- 1 / 6
- luonnevikainen
- 5.1.2004 20:15
Tänään on hyvä päivä. Ei mitään syytä olla surullinen, kiukkuinen, masentunut.
Olin aivan ok, soitin ystävälle ja suurinpiirtein ilman syytä räjähdin, kuin supernova. Sai ystävä kuulla kunniansa, vaikkei mitään ollut tehnytkään. Aina ollut apuna kun olen tarvinnut.
On/off suhteen bf. Hän on sanonut mulle useasti, ettei tiedä haluaako olla mun kanssa. Hän on kertonut, ettei tykkää kun asioista huudetaan, koska asiat saa selvitettyä rauhallisestikin. Lupaan olla rauhallisesti, en huuda, enkä korota ääntäni. Ja tuskin on viittä minuuttia mennyt kun näen jo punaista ja desibelit nousee niin että äänijänteitä hirvittää.
Puhelimessakin jatkuvasti kun ihmisten kanssa juttelen. Läheisille tutuille saatan alkaa huutamaan ja muiden kohdalla mietin mitä vit**a tuokin ajattelee.. mutten sano ääneen.. Sitten kun olen huutanut ja mekastanut tarpeeksi, saan luurin korvaani. Sitten soittamaan perään ja mekastamaan ettei mulle lyödä luuria korvaan.. ja lyön samantien luurin itse korvaan.. hetken päästä olen pahoillani ja yritän soittaa takaisin ja pyytää anteeksi, niin puhelimet on pois päältä tai ei muuten vaan vastata..
Miksi mun mielialat menee häränpersettä? Miksi en voi olla normaalin tasapaksu?
Olen huomannut, että kun minuun tutustuu. Minuun ihastutaan ja minusta tykätään. Mutta kun tuttavuutta on kestänyt hetken olen näyttänyt oikean karvani ja sitten ei minusta enää kukaan tykkää..
Tällä hetkellä on jonkin asteinen väsy päällä.. tekisi mieli soittaa jollekkin tai mennä jonnekkin, mutta en saa toimeksi, kun kuitenkin taas loppujen lopuksi räjähdän..
Olin aivan ok, soitin ystävälle ja suurinpiirtein ilman syytä räjähdin, kuin supernova. Sai ystävä kuulla kunniansa, vaikkei mitään ollut tehnytkään. Aina ollut apuna kun olen tarvinnut.
On/off suhteen bf. Hän on sanonut mulle useasti, ettei tiedä haluaako olla mun kanssa. Hän on kertonut, ettei tykkää kun asioista huudetaan, koska asiat saa selvitettyä rauhallisestikin. Lupaan olla rauhallisesti, en huuda, enkä korota ääntäni. Ja tuskin on viittä minuuttia mennyt kun näen jo punaista ja desibelit nousee niin että äänijänteitä hirvittää.
Puhelimessakin jatkuvasti kun ihmisten kanssa juttelen. Läheisille tutuille saatan alkaa huutamaan ja muiden kohdalla mietin mitä vit**a tuokin ajattelee.. mutten sano ääneen.. Sitten kun olen huutanut ja mekastanut tarpeeksi, saan luurin korvaani. Sitten soittamaan perään ja mekastamaan ettei mulle lyödä luuria korvaan.. ja lyön samantien luurin itse korvaan.. hetken päästä olen pahoillani ja yritän soittaa takaisin ja pyytää anteeksi, niin puhelimet on pois päältä tai ei muuten vaan vastata..
Miksi mun mielialat menee häränpersettä? Miksi en voi olla normaalin tasapaksu?
Olen huomannut, että kun minuun tutustuu. Minuun ihastutaan ja minusta tykätään. Mutta kun tuttavuutta on kestänyt hetken olen näyttänyt oikean karvani ja sitten ei minusta enää kukaan tykkää..
Tällä hetkellä on jonkin asteinen väsy päällä.. tekisi mieli soittaa jollekkin tai mennä jonnekkin, mutta en saa toimeksi, kun kuitenkin taas loppujen lopuksi räjähdän..