Käyttäytyminen

Eilen mamas joku täysin mulle tuntematon tyyppi alkoi lääppiä mua p-seestä täysin yllättäen ja sitten vielä katsoi mua tuimasti, kun käskin hänen painua h-vettiin - taisin vielä lisätä loppuun jotain sellaista kuin sika.

Kysymys1: millä oikeudella jotkut voivat katsoa olevansa oikeutettuja loukkaamaan jokaisen ihmisen yhtä perusoikeutta, oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen?

Kysymys 2:
Kuinka voi olla mahdollista, että tässä small talkin nimeen vannovassa maailmassa tuo puhuminen on niin kauhean vaikeaa esittelystä nyt puhumattakaan. Joku voi väkistä väkinäisesti jotain, mutta luonnollinen kanssakäyminen eri ihmisten kanssa tuntuu olevan harvinaisuus jonka hallitsevat oikeasti sivistyneet ihmiset.
Sillä samaisella oikeudella millä vessassa tullaan kustessa munaan kiini, eli ei millään oikeudella ... Semmosta se tuppaa olemaan... Harmi kyllä...
Joop- kertokaapa se! Ilmeisesti pitäisi heti ymmärtää antaa... Noita pyllyn puristelijoita olen kyllä joutunut mulkoilemaan myös, mutta, että joku käy kustessa munaan kiinni, tuo on kyllä jo törkeyden huippu!

Pahin ja törkein mitä mulle on tapahtunut oli kun yksi idiootti mamassa aivan yllättäen väänti mua nännistä niin että sattui. Eikä kyse ollut mistään hivuttautumisesta tai flirtistä vaan yllättäen vaan ihmisjoukon keskellä! turhauttavinta oli se, että olisin heittänyt juomat sen naamalle, mutta tyyppi oli minuakin pidempi eli 192+ ja selkeästi vahvempi ja karskimpi... eikä poken hakeminen tyypin kadotessa ihmisvilinään olisi hyödyttänyt mitään... Noh, oli taas yksi syy välttää ko. paikkaa jonkin aikaa.

Kyllä, paikan ominaispiirteitä, olisi kiva tietää heitettäisiinkö näitä tyyppejä ulos, tulisiko heille porttari? Kyseessä kun yleensä on paikkojen (mama, herkku) kanta-asiakkaat...
mulle tuli tässä kauan aikaa sitten maman vessassa joku tyyppi sanomaan että 'sä voisit saada helposti turpaas'. vastaavanlaista homofobiaa(?) en ole kokenut missään muualla. enkä edes asu hesassa, vaan "maalla".
Ai mamassa tapahtuu tollastakin vai? Harvemmin mulle ihan noin väkivaltasia kohtauksia eteen on osunu, kyllä ihan kohteliaasti on yritetty iskee. Ehkä jotkut vaan kuvittelee et tommonen "hyökkäys on paras yllätys" tyyli toimii. Ehkä se on toiminut yleensä.

Vaikee sanoo, ite en kuitenkaan koskaan mee lääppimään ketään tosta noin vain. Sehän on tahditonta ja harvinaisen tylyä väittäisin, enkä usko et pitäisin ees sellasesta ihmisestä johon tommonen brutaali iskutyyli toimis.

Mul ei oo mamasta kuin hyvää sanottavaa, mut tietty mä en nyt hillukaan siellä kuin ehkä 1-2 kertaa noin 2 kuukauden aikana.
  • 7 / 19
  • pandakarhu
  • 8.3.2004 15:20
Juupa... kyllä mamassa kaikenlaista tapahtuu... Oma olemukseni ei ihan "kutsu luokseen" kaikkia puristelijoita, mutta muutaman kerran olen mennyt väliin kun "teinikanat" tappelevat... Ainakin pari kertaa olen "auttanut" häirikköä poistumaan narikan kautta (jättänyt tyypin niska-perse-otteella portsareiden haltuun). Tämä vain siksi, etten voi ymmärtää, että a) tanssiparketille tullaan sähläämään tupakan kanssa ( riittävän monta kertaa paitaan on tullut reikiä siitä...) b) parketille rynnätään mustasukkaista bf:ia karkuun tönien ja tuuppien ihmisiä kumoon...
Onko tosiaan itseään täynnä, jos ei innostu lääppijöistä? Noh, niin on kyllä lääppijät joskus sanoneet, homokapakkaan kun mennään vain hakemaan seksiä...

Lääpityksi tai muuten häirityksi tulee todennäköisemmin kun ei usein paikalla käy, jos siis käyntitiheydellä mitään merkitystä on.

Hohhoijaa, tuli taas mieleen, että Helsingin homojen pyhätöstä ei pidä pahaa lausuman - kosto on kauhea...

Missä viipyy homojen uudelleen määrittely? Homot on selkeästi jaettavissa tapoihinsa pinttyneisiin seksihurjastelijoihin ja käytökseltään lähempänä kapunkilaisen valtaväestön normeja oleviin.

