Väärälle puolelle mönkiminen

Johnnyn "Homot vaietkoot asioistaan !" ja Irian "homo sydänystäväksi heterolle" saivat minut kirjoittamaan.

Johdanto

Itse kukin meistä lienee jossain vaiheessa törmännyt tilanteeseen, jossa iäkäs jo 70 vuotta täyttänyt ihminen väkipakolla yrittää ängetä nuorten tai nuorehkojen alle 40-vuotiaitten seuraan. Vähän aikaa vanhukselle tietysti ollaan vieraskoreita, mutta vain aniharvoin kukaan haluaa ruveta hänen kanssaan oikeasti kaveeraamaan. Jonkin ajan kuluttua vanhus ohjastetaan takaisin raihnaisten ikätovereittensä luo. Jos vanhus ei usko hienovaraisia vihjeitä, saatetaan hänelle olla lopulta hyvinkin julmia.

***********************************************

Periaatteessa Johnnyn ja Irian ongelma noudattaa samaa kaavaa. Johnny koki homojen seuran jotenkin tunkkaiseksi ja luuli löytäneensä hyviä ystäviä Kodin Kuvalehti - heterojen parista. Nyt häntä kuitenkin ollaan ohjastamassa hienovaraisesti taka-alalle. Yh-Iria kokee toiset parittomiksi jääneet naiset ikäväksi seuraksi ja suunnittelee homomiesten kanssa ystävystymistä. Ennuste ei ole hyvä. Moni nainen on pettynyt tajutessaan, että kaikki olikin vain vieraskoreutta.

Maitojunalla kotiin. Semmoista se on elämä, jos on vanhus, homo tai yh-äiti.

Gogo, nyt sitten tarjoilet itsestäsi uusia puolia kaikkien nähtäväksi: ikä-, hetero- ja naisrasismin.

Mielenkiintoista nähdä mitä muuta tulemme sinusta vielä oppimaan.

Kiitos.. Vihdoinkin minullekin valkeni, miksi kaikki homo kaverini paljastuvat pidemmän päälle hyvin v-mäisiksi persooniksi! =)

Ainakaan sinulle, Gogo, ei täällä osoiteta minkäänlaista vieraskoreutta. Painu helvettiin.

kyllähän Gogo on sanonut ihan oikein ja vieläpä aika kauniisti asiallisemmin. Maailma vain on todellisuudessa vielä karumpaa ja kurjempaa.
Kyllä siihen tottuu, pettymyksiinkin kun ei kiinny liikaa mihinkään ympärillä olevaan. Elämä opettaa.

Yksinhuoltaja sinkkunainen, homo, hetero, vanha, tummapintainen... Että kaikki vaan omaan lokeroon, joo. Että homo ei voisi olla heteron kaveri, nuori vanhan tai tummapintainen savolaisen... Haloo!
Kaikenlainen lokeroiminen ja yleistäminen kunniaan, vai?
Eiköhän jokainen ystävyys ole ainutkertainen, henkilökohtainen ja elämää rikastuttava tapahtuma.

Mistä ihminen koskaan oppisi suvaitsevaisuutta ellei sitten ystävystymällä ja tutustumalla ERILAISIIN ihmisiin. Ystävissä henkilökohtaiset, psyykkiset ominaisuudet painavat enemmän kuin mikään muu, mikä tekee ystävyydestä ainutlaatuisen muiden ihmissuhteiden joukossa. Sen rinnalla on samantekevää mitä "ryhmää" ystävä edustaa. Rakkain ystäväni on homo-mies, mutta hän ei ole ystäväni homoutensa takia tai siitä riippumatta vaan siksi, että hän on mielestäni hyvä tyyppi. Bonusta ystävyydessääme on ollut se, että hänen myötään minä, hetero-nainen, olen oppinut ymmärtämään homoutta paremmin kuin ilman häntä tekisin. Hänen vuokseen homoudesta on tullut minulle yhtä luonnollinen seksuaalisuuden käsite kuin hetero-identiteetti. Olen siitä hänelle kiitollinen, mutta ennen kaikkea olen kiitollinen hänelle siitä, että hän on ystäväni.

