Seurustelusta 16-vuotiaan kanssa
Minä ja 16-vuotias nuorimies olemme seurustelumme alussa, rakastuneista, ja meitä askarruttavat oikeudelliset kysymykset. Itse olen nelikymppinen. Suojaikärajahan on ohitettu, mutta mitä sanomista esim. hänen vanhemmillaan on hänen tekemisiinsä ja seurusteluun noin oikeudellisessa mielessä? Löytyykö netistä jostain tietoa näistä asioista? Tieto olisi kullan:) arvoista. Ja olisi kiva kuulla kokemuksia muiltakin vastaavanlaisista seurustelusuhteistaan.
Tuskin se kovin pitkäikäinen suhde on. Tuossa (16v) iässä mikään ei kestä kauan. Joten parempi pitää homma vain teidän kahden välillä, vanhempia ei kannata siihen vetää mukaan.
Nauti niin kauan kuin sitä kestää! Hommahan on laillista, vaikkakaan ei yleisen moraalin mukaista.
Vanhemmilla olisi varmasti paljonkin sanottavaa. Niin oli minullekin, vaikka olin 16 ja tyttöystäväni 19 suhteemme paljastuessa. Jo sellainen saattaa aiheuttaa puheita oman viattoman lapsen viettelystä, vaikka eiväthän asiat niin yksinkertaisesti mene.
En usko, että suhdetta kannattaa julkistaa; siihen se luultavasti kaatuisi ennemmin tai myöhemmin. Vanhemmilla on 16-vuotiaaseen aika iso valta, toisaalta kaverit (jotka oletettavasti ovat aika samanikäisiä) merkitsevät myös paljon. Suhteenne kohtalo riippuu paljon siitäkin, miten kumppanisi kaverit suhtautuvat teihin.
16-vuotiaan vanhemmat ovat luultavasti melko lähelle sinun ikäisiäsi. Ymmärrät kai, että itsekin suojelisit yhä alaikäistä lastasi, jos hän alkaisi seurustella itsesi ikäisen ihmisen kanssa. (Onko sinulla omia lapsia, kummilapsia, nuorempia sisaruksia?) Asetelma on vaikea. 16-vuotias on loppujen lopuksi hyvin vastustuskyvytön toisten arvoille, mielipiteille - mille tahansa. En itse asiassa osaisi kuvitella seurustelevani noin paljon itseäni nuoremman kanssa, koska oma (parikymppisen:) elämänkokemukseni sanoo, että jossain kriittisessä ikävaiheessa jo muutaman vuoden ikäero saattaa aiheuttaa ongelmia. Vaikka kuinka välittäisi, 16- ja 40-vuotiaan tapa katsella maailmaa on erilainen.
Yritän kai sanoa, että ymmärrä myös se toinen näkökanta: sinun kultasi elämäntilanne, hänen vanhempiensa luonnollinen huoli, jos suhde paljastuu. Olet rakastunut, mutta älä unohda ympäröivää todellisuutta.
PS. Pikkuveljeni on kohta 16-vuotias, pituutta yli 180 cm. Nuori ja kaunis.
Mutta äiti tekee hänelle joskus voileivät. Äiti pesee hänen pyykkinsä. Hänellä on tarkat kotiintuloajat, hänelle ei tarjota alkoholijuomia kotona. Isosiskon silmissä hän ei ole lapsi - mutta ei kyllä aikuinenkaan.
Jännä lähtökohta aloittaa suhde oikeudellisten kysymysten setvimisellä. Yl. näitä tälläisia kysymyksiä esiintyy kun erotaan ja aletaan omaisuutta osittamaan. Mahtaa olla kypsä ikäisekseen 16-vuotias, vai omaa selustaako turvaat.
Kyllä webistä tietoa löytyy. Hakusanaa vain hakumoottoriin ja eteenpäin. Ton 16-vuotiaan ainakin pitäis osata...jos vanhempi ei kykenisikään.
Kaikki tietämäni dad/son-suhteet (nuorinkin ollut väh. 18 v.) ovat päättyneet heti alkuhuuman hälvettyä.