Hurjastelijoiden sielunelämä on lähempänä prostituoidun sielunelämää kuin kunniallisen kansalaisen.
Mä olen mennyt itseeni ja syyllistänyt itseni.

Olenko niin huoran näköinen, että kuka tahansa voi lähestyä mua (onko kynnys lähestyä kunniallisen näköistä korkeampi)?

Saadakseni kysymykseeni vastauksen, tein vähän tutkimustyötä. On nimittäin väitetty, että ulkonäkö viestittää jopa enemmän kuin sanat.

Selailen tän saitin, että maman, gallerioista niitä tyyppejä lasittuneine silmineen, väsyneine olemuksineen ja tekohymyineen - näytänkö heiltä? Kyselin sidosryhmieni mielipiteitä ulkonäöstäni - olenko siistin ja huolitellun oloinen, haisenko? Mietin pukeutumistani ja puhetapaani yliitsekriittisesti - ammunko yli?
No nyt meni hieman överiksi kyllä - eihän syy ole siinä jota puristellaan. Kiinni käyntiin riittää, että kohde näyttää kiinnostavalta eikä muodosta uhkaa. Eli yrmynaamoihin ja repsahtaneisiin roikkopeffoihin ei käydä kiinni.

Iloinen ja huoleton seksikäs olemus on miltei tae jonkinsortin tyrkyistä. Tämä on tyttölapsille tuttua... Itsensä syyllistämiseen ei ole syytä, vaikka moni äijä onkin sitä mieltä, että tietyn tyyppiset hahmot vain kerjää "sitä". Joskus se pitääkin tavallaan paikkansa, harvemmin kuitenkaan niin, että luvattomalta tunkeilijalta olisi kukaan mitään vailla. Jotkut vaan ei osaa kunnioittaa toisia ihmisiä.

Limaisia, kaikenkokeneita tyrkkyjä on homobaareissakin riittämiin, heihin kukaan tuskin katsoo, koskemisesta puhumattakaan.

En näe mitään syytä alkaa kulkea halaatissa vain siksi, että joku turvenuija ei pysty hillitsemään itseään.
Mä haluan täsmentää, että olen mennyt itseeni tutkimustarkoituksessa - en itsenäni mennyt itseeni, siihen mun itsetunto ei taivu.

Koko pointti lienee lauseessa "Iloinen ja huoleton seksikäs olemus on miltei tae jonkinsortin tyrkyistä. Tämä on tyttölapsille tuttua..."

Jos puheemme ja ajatuksemme ovat ristissä ruumiinkielemme kanssa, niin silloinhan kyse täytyy olla tiedostamattomista vaistoistamme, joita on jo aiemmin käsitelty tällä palstalla.

Ajatus siitä, että viestimme tiedostamattomasti jotain sellaista, joka on ristiriidassa omien periaatteidemme kanssa, kauhistuttaa.
Hmmm... tuskin kukaan viestittää tiedostamattaan sellaista mikä on ristiriidassa omien periaatteiden kanssa. Pikemminkin viestimme tiedostavasti sellaista. Tämän pohjalla on perusoletus siitä, että tiedostamattomia signaaleja ei voi täysin hallita ja niiden ylihillintä on merkki sekin. Eli tosiaan tämä vanha dilemma sanojen ja käytöksen ristiriidasta. Mutta se on aina niin, että nonverbaalinen viestintä on luotettavin.

Nonverbaalin viestinnän taas voi tulkita väärin. Esim. kapakassa pepunpuristelija valitseee uhrinsa tiettyjen viestien perusteella. Tässä on huomattava, että esim. katsekontakti ja puhe harvoin edeltää vikkelää kättä. Päätös käydä käsiksi syntyy siis väärintulkitun ja vajaan viestinnän takia - ja tietysti totaalisen toisen kunnioituksen ja käytöstapojen puutteen vuoksi, joka on se arvomaailma, joka yleensä moisen käytöksen mahdollistaa. Väärintulkintaan riittää esim. hyvinistuvat vaatteet tai kiinnostava ulkonäkö tai hyvä vartalo.
Mä itse tarkastelisin asiaa perspektiivistä, jossa omien periaatteiden vastainen tiedostamaton viestintä on osa tiedostettua häpeää väärästä lihan himosta, ja jolla käytännössä yritetään etsiä oikotietä onneen eli ihmissuhteeseen.

Siinä missä ylihillintä on osa kylmän järjen toiminnallisuutta, on alihillintä osa tunteiden tulosta. Tämän vuoksi voi pepunpuristaja nonverbaalista viestintä tulkittaessaan siirtyä saalistajan roolista uhrin rooliin edes ymmärtämättä, mitä tapahtui. Liha itsenssään on heikko, ja mutu tuntumalta väittäisin, että ns. yhden yön jutut johtuvat juuri molemminpuolisesta häpestä tilanteessa, jolloin järki on peitonnut tunteen ja ymmärtämys väärän tien valinnasta on tiedostettu.
Nyt menee syvälliseksi...

Antti, perusoletuksena olisi siis häpeä? Oma seksuaalisuus koeattaisiin likaiseksi...

