Inhoan Bi-ihmisiä.

Väki varmasti hurjistuu mutta näin vaan on. Naisten ja lesbojen kokemuksia en miehenä ja homona osaa arvioida mutta mä en tosiaan pidä bi-miehistä, varsinkaan nuoremmista.

Miksi? Siksi vaan että niillä on tällainen ylettömän omahyväinen ja alentuva asenne homoja kohtaan. Olen omin sanoin kuullut bi-miesten luonnehtivan homojen elämää mm. "tylsäksi" ja "turhaksi" ja homoja itseään "meille bisseille kateelliisiksi" jne.

Chateissä bi-miesten mainetta lokaavat heidän itsensä lisäksi myös homot, jotka bi:ksi tekeytyen päästävät näppäimistöltä kaiken laista sontaa.

joo-os. Tästä varmaan tulee taas kunnon väittely.
Ikuinen tosiasia: Bi-mies hakee toisista miehistä vain seksiä. Sen takia kukaan aito homo ei voi hankkia sudetta bi-mieheen, ellei elä pelkästä seksistä.
Lisäksi bi-mies elää usein varsin kaapissa, jolloin miessuhteet saavat pysyä salassa.
Eli, onko biseksuaalilla mitään tarkoitusta mihinkään pysyvään suhteeseen? Onko bi-miehen miesystävä valmis hyväksymään hänen kiinnostuksensa naisiin tai hänen naisystävänsä syrjähyppyjä miesten kanssa?

Ehkä syy bisseyteen on siinä, että itseään hyväsymätön bi-mies haluaa elää heterosuhteessa, koska se on normaalia ja hyväksyttyä. Mutta koska on päässyt munan makuun ei voi elää ilman miessuhteita.
Mulla ainakin menis järki, jos tekisin elämästäni helvetin monimutkaisen olemalla bi-seksuaali....

Pieni ajatusleikki:

Oletetaan, että seuraavan viestin on kirjoittanut heteromies:

"Homo-mies hakee toisista miehistä vain seksiä.
Mulla ainakin menis järki, jos tekisin elämästäni helvetin monimutkaisen olemalla homo-seksuaali."

Miltä kuulostaisivat moiset väitteet?

-node

Em. väitteet sikseen, mutta omien kokemusteni mukaan gayboy ei puhu läpiä päähänsä. Ei yksikään bisse ole halunnut minulta muuta kuin seksiä, ei ystävyyttä, ei tuntea minua myöhemmin edes moikatakseen - pelkäävät kai outtaamista. Samapa tuo, en minä niin helposti halpaan mene, mutta turha kai sitten kitistä, ettei saa jotain ihme "hyväksyntää" hoidoiltaan...

Bi-miesten touhut kyllä vähän tökkii. Naisen kanssa ollaan elävinään suhteessa ja sitten tuupataan netti täyteen "salaista panoseuraa miesten kanssa please" -ilmoituksilla. Miehen kanssa hässiminen ei heille kai ole pettämistä. Ja mieluiten tietty toisen naimisissa olevan bissen kanssa, ettei vaan pääse syntymään mitään tunnesuhteita, ja ettei tarvitse sekaantua johonkin niin alhaiseen kuin umpihomoon.

Vastikään eräs bi-mies hämmästytti julistamalla, että ihminen voi ihan itse valita seksuaalisuutensa. Voi sitä kapeakatseisuuden ja omaan napaan tuijottamisen määrää.

Minuakin on viime aikoina alkanut masentaa näma bi-miehet.Olen esim. viime vuosina törmännyt uimahalleissa kahteen ihan hyvännäköiseen mieheen jotka ovat selvästi lähestyneeet seksin merkeissä. En ole nähnyt heitä missään homopaikoissa ja ihmetellyt että onpas miehekkäitä piilohomoja... Sitten he tulevat vastaan kaupungilla käsi kädessä naisen kanssa ja katsovat tiukasti: minulle et tule puhumaan. Joten bi-miehet: hankkikaa kaltaisistanne sitä seuraa ja jättäkää homot rauhaan.

Voi meidän pieniä homoparkoja kun ilkeät bissesedät kiusaa ja haluaa vaan seksiä, keskivertohomo kun ennen kaikkea maailmassa kaipaa vaan keskusteluja, hempeyttä ja pitkiä parisuhteita :P

Vastaavat yleistykset on aina harhoja, johtuen siitä että biys ei näy päälle, jolloin helpoiten jää mieleen juuri ne tökeröt tapaukset.

