Kysymys!
Jos sinulla olisi mahdollisuus ''muuttua'' heteroksi, niin tekisitkö sen?
Miksi?
Tuskin se ruoho sen vihreämpää on aidan toisellakaan puolella..
Näin - mutta jotta ton pystyy ymmärtämään, on käytävä aidan toisella puolella.
Kyl mä muuttuisin, edellytyksellä että mulla olis vielä yksi valinta jäljellä sen jälkeen.
"muuttuisin" mukisematta. PAITSI en äijäksi.
mitä enemmän minua painostettaisiin muuttumaan, sitä todennäköisimmin en muuttuisi ja sitä todennäköisemmin haluaisin muuttua takaisin homoksi.
Luulen vähän että osaksi on homofoobikkojen omaa syytä että meillä on näin vahva identiteetti.
Jokaisessa ihmisessä on pienihomo, sen vastustaminen johtaa vain tämän pienenhomon voimistumiseen. Luonnollisia asioita ei nääs pitäisi kieltää tai luonto antaa oman opetuksensa!
Voisiko se mennä näin?
En, elämä ois ehkä hieman helpompaa, mut ei niin mielenkiintoista...
Mut ehkä bi ois kiva olla, pääsy laajemmille markkinoille :)
Ehkä vähän naiivi mielipide mut kuitenkin...
En _ikinä_.
Miten raskasta asiaa onkaan salata, ja miten paljon se tuottaa ongelmia ja väheksyntää ja suoraa haukkumista... miten paljon se vähentääkään kumppaneiden määrää... Ja vaikka mitä muuta. Miten hullulta se kuulostaakaan, en silti muuttuisi. Elämä olisi helpompaa heterona, mutta se ei enää tuntuisi minun elämältä, jollain tapaa. Olen kaikesta huolimatta tyytyväinen siihen, että olen homo.
En kyllä vaihtaisi heteroksi, on nuo pojat sen verran söpöjä ;)
Joskus olen kyllä miettinyt, että olisiko tämä elämä yhtään helpompaa heterona. Esim. seurustelisinko ja olisinko sosiaalisempi jne. (Tosi halpaa "filosofointia") Olisinko laisinkaan sama ihminen kuin nykyään?
en muutuisi. Hommo sanoi ihan hyvin. Miksi pitäisi muuttua, sillä meillä tosiaankin on melkoinen identiteetti ja kyllä persoonallisuutta näyttää mukavasti olevan. jos muuttuisin heteroksi, olisin kai kaiken itsestään selvänä ottamassa ja olisin tyytymätön kun on niin tylsää elämää ja ei siitä tulisi mitään. Kyllä homona pärjäilee mukavasti ja avaa paljon silmiä. Oppii hyväksymään muita ja tarvittaessa pystyy auttamaan. Ja ymmärtää kauneuden ja yleensäkin elämän päälle, sillä se ei ole niin itsestäänselvyys. Pöö, aika typerä vastaus, mutta tällainen haluan olla ja ei kyllä yhtään viehätä heteroelämä. Miksi siihen sitten pyrkiäkään?
Mulle joku joskus sanoi, että jos olisin hetero, olisin "just sellainen... ärsyttävä ja ylimielinen tyyppi". En ihan allekirjoita tuota, mutta...
Toisaalta, miksi ei - olisihan heterona niin paljon helpompaa. Ja jos vielä olisi ehtinyt elää marginaalissakin, niin mikäs sen hienompaa. Ehkä tajuaisi paremmin vähemmistöjen asioitakin.
Mutta jos olisi aina elänyt heteromaailmassa, olisi kenties jäänyt jostain paitsi. En tiedä mutta luulen niin, että erilaisuudella on aina annettavaa.
Jos se vain olisikin mahdollista. Siis elämä heterona. Elämä homona on ollut, ainakin tähän asti, hyvin yksinäistä ja onnetonta. Aina saa pelätä toisten vihaa ja ennakkoluuloja ja kokea itsensä vähättelyä ja mitätöintiä. Yhtään kunnon ihmissuhdetta en ole kyennyt solminaan ja näyttää siltä, että kun ikää kertyy, niin jää yhä pahemmin yksin.
Yhteiskunnan asia ja ongelma on määritellä asioita, ihminen voi tehdä vain niin kuin parhaalta itsestä tuntuu =)
ikinä en vaihtaisi, rakastan miehiä ja viis veisaan mitä muut ajattelevat
"Yhtään kunnon ihmissuhdetta en ole kyennyt solminaan ja näyttää siltä, että kun ikää kertyy, niin jää yhä pahemmin yksin."