Sen mitä olen lääppijöihin törmännyt, osa vaikuttaa olevan ihan tosissaan ja luulevan, että voivat oikeasti käytöksellään saada seksiä. Jotkut tietysti lääppii ohimennessään kaikkea mikä pullottaa. Tästä voi kyllä tulla automaattireaktio ja tapa ilman sen kummempaa tarkoitusta - ainakin tässä mielessä lääppijän voisi nähdä uhrina - hän lääppii, vaikka ei saa eikä edes odota saavansa mitään. Olisiko sitten oman seksipetoroolinsa uhri?

Tuo oman seksuaalisuuden häpeäminen on asia, joka mielestäni toteutuu vahvasti puska-, veski- ja ym. anonyymiseksiä suosivilla. Omaa häpeälliseksi koettua seksuaalisuutta toteutetaan häpellisiksi karsinoiduissa tiloissa - kun sille on tämä tietty aika ja paikka, siitä tulee tavallaan kunniallista ja rajattua ja seksi muissa olosuhteissa koetaan ahdistavaksi ja sitä vältetään.

Yhden yön juttuja on monenlaisia. Osa on jämähtänyt niihin ja haluaa vain yön/mies. Tähän voi liittyä häpeää, kuten Antti epäili. Taas on karsinoitu, nopea sutaisu koetaan hyväksytymmäksi kuin jatkuva elämä aktiivisena homoseksuaalina.

Usein puhutaan tarpeiden tyydytyksestä yhden yön juttujen yhteydessä, kaikki täällä varmaan tietää, että tarpeet tyydyttyvät yhden yön jutuissa vain kuvitellusti - kohta tekee mieli lisää. Ihmisen seksuaalisuus ei ole mikään on/off aparaatti, vaan kokonaisvaltainen tila, johon kuuluu myös muita toimintoja in/out säädön lisäksi.

Mutta yhden yön juttuja harrastavat myös aivan tasapainoiset ja terveet nykyihmiset, homoista heteroihin - se on ajan henkeä. Kaikissa tapauksissa siihen ei siis liity häpeää, kaikki riippuu kunkin omasta arvomaailmasta. En henkilökohtaisesti näe pidättyvyyttä sen arvokkaampana kuin seksuaalista vapauttakaan, koska ääripäissä ilmenee helposti erilaisia ongelmia.

Ja jaksoikohan kukaan lukea tänne asti :-o
Mä jaksoin kyllä lukea loppuun asti. Sen verran hyvin tietysti on sana hallussa kyseisellä kirjoittajalla :)

Nykyään kyllä yhden yön jutut on siis kaikki kattava sosiaalinen ilmiö. Ei se "Levottomat 3" nyt varsinaisesti mikään yleisen asenteen ilmapuntari oo, mut kyllä se tavallaan antaa insightia siihen, minkälaista nykynuorison arvomaailma on.

Ei yhden yön jutut tietty koskaan mikään homojen oma juttu ole ollutkaan. Yks heterofrendi sano, et homot luultavasti oikeastaan on enemmän parisuhdetta etsiviä ja haluavia kuin useimmat heterot nykyään, jotka lykkäävät lasten hankintaa ja harrastavat puolivakavia suhteita. Homoilla kynnys suhteeseen toisaalta saattaa olla korkeampi.

Toisaalta ei kukaan näytä jossain Mamassa mun kokemuksen perusteella just sellaselta et ois "tyrkyllä", useimmat luultavasti vaan viihtyy niissä kuteissa, tietty pitää kattoo vähän mitä päällensä tunkee, mut yleensä kuitenkin en usko, et perseenseen tarttujat ja muut vastaavat kuitenkaan arvioi vaatetuksen perusteella kehen näppinsä iskee. Siis kyseessä saattaa olla pinttyny tapa tai sit tyyppi vaan haluu todella iskee kyseisen tyypin ja valitsee Väärän tavan.
Saattaa tietysti olla niinkin, että nuo kourijat haluavat tietoisesti tai alitajuisesti torjua hävettävää ajatusta itsestään homon stereotyyppinä, passiivisena vastaanottajana, ja luulevat, että aloitteellisuuden osoittaminen sentään erottaa heidät niistä "varsinaisista" homoista. Murrosikäisenä samaa esiintyy poikien parissa, jotka pitävät tyttöjen kiusaamista, huorittelua ja lääppimistä osoituksena miehekkyydestä.

Kun tietää, että sana ei ole itsellä hallussa, aloitteen tekemisessä on sitten turvauduttava suoraan toimintaan - ja mitä enemmän promilleja veressä, sitä alhaisempi kynnys on. Homopaikassa kohteeksi valikoituvat usein ne, joiden jonkin ulkonäköön liittyvä piirre on kourijan silmissä merkki "passiivisuudesta". Sellaiseksi kelpaa esimerkiksi näyttävä pukeutuminen ja silmää miellyttävä olemus - siis kutsu oikealle urokselle tulla ja ottaa. Todellinen mieshän ei pysty hallitsemaan viettejään, kuten joku on aikaisemmin näissä keskusteluissa todennut.