Yli kahdeksentoista vuotiashan ei saa harrastaa seksiä alle kahdeksantoistavuotiaan kanssa. Sellaista elämä on...
Heh, ihmeen moralisoivilta tuntuvat kommentit tähän saakka.
Vaikka en omalle kohdalleni voisikaan kuvitella suhdetta noin eri-ikäisen kumppanin kanssa, en voi ymmärtää, miksi moni meistä on niin kärkäs ennustamaan suhteen pikaista loppua ilman, että tuntee millään tavalla sen kumpaakaan osapuolta.
Lisäksi näyttää olevan halua vahvistaa omia ennakkoluuloja suoranaista disinformaatiota levittämällä. Kyllä se suojaikäraja on jo vuosikaudet ollut 16 vuotta; poikkeuksena taitavat olla vain suhteet sellaisten kumppaneiden välillä, joista nuorempi osapuoli on jo ennestään jollain tavalla riippuvainen vanhemmasta.
Omia kokemuksia ja tämän parempaa tietoa minulla ei ole, mutta toivon silti kaikkea hyvää suhteellenne ja näkisin mielelläni myös asiallisia kommentteja sellaisilta, joilla niitä on antaa.
Kuka niin sanoo?
"Seksuaalinen suojaikäraja Suomessa on 16 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että kaikki alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen kanssakäyminen on kiellettyä. Eräissä tapauksissa myös oikeutta seksuaaliseen kanssakäymiseen alle 18-vuotiaan kanssa on rajoitettu. Samanikäisten ja samalla henkisellä ja ruumiillisella tasolla olevien alaikäisten välisestä vapaaehtoisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä ei yleensä rangaista. Rikosoikeudellinen vastuu omista teoista alkaa kuitenkin nuoren täytettyä 15 vuotta. Riski joutua vastuuseen seksuaalisesta teosta kasvaa sen mukaan mitä suurempi on osapuolten välisen iän tai henkisen taikka ruumiillisen kehityksen välinen ero.
Seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan alle 18-vuotiaan henkilön houkuttelemista tai painostamista seksuaaliseen toimintaan omaa asemaa hyväksi käyttäen vastoin toisen ymmärrystä tai tahtoa. Sitä on myös kaikenikäiseen kohdistuva seksuaalinen toiminta kohteen ollessa erityisen riippuvainen tekijästä tai jostain syystä puolustuskyvytön tai kyvytön kieltäytymään. Teko voi sisältää sukupuoliyhdynnän, mutta hyväksikäyttöön voi sisältyä muutakin toimintaa. Hyväksikäyttö on usein luonteeltaan jatkuvaa. Hyväksikäyttösuhteessa toinen osapuoli on vahvempi tai asemaltaan ylempänä. Esimerkiksi opettajan tai ohjaajan suhde opetettavaan tai ohjattavaan on hyväksikäyttöä aseman perusteella. Myös hyväksikäytön yritys on rangaistavaa. "
Eli toisinsanoen suojaikäraja on 18 vuotta silloin kun vanhempi osapuoli on nuoremman suhteen auktoriteettiasemassa. Lisäksi seksipalveluiden ostaminen alle 18 -vuotiaalta on laissa kielletty.
Olin tosiaan vähän moralistinen, vaikka voisin kuvitella itse ihastuneeni 16-vuotiaana 40-vuotiaaseen. (En ehkä toisinpäin.) Tähtäsin kirjoituksellani siihen, että vaikka laki sanoisi mitä, on ihmisillä myös kirjoittamattomat moraalikäsitykset, ja yleisesti 16- ja 40-vuotiaiden välistä suhdetta pidetään arveluttavana. (Samalla tavalla homoseksuaalisuus ei nykyään ole rikos, mutta silti osa yhteiskunnastamme ei hyväksy sitä. Vaikka homoseksuaalisuus on legaalia, se ei aina ole legitiimiä.)