Ehkä minä olen vaan onnekas, kun minulle ei vahingossa synny tilanteita, joissa minä haluan parisuhteen ja toinen pelkkää seksiä. Kylläpä minulla on hyvä tuuri, sitä kun ei mitenkään saa selville etukäteen...

Tottakai bisseissäkin on idiootteja, kuten vaikkapa ystävämme Teuvo Loman, jonka kannattaisi tässä vaiheessa elämäänsä selvittää itselleen mitä haluaa ja mikä se seksuaalinen suuntautuminen oikein onkaan. Ei se silti tarkoita että kaikki maailman bisset ovat samanlaisia.

-node

Node, eiköhän kaikki ole oppineet jo viimeistään leikkikoulussa että ihmiset ovat erilaisia.

On se silti niin, että tiettyyn ryhmään kuuluvat ihmiset voivat olla keskenään hyvinkin yhdenmukaista porukkaa, varsinkin kun tarkastellaan vain yhtä elämän aluetta kuten vaikka (bissejen) seksuaalista / parisuhdekäyttäytymistä.

Flash, eli toisin sanoen väitteessä 'Kaikki homot ovat seksinnälkäisiä sikoja' ei ole mitään vikaa, koska minä olen jopa tavannut monta homoa, jotka ovat seksinnälkäisiä sikoja? :P

Kyseessä on tietyn ihmisryhmän tietyn elämänalueen tarkastelu. Ja "kaikkihan sen nyt tietää" että ne homot on semmosia. Tiedättehän :P

-node

Kertookaapas veljet, tiedättekö YHTÄÄN tapausta, että homo ja bisse eläisivät onnellisessa, pitkäaikaisessa liitossa ja harrastaisivat seksiä vain keskenään ilman että bisselle tulisi jotain ihme menkkoja, jotka "vaativat" häntä härsimään naisia satunnaisesti kerran kuukaudessa?

Kimi: tiedätkö itse moniko tuntemiesi homopariskuntien osapuolista onkin bissejä? Veikkaan, että tiedät ainoastaan niistä tapauksista, jotka harrastavat mainitsemiasi satunnaispanoja.

Kyllä te homot vähän yksipuolisia olette. Se tulee ihan spontaanisti mieleen esim. lukemalla tämän keskustelupalstan Illanviettopaikat-osiota.

Ilmoittaudun!
Olen bisse ja elän homon kanssa uskollisessa parisuhteessa. En käy välillä naisissa, tosin en kyllä miehissäkään.

Ei kai bi-seksuaalisuus mitenkään sinänsä vaikuta ihmisen kykyyn sitoutua ja kiintyä toiseen ihmiseen? Kuten ei kai homo- tai heteroseksuaalisuuskaan.

Vaan... ulkona bilettämässä käyvistä ihmisistä suuri osa on varsin "vapaamielistä" ja "avarakatseista" sakkia, joten kaupungin yöelämässä näihin törmää suuremmalla todennäköisyydellä kuin vakiintuneisiin ihmisiin - niin heteroihin, homoihin kuin pipareihinkin, joiden elämän keskipiste on kai hieman toisaalla kuin illanviettopaikat.

Sama koskee erilaisia vonkuu-chatteja ja -palstoja. Sinne eksyy suurestikin näitä "menohaluisia" ihmisiä. Ne sitoutumishaluiset katoavat sieltä löydettyään syyn pysyä poissa, kun taas hetken ilon onkijat palaavat yhä uudestaan paikalle. Tämäkin todennäköisesti koskee niin heteroita, homoja kuin pipareitakin.

Ihan eri asia on se, että ympäristö (sukulaiset, viiteyhteisöt ja muut tutut) eivät ole kovinkaan hanakoita arvostamaan pitkäkestoisia homoseksuaalisia suhteita. Monelle piparille heterosuhde on oikeasti helpompi, kuten joillekin homoillekin epätyydyttäväkin heterosuhde on parempi kuin onnellinen homosuhde.

Loppujen lopuksi kuitenkin on aina yksilöstä - ei seksuaalisesta suuntautumisesta - kiinni se, että millaiseen ihmissuhteeseen on kykenevä. Seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen on loppujen lopuksi vain osa kokonaisvaltaisesta ihmissuhteesta.

Jotain perää saattaa kuitenkin olla siinä, että sellainen ihminen on kärkkäämpi lähtemään laveammalle polulle, joka ei ole kokonaisvaltaisesti syystä tai toisesta pystynyt hyväksymään seksuaalisuuttaan tai ei ole saanut sille tukea ympäristöltä.

