Jos paljastun?

  • 1 / 10
  • Teemu24
  • 31.12.2002 10:34
Olen onnellisesti neljättä vuotta naimisissa ja meillä on vaimoni kanssa kaksi pientä ihanaa lasta. Muutama vuosi sitten olin ensimmäisen kerran toisen miehen kanssa seksisuhteessa ja silloin minulle ensimmäisen kerran valkeni B-rapun ihanuus. Pari vuotta olen vaimoni tietämättä harrastanut vähemmän vakavia suhteita toisten miesten kanssa, lähinnä illanviettoja ja nautinnollisia hetkiä vällyjen välissä. Nyt on alkanut huolestuttamaan, että mitähän jos jotain kautta paljastun vaimolleni olevani homo? Se olisi todennäköisesti kerrasta poikki. Olisikohan parempi itse kertoa näistä seikkailuista ja siitä, että tunnen vetoa saman sukupuolen edustajiin vai onko parempi että elän jatkuvassa pelossa? Onko teillä muilla ollut samanlaista tilannetta?
Taas tuli mieleen, että kyllä homona eläminen on aika yksinkertaista - loppujen lopuksi olet vastuussa vain itsestäsi.

Tossa kun epäiltiin, että suhde voisi olla kertalaakista poikki niin tuli mieleeni kun heterotyökaverit aina juttelee suhteestaan ja mihin kumpania nyt ylipäätään tarvii...

.... niin yleensä on sanottu velan yhdistävän enemmän kuin rakkauden. Toi kait pitää aika pitkälle paikkaansa, jos ja kun on vielä lapsiakin. No mulla ei ole samanlaista tilannetta ollut, mutta omana käsityksenäni sanoisin, että jos muuten menee hyvin niin ÄLÄ KERRO. Pyri pitämään halus kurissa ja vastaamaan velvoitteisiisi perhettäsi kohtaan kuin mies - voi olla, että menetät muuten oikeutesi perheeseesi.

Niin makaa kuin petaa ja kaikkea ei voi saada.
  • 3 / 10
  • Iso sydän
  • 31.12.2002 14:03
Mieti kumpi puoli painottuu elämässäsi eniten.Homoelämä jai ne vähemmän vakavat seikkailut ja niiden ihanuus vai onnellinen yhteiskunnan perusyksikkö eli heteroperhe.Onko homona olemisen ihanuus siinä,että olet myös vastuusta vapaa,erilailla kuin heterokulississa(?),siinähän olet myös perheenisä-eli teitä on 4?On selvää,että pelko ei lisää hyvinvointiasi.Paljastuminen rikkoisi suhteesi naiseen,kerrasta poikki -tyyliin,mikä ehkä kertoo jotakin vaimosi asenteista.Ehkä on selvää,ettet voi jatkaa nykyiseen tyyliisi,koska tunnet pelkoa.Jos tunnet, ettet voi jakaa itseäsi 2 eri elämäntyylin välillä,ota aikalisä.Voithan muutta hetkeksi aikaa erilleen asumaan.Katso , mitä se tuo tullessaan ja päätä sitten.Ota myös yhteys Seta:an esim.homomiehiin,jotka ovat olleet avioliitossa ja/tai Steamin terapeuttiin ja pohdi asioita aivan rauhassa. Vältä tekemästä mitään impulsiivista .
teemu, elä normaalia elämääsi, pidä huoli perheestäsi, äläkä luovu siitä. mutta nauti siitä huolimatta "suhteestasi" silloin kun se vain on mahdollista. kerron tämän 20-vuoden kokemuksella. älä tuota tuskaa läheisillesi ainakaan kertomalla salaisesta "paheestasi" - jos se kerran pahe yleensä lieneekään ! toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi, itsellesi ja läheisillesi. ÄLÄ PALJASTA ITSEÄSI JA PALJASTETUKSI ET TULE KUN OLET VAROVAINEN
NIMIMERKKI KANSSAMATKUSTAJA.
Kallistun nimim. teemun kannalle. Asenteesta on moraalinen kunnia kaukana, mutta se vaan toimii reaalielämässä parhaiten.

On parempi elää mukavaa perhe-elämää ja silloin tällöin tyydyttää paheensa, kuin elää kurjaa yksinelämää (ja tyydyttää paheensa)
"Bisexuality immediately doubles your
chances for a date on Saturday night."
-Rodney Dangerfield-
Et kertonut mielestäni oikein selvästi, että oletko homo tai pidätkö vain anaaliseksistä. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Myös heteromiehet pitävät anaaliseksistä. Miten seksi sujuu vaimosi kanssa? Jos seksi sujuu, niin ottakaa leikkikaluja punkkaan molemmille:)

Mielestäni teet hallaa kaikille ellet kerro totuutta vaimollesi. Se on ehkä suhteen loppu, mutta valheessa ja pelossa eläminen tekee omasta ja perheesi elämästä helvetin tulevaisuudessa. Valheet paljastuvat AINA ennemmin tai myöhemmin.

Lapsesi ovat pieniä, joten he tulevat ymmärtämään homoutesi, koska heille se on isän normaalia käytöstä. Heistä myös kasvannee tasapainoisia ja suvaitsevia ihmisiä. Vaimokin varmasti leppyy ajan myötä:)
Voi elämä.

Ja tässäkin miehistä kiinnostunut naimisissa oleva mies!

En ymmärrä. Mikä suomalaisia vaivaa?

Kannatan kaapista ulos tuloa. Vähintääkin jos et pysty lopettamaan pettämistä.
Itse tuossa tilanteessa - vaimon ominaisuudessa - kannattaisin kyllä reilusti kertomista. Taidan kuitenkin erinäisistä syistä olla raadollisenkin rehellisyyden ystävä: tekee kipeää nyt mutta vielä kipeämpää kuulla että on tullut petetyksi 20 vuotta.

Älä ota tätä neuvona: en (tietääkseni) ole vaimosi enkä (tietääkseni) tunne häntä ja tiedä miten hän reagoisi. Itse vain suhtaudun välillä raivokkaastikin pettämiseen, tapahtui se sitten kumman sukupuolen kanssa vain.

Tiedän millainen isku se on kun paljastuu että kumppani on vuosikauder, lähes koko suhteen ajan, säännöllisesti pettänyt puolisoaan. Jättää melkoiset arvet petettyyn. Joten, ainakin omalta puolisoltani toivoisin tuota "kärsi kerralla, kärsit vähemmän" -asennetta. Asiat voivat varovaisuudesta huolimattakin tulla ilmi, ja kipeämpää se tekee kun sen kuulee joltakulta muulta.

Minulle taitaisi olla helpompaa kuulla puolison olevan homo tai bi kuin se että hän pettää minua harrastamalla heterosuhteita... Kai se jollain tavalla loukkaisi minua vähemmän naisena. En teidä.
Ainakin yksi selvä fakta näyttää olevan se, että sinä PETÄT VAIMOASI. Sillä ei niin väliä, teetkö sen miehen vai naisen kanssa, mutta pettäminen ei missään nimessä tee hyvää millekään parisuhteelle.