Enemmän kuin mitkään lakipykälät vaikeuttaa tämä suhdettanne. Kun suojaikärajakin tosiaan on 16 vuotta, kirjoitusketju johtaa helposti moraalisiin, yksilön vastuuta ja tapauskohtaista harkintaa korostaviin kannanottoihin. Kenties kirjoittajan ja hänen rakkaansa halu löytää mustaa valkoisella on tarve löytää se korkein auktoriteetti, joka kertoisi, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia. On niin paljon ristiriitoja! Vastausta "oikeaan" toimintaan ei usein kuitenkaan ole missään lakikirjassa, täytyy vain olla rehellinen itselleen ja toiselle. Täytyy uskaltaa ottaa vastuuta omista teoistaan ja käyttää omia aivojaan.
Itse en suhteen osapuolia tuntematta voi tehdä ennustuksia tai tuomioita. Tiedän ihmisiä, jotka ovat menneet naimisiinkin alle 18-vuotiaina. Vaatii rohkeutta rakastaa.
Korjausta edelliseen: tietenkään homoseksuaalisuus ei ole ollut rikos, mutta homoseksuaaliset teot ovat olleet.
Todella laidasta laitaan vastauksia ollut ja oikeastaan puhdasta yksinäistä kantaa ei vastauksista saa.
Itse olen vasta 17 vuotias (lokakuussa 18w) ja "seurustelin" 24v jätkän kanssa. Itseänikin ikäeromme mietitytti vaikkei sitä ollut sen enempää ja keskustelimme usein siitä mikä on niin erikoista että kun 18 tulee täyteen niin kaikki muuttuu.
Itse olen sitä mieltä että älkää sekoittako nuoremman osapuolen vanhempia juttuun. Siitä ei tulisi luultavimmin kuin ongelmia ja paljon. Tai odottakaa ainakin pari vuotta, jos suhteenne niin kauan edes kestää.
Joka tapauksessa toivotan teille molemmille onnea, toivottavasti suhteenne onnistuu ja kestää :)
With Love: IcEgAy
Mikskähän tuostakin pitää tehdä ongelma täällä takapajula-Suomessa? Länsimaisen sivilisaation syntyseudulla Kreikassa antiikin aikaan joka pojalla piti olla aikuinen mies, joka sitten opetti varmaan seksijuttujakin, oli hyvä ystävä, usein rakastettu. Se olisi hyvä muistaa. Rakkaus ei ole ongelma eri-ikäisten välillä vaan se kulttuuri, jossa ollaan ja joka älyttömyyksiään "luonnollisina" asioina tarjoaa rajoitteiksi. Antakaa rakkauden palaa täydellä liekillä vaan:)
Itse seurustelen 28 vuotiaan kanssa ja olen 17. Kerroin äidilleni smalla kun un-kaappeuduin ja äitini sanoi tyyliin "mitä se mulle kuuluu kenen kanssa seurustelet. Mulle tärkeintä on se että pidätte toisistanne ja olet onnellinen!" Äippä on sit ihana! =))) Paras!
<quote>
Länsimaisen sivilisaation syntyseudulla Kreikassa antiikin aikaan joka pojalla piti olla aikuinen mies, joka sitten opetti varmaan seksijuttujakin, oli hyvä ystävä, usein rakastettu. Se olisi hyvä muistaa. Rakkaus ei ole ongelma eri-ikäisten välillä vaan se kulttuuri, jossa ollaan ja joka älyttömyyksiään "luonnollisina" asioina tarjoaa rajoitteiksi.
</quote>
Antiikin Kreikan mies-poika -suhteita ei voi ajatella nykyaikaisina parisuhteina, koska ne olivat selvästi alisteisia. Siihen aikaanhan homosuhteissa paheksuttava asia oli miehen "alistuminen" yhdynnän passiiviseksi, vastaanottavaksi osapuoleksi. Nuorille pojille tämä sen sijaan oli vielä sallittua.
Kulttuurista puhuminen tässä yhteydessä menee mielestäni hieman pieleen, ehkä enemmän kyse on taustalla löytyvistä arvomaailmoista. Nykyisen ajattelun taustalla on ensinnäkin ajatus siitä, että parisuhteet ovat tasa-arvoisia (mitä 16- ja 40-vuotiaan parisuhde ei voi olla) sekä tarve suojata lapsia ja nuoria. (Ja nämä samat arvot ovat vallalla muuallakin kuin täällä 'takapajula-Suomessa' :P)
Ei kyse ole "luonnollisuudesta" puoleen eikä toiseen, mutta moinen parisuhde on vain hyvin epätavallinen ja herättää ehkä sivustakatsojissa suojeluhalua, kun toinen henkilö on kuitenkin vielä laillisesti ala-ikäinen vaikka seksiä saakin harrastaa kenen kanssa haluaa.