Erityisesti homopuoleltaan kaapissa olevalle Bi-ihmiselle satunnaisten homosuhteiden hankkiminen saattaa joskus ollakin suurempi riski, kun sen "vakavan ihmissuhteen" hoitaminen onnistuu "hyväksytyn mallin mukaisesti toista sukupuolta olevan kanssa" todennäköisemmin kuin homolta, jolla taas ei ole muita vaihtoehtoja kuin toinen samaa sukupuolta oleva.

Mutta kuten sanottua - ihmissuhteiden kestämiset ja "syvyydet" ovat yksilöllisiä, yksilöiden välisiä asioita, ei siis seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä asioita.

Bisse??? Voi vittu, joko tuo ärsyttävä sana on lanseraattu tällekin elämänalueelle!? Tähän asti olen kuullut sen vain baaritiskiltä tutussa merkityksessä.

Node,

Satuin lukemaan Teuvo Lomanin haastattelun joitakin vuosia sitten jossain lehdessä jossa hän kertoi kasvuvuosistaan. Se oli todella rankkaa luettavaa ja tunnen sen takia pelkkää sympatiaa kyseistä ihmistä kohtaan. Voimia hänelle.

node, sun viesteistäsi puuttui pointti kokonaan.

<"Pieni ajatusleikki:

Oletetaan, että seuraavan viestin on kirjoittanut heteromies:

"Homo-mies hakee toisista miehistä vain seksiä.
Mulla ainakin menis järki, jos tekisin elämästäni helvetin monimutkaisen olemalla homo-seksuaali."

Miltä kuulostaisivat moiset väitteet? ">

KYSE EI OLLUT AJATUSLEIKISTÄ, vaan tosiasioista, mitä itsekin olen kohdannut.
Lisäksi mielipiteiden vaihtaminen olkoon sallittua, kenenkään yksittäisen ihmisen mollaaminen mielellään ei.

<"Voi meidän pieniä homoparkoja kun ilkeät bissesedät kiusaa ja haluaa vaan seksiä, keskivertohomo kun ennen kaikkea maailmassa kaipaa vaan keskusteluja, hempeyttä ja pitkiä parisuhteita :P ">

Tässä kommentissa myönsit tosiasian. Ilkeät bisset todellakin haluaa ainoastaan persettä, kun homopojat pitää hempeästä yhdessäolosta.
Ihmissuhteiden lyhyys ei ole mielestäni pelkästään homojen ongelma. Mutta ehkä eroaminen on helpompaa kun ei ole kakaroita riesana ja muutenkin vähemmän konservatiivinen arvomaailma.

Osallistun tähän keskusteluun, koska mäkään en pidä Bi-ihmisistä. Bi-miehellä on homokulttuurin täysin sopimaton elämänasenne, joten pysyköön muijansa kainalossa homopoikia ahdistelemasta ja jyystäköön muijaansa perseeseen. Jos ei anna, niin bi-mies menköön itseensä ja miettiköön: "miksi maailma ei pyörikään minun ja tarpeitteni ympärillä... eilen sain muijalta, mutta koska nyt mensut, voisin käydä vetäistä jotain seksikästä poikaa vaihteeksi"
Miksi tällaisia kusipäitä yleensä syntyy tähän maailmaan?

VASTAUS: identiteetiltään hetero, seksuaali-identiteetiltään homo ihminen pelkää homouttaan ja ei uskalla toteuttaa itseään.
Toisin sanoen bi-ihminen on homo joka ei uskalla toteuttaa todellista seksuaalisuuttaan kuin satunnaisesti ja salassa.

Mikä saa sut gayboy uskomaan, että kaikilla bisseillä on "oma muija"???

Homojen läheisyydenkaipuu oli kyllä aika oikeaan osuvaa sarkasmia :-D

Kuten SMO totesi, sekä homoissa, että bi-miehissä on seksihurjastelijoita jotka kyllä näkyvät ja kuuluvat. Vakiintuneet ihmiset elävät omaa elämäänsä kumppaninsa kanssa. Sinkuista taas löytyy jopa sellaisiakin, jotka haluavat "säästää" itseään sille oikealle...

"Vapaamielisyys" ja "avarakatseisuus" seksuaalisena suuntautumisena (sic) ei oo mitään muuta kuin keino verhota labiili identiteetti ja mitä erilaisimmat perversiot kauniisiin kuoriin.

