miksi????

Miks kaikki tai no suurin osa homoista ei koskaan voi tehdä lihavan kanssa mitään? Meinaan et harrastaa sexii?? Miks kaikki on vaan "kaverii" ja kaverin kanssa ei harrasteta sexii, paitsi ne kaikki muut kaverit jotka on laihoja ja jotka on "hyvännäkösii"?? Miks ne jotka tykkää tukevammista pojista/miehista on vaan sellasii Maija Mehiläisii et ne vaan hyppii kukasta toiseen?? Miks kukaan ei tahdo seurustella?? Jakaa elämää toisen kanssa?? Miks?? Miks?? Auttakaa!!
Miksi sinä LÄSKI et itse halua seurustella toisten lihavien kanssa? Eikö samantasoiset kelpaa?
Mä ainakin ajattelen et ulkoisella ei ole niin väliä. Jos ihminen on hyvä sisältä, se kaunistaa ulkoisenkin.
Makuja on niin monenlaista.
Itse olen läskifetissi, jos olisin laiha niin kyllä minä mieluiten Isoa miestä kutittelen kuin jotain kukkakeppiä.
joo ei sil oikeesti ole MITÄÄN väliä onko lihava vai ei, siis mulle ainakaan, jos tyyppi on sopiva niin mitä merkitystä sillä on? sinut itsensä kanssa pitää olla ja kantaa kroppa kunnialla, oli se millainen tahansa...
että tiedätte :)
Hm. sitä on vaikee sanoa, mutta kyllä möhömahaisia kelpaa mutta se on sitten makuasia.

Et ole ainoa joka kärsii ehkä muistakin ulkönäöstä ja kuuroudesta, mulla on vaikee saada poikaystävää joka ei katso ulkonäköö ole tärkeintä ja on vapaamielinen kaikessa asiassa sekä samalla kiinnostunut kuuroudesta ja viittomakielestä. Suvaitsevia homoja on vaikea löytää... mutta kuitenkin....

Mutta jätän tämän aihe sikseen koska sitä ei ole mitään järkeä puhua enää.
Tätä mä en ole huomannutkaan - auts, tää on vaikee...

Siis:
- suurin osa homoista ei koskaan harrasta lihavien kanssa seksiä
- rumat homot kaveraa keskenään
- laihat/hyvännäköiset homot sekstailee keskenään
- lihavista tykkäävät homot ovat huoria
- homot ei halua seurustella.

Tota - sä et ole vakavissas, ethän?
Miten suurin osa homot eivät halua seurustella. Mistä sait tuommoista tiedot...? Anteeks jos kysyin.

Ne jotka eivät seurustele koska eivät löydä se OIKEA. No tiedetään jotkut pitävät yhdne illan juttuja ilman sitoumuksia jne....
"Ne jotka eivät seurustele koska eivät löydä se OIKEA."

Moni homo tosiaan vakuuttaa itselleen ihan vakavissaan, että kaikki on kiinni vain siitä, että sitä mystistä "oikeaa" ei ole taivaasta pudonnut. Siinä odotellessa voi sitten touhuta vaikka mitä. Eikä se sieltä taivaasta koskaan putoa, koska hakukriteerit eivät ole tästä maailmasta (eivätkä edes taivaasta).
Yleensä partnerin puuttuminen johtuu juuri tuosta mainitsemastasi seikasta, eli sisäinen käsitys itsestä ei vastaa todellista muiden näkemää. Persoonallisuushäiriö.
no vastaako se nyt kenenkään kohdalla oikeastaan? tuskin sitä on aihetta patologisoida
<klip>
"Moni homo tosiaan vakuuttaa itselleen ihan vakavissaan, että kaikki on kiinni vain siitä, että sitä mystistä "oikeaa" ei ole taivaasta pudonnut. Siinä odotellessa voi sitten touhuta vaikka mitä."
</klip>