Näin kävisi kirjoittaneelle luultavasti heteronakin. Flaksi käy ihan samalla tavalla molemmin puolin aitaa ja onnettomia ihmisiä riittää.
Itse en muuttuisi heteroksi, vaikka mahdollisuus siihen tulisi. Nuorempana ehkä ajatus olisi houkutellut. Mutta sellaisen muutoksen myötä lakkaisin olemasta se, joka nyt olen - en olisi enää minä vaan joku vieras ihminen. En ymmärrä, miksi haluaisin ennen aikojani lakata olemasta oma itseni, kun asia kuitenkin järjestyy lopulta ihan luonnostaan.
Kyllä joo muuttuisin jos ois mahdollista. Elämä ois niin paljon helpompaa ku ois hetero. Sit ois myös mahdollista "oikeesti" saada lapsia ja tulla isäksi. Mut kait sitä tarttee tyytyä kohtaloonsa.
Voisihan se elämä tosiaan olla monin tavoin yksinkertaisempaa ja helpompaa heterona. En sitten tiedä, että haluaisinko elämäni olevan yksinkertaista ja helppoa..
Tavallaan koko kysymystähän on turha pohtia, koska seksuaalista suuntautumistaanhan ei voi muuttaa. Jos se olisikin mahdollista, niin en uskoisi kuitenkaan haluavani heteroksi. Olen erittäin tyytyväinen elämääni sellaisena kuin se on.
Joskus on tullut olo, että haluaisin olla jotain muuta kuin olen ja että helpommalla pääsisin, mutta kuten tuossa ylhäällä todettiin, lakkaisin olemasta "minä". Olisin joku muu. Ja näyttäähän ruoho helposti vihreämmältä aidan toisella puolella, jos pelkästä mukavuuden halusta "muuttuisi". Jos luontainen seksuaalinen suuntautumiseni olisi hetero, niin sitten en varmaankaan olisi "kasvanut" homoksi.
Kyllä identiteetin muutos vaikuttaa niin paljon, että aika moni asia menisi ainakin korvien välissä uusiksi. En uskoisi saavuttavani muutoksella mitään. Itse ainakin olen täysin tyytyväinen seksuaaliseen suuntautumiseeni. Mulla on ihmissuhteet kunnossa ja ennen kaikkea olen avoimesti sitä mitä olen. Ei tarvitse pelätä paljastumista, ei tarvitse varoa sanojaan - ja voi suhtautua tarvittavalla tavalla mahdollisiin seksuaalisuuteni kyseenalaistamisyrityksiin.
Monet ovat sitä mieltä, että ei seksuaalisen suuntautumisen pitäisi olla niin iso asia, että sillä olisi mitään merkitystä minkään kannalta. Vaan... kyllä sillä on - ainakin niin kauan kun yhteiskunta millään tasolla pistää asioita seksuaalisen suuntautumisen mukaan jollekin janalle. Tilanne voi muuttua sitten kun kaikki ovat tasa-arvoisia oikeasti. Salailu tai selittely on aina rasite ihmismielelle.
En todellakaan. Oon ajatellu joskus asiaa sillein et oon ihmetelly sitä miks en oo koskaan halunnu olla edes hetero. Sehän ois periaatteessa helpompaa.
Erilaisuudella on kuitenkin enemmän annettavaa, kuin "normaaliudella" tai "tavallisuudella". Sitä paitsi johan kaappihomojen lukuisa määrä osoittaa sen, ettei sun tarvitse olla hetero ollakses julkisesti hetero. Nykyään onneks voi elää homona ihan muiden kanssa.
Heterot on ihan yhtä onnellisia/onnettomia kuin homotkin. Jotkut homot jotenkin elää semmosessa illuusiomaailmassa, jossa heteroilla on aina kaikki parisuhde/seurustelu yms. asiat jotenkin paremmin. Sehän on täysin naurettavaa. Heteroilla saattaa enemmistönä olla enemmän ehkä valinnanvaraa, mut myös kyllä enemmän ottajia tietysti ;)
En oo koskaan ollu hetero, en oo koskaan halunnu olla hetero enkä koskaan tule olemaan hetero.
EN IKINÄ! ei ole mitään syytä, en olisi sen jälkeen enää sama ihminen, olisin aivan eri ihminen, enkä halua sitä.
sitä paitsi heterot on oksettavia....