Vauvelikuume
Olen muutaman vuoden ajan miettinyt sitä miltä oma lapsi tuntuisi. Olen alle 30vuotias mies ja onnellista parisuhdetta takana ihan mukavasti oman karvapään kanssa. Nyt kysynkin kokemuksia tai ajatuksia lasten hankinnasta. Siis miten gayparin kannattaisi lasta alkaa suunnittelemaan? Äitiehdokkaan löytäminen kun ei ole helppoa.
Syksyä hyvät ihmiset :-)
Hankkiudupa Seta Foorumille osoitteessa
http://keskustelu.seta.fi/
Siellä on Rainbow-foorumi, jolla pohditaan juuri samoja asioita, joista nyt kyselet.
Juhani
Niinpä näyttää olevan ja tehokkaasti sulutettu :((
Joo, en mäkään löytänyt keinoa lukea foorumia ilman rekisteröitymistä. Ja sitä en periaatteesta tee kun nykyään kaikki sivut haluaa rekisteröintiä että pystyvät myymään s-postiosoitteet sitten spämmääjäfirmoille.
Voisi kyllä olla niin että lukea pystyisi ilman rekisteröintiä, mutta messun lisäämiseen tarvittaisiin rekisteröinti. Näin estettäisiin häiriköt.
minäkin olen miettinyt miltä tuntuisi kasvattaa oma lapsi. mutta tähän elämäntilanteeseen se ei oikein sovi, ja olenhan aivan liian nuorikin. mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka sitten isompana.. :)
Seta Foorumin tiedot eivät ole kaupan minnekään päin.
Tuo nyt on toimintamalli, joka on Seta Foorumille otettu. Tuntuu kuitenkin sopivan aika monelle. Rekisteröityneitä käyttäjiä muutamassa kuukaudessa 560 ja sanomia yli 1600.
Esimerkkinä mainittakoon, että viesteistä näyttää olevan 166 (9.17%) Johnnyn kirjoittamia. Suurin osa jäsenistä on todennäköisesti jossain vaiheessa kokeeksi liittyneitä virtuaalijäseniä.
Itseänikin viehättää jättää omaisuus "lapselle". mutta mieluummin jätän ne miljoonani eläinten hyväksi kuin jonkun räkänokan, joka elää itselleen... perusteluja?
On kai jonkinlainen pitkään olemassa ollut tapa jättää omaisuutta jälkeen jääville sukulaisille. Useimmilla homoilla kun ei taida olla jälkeläisiä, miksi ei käyttäisi keräämäänsä varallisuutta oman itsensä iloksi. Itse aion elää niin, että toteutan mahdollisimman paljon unelmiani. Rahasta on apua joihinki juttuihin, esim. matkailuun. Ja se mitä jää yli, menee lähimmille sukulaisille, ja jos vielä olis lisää rahaa jossain, lahjoitan ne jonki tärkeäksi kokemani asian hyväksi.
Ja tuohon lapsiasiaan. Musta ei tunnu tässä vaiheessa elämää yhtään siltä, että haluaisin omia lapsia, ehkä koskaan. Lapset on ihania ja se, että saa omaa lihaa ja verta olevia lapsia, kasvattaa niistä tasapainoisia ja ehkä toisinaan onnellisiaki ihmisiä, olis jotain sellasta, mikä antais elämään jotain merkitystä ja syvyyttä. Mä oon kai aina tottunu ajattelemaan etten kuitenkaan saa koskaan lapsia, niin et ei kannata sitä itkeä montaa kertaa. Tämä kaikesta siitä huolimatta, että lasten saaminen olis mahdollista, vaikkakin vaikeaa. Tää on aika vaikea juttu varmaan monelle homolle. ja lesbolle. Yhteiskunta ei oikein tue homojen vanhemmuutta.
Hmm..
Minä taas olen pitkään miettinyt, että sitten kun sen aika tulee, minä tahtoisin lapseni isäksi mukavan homomiehen.
Lapsestani en tosi pystyisi luopumaan, vaan kyseessä olisi yhteishuoltajuus, tai minulla yksinhuoltajuus.
Mutta hyvin se ihminen pitäisi ensin tuntea, luonne pitäisi olla juuri sopiva.
Semppeeri
Toisaalta jälkikasvun hankinnasta epävarmalle tai hankalassa elämäntilanteessa elävälle parempi ratkaisu vois olla kummilapsi kotimaassa tai ulkomailla. Jo olemassa olevalle tenavalle voisi tarjota aikaa ja taloudellista tukea, mutta hänen elämässään ei tarvitsisi olla joka päivä läsnä.