Kuitenkin, vaikka en itse moista parisuhdetta ymmärräkään (olen 24 enkä ole moneen vuoteen harkinnutkaan seurustelevani 16-vuotiaan kanssa), itse suhdetta on meidän kaikkien turha arvioida yhden viestin perusteella. Toivottavasti kyseessä on molemmilta osapuolilta rakkaus, ja onnea :)
-node
Noin se kai on, että 16-vuotias voi kiinnostua nelikymppisestä, mutta yritäpä saada 25-v kiinnostumaan kenestään yli 26-vuotiaasta, siinä sitä jotakin oo-o-o-on.
Olen 18 vuotias poika joka on seurustellut puolivuotta 45vuotiaan miehen kanssa. Asumme eripaikkakunnilla, mutta nyt asun kaverin luona kesätyöni vuoksi (onneksi). Meillä menee hyvin ja ollaan hyvin rakastuneita, enkä usko että se on vain yksipuolista. Alussa oli jännää kun vain aina ajatteli kaveria, että työt loppuisivat ja saisi olla kaverin lähellä.
Mutta mites tunteet? Mielestäni ikä ei ole ratkaiseva tekijä vaan mitä tuntee toisia kohtaan ja tietää itse mitä ollaan tekemässä toisen nuoremman tai vanhemman miehen kanssa.
Kyllä suomessa harrastetaan seksiä jopa alle 16 vuotiaat nuorukaiset.. tietysti muiden tietämättä.
Ainoa asia hankaloittaa kuitenkin iso ikäero... .. 10 vuoden ikäero ei haittaa mutta 20...
Kerron tässä omasta kokemuksestani:
24 vuotiaana tapailin 60 vuotiasta miestä, meillä oli ihanaa hetkiä ja seksiä on upeeta mutta ennen suhteen loppumista tunsin että tässä ei ole jotain oikea näin ison ikäeron takia, ihan kuin rakastelin "isän" kanssa... jopas vieköön lopetin suhteen ja hain sitten samanikäisiä miehiä.
Nyt olen 32 v ja alle 45 vuotias mies kelepaa vielä :)
Itse olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut vain paljon itseäni vanhemmista miehistä. Odottelin kuitenkin kiltisti, että täytin 18 v. ennenkuin aloin seurustella kenenkään kanssa - eka kerta tapahtui 50-vuotiaan miehen kanssa. Parikymppisenä löysin vihdoin sen oikean, jonka kanssa olen ollut jo toistakymmentä vuotta yhdessä.
Ennuste suhteen onnistumiselle ei siis varmaankaan ole yhtään sen huonompi, vaikka toinen osapuoli onkin jo 40-vuotias. Miksi ihmeessä vaikkapa kahden 16-vuotiaan suhde olisi kestävämpi kuin dad/son -tyyppinen suhde?
Ja ystävän neuvo: älkää vielä sotkeko 16-vuotiaan vanhempia tähän juttuun. He voivat heittäytyä todella hankaliksi ja seurauksena on vain todella paljon mielipahaa kaikille. Koittakaa nyt kestää ja kertokaa vasta parin vuoden päästä, jos edelleen olette yhdessä!
jos partnerisi ei ole sinua merkittävästi fyysisessä kehityksessä jäljessä, ei kenelläkään ole mitään sanottavaa teidän seurustelullenne! tosin kannattaa sinun omaan napaan päin katsella onko 16 vuotias aivan nelikymppisen tasolla!
No jaa, itse en ainakaan tuoossa mitään pahaa näe.... iikäero on suhteellista. (varmaan se, että vanhemmilla on 20 vuotta ikäeroa vaikuttaa mielipiteisiini....)
Kronologinen ikä ei välttämättä ollenkaan vastaa henkilön todellista ikää... ei fyysistä eikä henkistä.