä sivussa ja/tai mukana homotkin. mikä ettei. Mutta totta on että tunteita ja läheisyyttä pelätään. minulle ei mikään pintajuttu ole koskaan kolahtanut. Liekö sitten syynä ääretön sosiaalisuuteni ja niinpä en suoraan sanoen kerkiä koskaan ajattelemaan pintaelämää koska aikaa ei ole. sekin pieni aika mikä on työn lisäksi, vietän mielelläni muutaman läheisen ystäväni ja poikakaverini kanssa. Joopa, romantikko tämäkin mies on....
Nyt Uni Seis!!Kaikki eivät istu stereo-tyypeihin,itse olen raamikas komea mies eikä mua ole koskaan kiinnostanut 1 yön suhteet.Olen avoin ja kommunikointi ei tuota mulle ongelmia,mutta muille avoimuuteni oli liika sekä se että hain muutakin vastapuolelta kuin lupaa päästä jalkoväliin.
Se että halusin keskustella muustakin kun pla,pla,plaa-aiheista ei passaannut muille,monet halusi vaan että nyt mennään ja harrastetaan seksiä.
Monet miestä on rakentanut niin vahvan turva-aidan ympärilleen että unohtavat paljastaa itsestään muutakin kun sen kovan/pinnallisen kuoren.
Tiedän että maailma on täynnä itsekkäitä paskiaisia,mutta ihmiset jaksakaa yrittää luotta muihin ja varskinkin itseenne.
Homona oleminen ei ole helppo homma,älkää tehkö siitä vielläkin vaikempaa meille keskenämme.Siksi meillä on heterot.
Tere!
Mulle asia on aika selva: seksi on kivaa ja hauskannakoset heput kiinnostaa Siina mielessa. Mika siina nyt joitaki mattaa ja vituttaa??? Etta parisuhde on joku paamaara, miten ja miksi muka? Karmeita esimerkkeja on lahipiirissa seka vittu- etta anaalipainajien puolelta, ollaan yhessa vaha silleen, etta kivahan se etta siina on joku. Just taa JOKU mua nyppii. Siita varmaan johtuu monesti vieraissa kaynti ko se Joku ei oikeesti kiinnosta. Jonku tahan aikasemmin kirjottama Datsuni- vai oliko se Nissanijuttu oli aika paha!!! Niinku etta tilanteeseensa on alistunu, ja etta ei kai musta paremmalle (lue mieleisemmalle!) oiskaa. Asia on mulle niin etta jos ei oo aivan hulluna johonki niin miksi sitte olis jonku kans mahd. haaveillen muista??? Siihen asti kun \\\"SEMMONEN ETTA RISTUS\\\" tulee vastaan (jos tulee), ja tunne on molemminpuolinen, voiki sitte ihanasti huorata! Alotin alle 18 ikasena, nyt oon 36 ja ihan samoilla linjoilla taman asian suhteen kun teinina. Ja hyva mieli! Talla hetkella en suhteessa vaan huoraan.
Homomaailmassa haetaan jatkuvasti seksiä ja juostaan kukasta kukkaan omien tyydyttämättömien halujen perässä.
Sellainen pinnallisuus ja seksintäyteinen maailma täyttää homojen elämän, jotenkin sellainen tavallinen mukava rento perhe-elämä oman kumppanin kanssa tuntuu homoille olevan vieresta ja en sitouduta vaan juostaan uuteen kukkaan - surullista, mutta totta.
Sen lisäksi erilaisen juhannusleirit eli kutuleirit lisäävät entisestään tuota kuvaa homojen seksikeskeisestä maailmasta. Itse olen tavallinen, sportti, siisti, vapaa gay ja olen huomannut, että sen oikean löytäminen aika mahdotonta. Satunnaista hyvää seuraa tarjolla, mutta sellainen ei kiinnosta.
Sinä. joka olet löytänyt hyvän kumppanin, sen oikean mieti kahdesti ennen kuin olet lentämässä maailmalle, koska todelliset hyvät, fiksut, luotettavat ja rehelliset kundit ovat todella harvinaisia ja sellaiset, jotka sitoutuvat !
Itse jos sellaisen löytäisin, en koskaan päästäisi häntä elämästäni pois...
Marko,en tieda minka ikainen olet,mina jo vanhempi,olen mieheni kanssa jo 30 vuotta yhdessa.Ymmarran hyvin nuorten gaypoikien halun saada seksia aina.Ja hyva on.Kun on nuori ja hormonit hyrraa,taytyy kaikki saada koettua.Mina olin otettu liian nuorena,tuntuu etten saanut kaikkea kokea.En oikeastaan valita (complain) siita.Oikeastaan hyva etteemme hypanneet vieraissa,tuohon aikaan 70 luvun alussa alkoi AIDS tapaukset.Oikeastaan saalittaa nuorten puolesta naina aikoina kun ei ole turvallista enaan vapaan sexin puolesta.Ennen vanhaan ei ollut muuta pelkoa kuin vanerial decese tai grabs,jotka helposti voitiin ohittaa.Saako tasta selvaa olen kielivajaa.
Hyvin tuosta selvän sai :)
Vaikka nyt oliskin komea, niin ei se sitä tarkoita ettei puhumaan saa tulla. Sitten jos vielä on hiljainen, niin se tulkitaan ylpeydeksi ulkonäön takia eikä kukaan uskalla tulla puhumaan. Jos ei itsellä ole aina intoa aloittaa keskustelua, niin aika rauhassa saa olla... :(
Niin kauan, kuin melkein jok'ikiseen homobileisiin tai tapahtumiin ängetään se pakollinen dark room, on meitä turha ottaa vakavasti.Kuka niitä valvookaan, että kortsu vehkeeseen uppoaa? Jäänne ajalta, jolloin oli kielletympää, puistojen siimeksissä öiseen aikaan tapahtunut suhina sekä pömpelikuhina. Nyt sama meininki jatkuu dark room:eissa.