Totta, mutta tuossa on kaksi puolta: Pitäisikö sitten muka kulkea elämän läpi tuntien syyllisyyttä ja pahaa oloa koko ajan, vain siksi ettei nyt satu kelpaamaan kellekään omiin kriteereihin sopivalle? Parempi lienee kuitenkin kulkea pää pystyssä ja ylpeänä omasta itsestään kuin alistua jonkun sm-tyypin toyboyksi. Ja niinhän se on, että mitä enemmän sitä yksinäisyyttään ajattelee niin sen isommalta asialta se tuntuu, joten: Hankkikaa lemmikki, harrastus, huvitelkaa, tuhlatkaa ja hekumoikaa. Turha sitä ainutta elämää on tuhlata siellä sängyn pohjalla itkemässä =)
Makuja on niin monia että varmasti jokaiselle löytyy se oikea kumppani. Mutta..

Ongelma meillä homppeleilla on mielestäni se, että meitä on yksinkertaisesti niin vähän, että sen "oikean" löytäminen on varmasti vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Heteroita on NIIN paljon enemmän, että heillä todennäköisyys löytää se oikea on valtavasti paljon suurempi kuin meillä.
eikö se mennytkään niin että pienestä joukosta on sukkakin helpommin parinsa löytää..... taisin olla väärässä....
Eipä taida, ei. Suurin osa meikäläisistä kun ei homobaareissa käy, eikä Internetin treffi- sen paremmin kuin chattipalstoillakaan. Homobaareissa kävijöistäkin osa on vielä niin ujoja, että saavat kauan odottaa kun mielenkiintoinen kaveri tekee aloitteen.
joo... tohon antin kommenttiin voin sanoo ja vastata et näin on. Ne jotka tykkää isommistä on sellasii mehiläisii et ne hyppii kukasta toiseen, ainakin näin oon joutunu kokee. Se ei oo kivaa. Toivottavasti joskus se oma kulta löytyis, mut siihenki on jo aika vaikee uskoo. Viimeistään siinävaihees se löytyy ku on jo vanha ja väsynyt.
Jos läskinä oleminen nyt on niin suurta tuskaa, niin laihduta kilot pois ja kokeile kevyempää elämää. Jos ei uusi olo sitten miellytä, ainahan ne kilot saa takaisin. Vai nautitko niin paljon oman tilanteesi surkuttelusta, että laihduttaminen on poissa laskuista?
Mikä on vaikeampaa kuin olla vähemmistössä? Olla vähemmistönä vähemmistössä. Kuten kuuro homoyhteisössä tai homo kuurojen yhteisössä. Tsemppiä Jukkis!
Vielä vaikempaa olla läski ja kuunnella VÄHÄN erilaista musiikkia kuin muut, katsotaan kieroon jos ilmoittaa suosikiksi Rammsteinin ja Turbonegron etc (yleisin kommentti on, oletpas sinä lapsellinen kun kuuntelet heviä)Poikkeuksia tietenkin on
No, pientä suhteellisuudentajua Chub, tuskin sentään mieluummin vapaaehtoisesti kuulostasi luopuisit. Huomautukset musiikkimausta kyllä loppuisivat siihen, mutta läskeistään sentään pääseen muutenkin eroon jos vain haluaa. Kuuloa sen sijaan ei useimmiten saa takaisin edes millään rahalla.
Kuka pakottaa olemaan läski?? Jos elämä tuntuu pahalle, niin ehkä kannattaisi itse tehdä muutosta osaltaan. Laihtuminen vaatii itsekuria, mutta tulokset parantavat elämänlaatua. Itselleni henk koht ei ole väliä onko mies lihava vai laiha. Aloin tuossa muutama vuosi sitten seurustelemaan kundin kanssa, joka sitten on lihonut huomattavasti. Se ei ole vaikuttanut seksiimme eikä mihinkään muuhun, paitsi ettei hänen ole kiva olla kropassaan. Niinpä hän on päättänyt itse tehdä asialle jotain. Näin on paras.
Jännä että tää on aiheuttanut näin paljon keskustelua. Itse asia kun on varsin yksinkertainen. Jos syöt enemmän kuin kulutat niin lihot ja päinvastoin. Kysymys on loppujen lopuksi siitä kuinka tosissaan jotain haluaa.