Lika barn leker bäst.

Kauniita pilvilinnoja on kiva rakentaa, mutta eivät ne pystyssä pysy. Perusongelma on siinä, etteivät tiettyjen alaryhmien ihmiset kelpaa edes toisilleen. Homomiehet haikailevat rilluvuosien uutuudenviehätyksen katoamisen jälkeen valtakulttuuriin hyvin sopeutuneiden heteroiden pariin. Valitettavasti ainoat oikeat heterot, jotka ovat homomiehistä oikeasti kiinnostuneita, ovat siipeensä saaneita parittomiksi jääneitä miehenkaipuisia heteronaisia, joita homot vieroksuvat.

Nuoren aikuisen silmin tilanne saattaa näyttää toisenlaiselta, mutta kolmissakymmenissä itse kukin huomaa tilanteen muuttuneen ylläkuvatun kaltaiseksi. Homon ero ikätovereihin alkaa kasvaa heteroparien alkaessa saada lapsia ja muutoinkin vakiintuessa. Samaan aikaan parittomiksi jääneet naiset alkavat muuttua epätoivoisiksi.

Gogo, kovin yksiulotteisessa maailmassa näytät elävän. Ihmisiä yhdistävät ja erottavat hyvin monet ominaisuudet, ei yksistään seksuaalisuus, sukupuoli, siviilisääty, ihonväri, äidinkieli, ikä, ammatti, mieliharrastus tai mikä muu tahansa valitsemasi tietty piirre.

Jos vain keskenään kaikilta osin identtiset ihmiset kykenisivät ystävystymään, maailma olisi täynnä pelkkiä yksinäisiä.

Avaa silmäsi ja tule ulos sieltä miljoonasta kaapista, joihin olet itsesi lukinnut.

Voi hyvä ihme sentään. Luuletko sinä Gogo todella, että ihmiset valitsevat ystävänsä jonkin synnynnäisen ominaisuuden perusteella. Ystävyys kasvaa ajan kanssa.
On valitettavasti sanottava,että kuulostat katkeralta tyypiltä.

Gogoa tulee lähinnä sääliksi. Ikävää elää maailmassa jossa kaikissa ihmisissä on perusteellisesti jotain vikaa. Siis onks nää kodin kuvalehti heterot sit se tavoittelemisen arvoinen asia? Järkyttävää.

Ikävä sekin illuusio rikkoa, et nää Kodin kuvalehti heterot eroaa yhä vain suuremmissa määrissä ja nekin haikailee rillutteluikänsä perään ihan samaan tapaan kuin kaikki muutkin länsimaisen median vaikutuspiirissä elävät.

Nuoruudenpalvonta ei ole mikään homojen yksinoikeudella pöllimä ilmiö, vaan ihan universaali sellainen.

Huhu. Tää Gogo persoonallisuus ei taida olla mitenkään homomyönteinen persoonallisuus, vaikka homo taitaakin olla.



Just joo. Normiheterot onkin taas sitten niin jotenkin hyvä ja normaali juttu. Semmoinen asia kuin normaali ei kyllä mun mielestä edes ole olemassa. Ne Kodin Kuvalehti heterot eroilee viidenkympin kriisin iskiessä ja ne Gogon kovasti ihannoimat tasapainoiset heteroperheet hajoilee ja lapset joutuu vähän minne sattuu.



Gogon yleistää muutenkin tosi rumasti. Siis haluaako muka kaikki oikeesti perheen, lapsia, omakotitalon ja jotain muuta postikorttimaisemaa? Ei varmasti. Ihmiset on ihan yksilöitä iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta.



Gogon elämä ei taida ihan raiteillaan kyllä olla näistä kommenteista päätellen. Sääli sinänsä.