Okei, nodeillaas vähän. Eli kuvitellaan asiaa hetskumiehen kannalta. Naiset joita hän tapaa ovat biseksuaaleja, ja kiinteässä parisuhteessa naisen kanssa, ja miessuhteista pitää olla täysin hys-hys eikä mies missään tapauksessa saa koskaan kertoa kenellekään, että on ollut senjasen naisen kanssa.

Hetskumiehen unelma! Pillua ilman pelkoa tarrautuvista naisista. Pesää tulee niin että kajahtaa, eikä tarvitse välittää muusta kuin lihaa piiloon -liikkeestä. Seksiä tyrkyllä, vautsi.

Sillä sehän on vautsi hetskumiehille, ainakin mitä olen kuullut. Pillun saaminen on hippa vaikeampaa kuin kyrvän vonkaaminen.

Eli kaikki hyvin tähän asti.

Sitten kun on jo nussittu etupillut, takapillut, pikkupillut, revat, melonivitut sun muut ja alkaa tuntea, että pelkkä pillu ei ollutkaan se homman ydin, niin alkaa miettiä, jotta olisikohan niissä naisissa jotain muutakin, joka viehättää, vaikkapa se että sydänalassa pistelee ja vatsasta kouraisee kun tapaa jonkun tietyn naisen.

Miehet huomaavat omaavansa tunteet. Kummallista, mitäs vittua niillä tehdään? No, nehän voi vaikka kohdistaa sitä naista kohtaan, joka nuo oudot tuntemukset saa aikaan. Mutta perskules, se nainen haluaakin vain melaa mekkoon kerran kuussa silloin kun se sille sopii. Silloin kun se sille sopii, niin se soittaa ja odottaa että mies on kyrpä ojossa valmiina tyydyttämään naisen vakisuhteen ulkopuoliset kiima-ajatukset.

Mitä hetskumies tekee?

Tuohon en tiedä vastausta, mutta homona samaisessa tilanteessa kiittäisin kovasti eit ja toivottaisin hyvät jatkot.

Tämä kaikki vain ajatusleikkinä tietysti.

Niin ja lisäyksenä vain se, että minä en inhoa tai peräti vihaa ketään ihmistä hänen seksuaalisuutensa vuoksi, en biseksuaaleja, en heteroja, en homoja.

Ainoa mikä hieman arveluttaa on se, että usein naimisissa olevat bimiehet eivät useinkaan pidä minään sitä, että pettävät naistaan miehen kanssa, ja useimmiten (okei, melkein aina) naiselta salassa.

Eli minua ei suinkaan arveluta sinänsä bisset (joo, tätä sanaa olen käyttänyt myös biseksuaaleista jo useita vuosia, onko se loukkaava?), vaan ainoastaan kaksinaamaiset valehtelevat petturisiat - ja se pätee niin homoihin, heteroihin kuin biseksuaaleihin.

Mutta eniten olen kuitenkin itse henkilökohtaisesti (eli täysin järjetön ja subjektiivinen, omiin kokemuksiin perustuva tieto, ja se on minun ikiomani) kohdannut eniten kaksinaamaisia valehtelevia petturisikoja juuri biseksuaalien kirjavasta joukosta. Mutta kaikki ovat yksilöitä siitä huolimatta, vaikka yleistyksiltä tuskin voi välttyä.

Eikä tuo oikeastaan juuri muuta minuun vaikuta kuin pienen olankohautuksen verran, eli en inhoa näitä vaimojaan pettäviä bimiehiäkään vaikka tästä kirjoituksesta niin voisi päätellä, huvitti vain osallistua.

Minua vain arveluttaa hieman moinen touhu. Varsinkin jos sitten muuten käyttäydytään suurten moraalinvartijoiden tavoin (näistä löytyisi esimerkkejä vaikka muille jakaa).

Mika,

Kun jotain lukee ihan lehdessä niin sen täytyy tietenkin olla kaikki just totta ja täysin värittymätöntä. Just joo. Minä tunnen sympatiaa SINUA kohtaan.

gayboy,

homokulttuuriin täysin sopimaton elämänasenne (siis lähinnä keskiluokkaisuus ILMAN homokulttuurin kotkotuksia ja turhuuksia) on kieltämättä vähän kadehdittavaa.

Ei myöskään homomiesten tulisi aivan kaikkia mielitekojaan toteuttaa, ei pyöri maailma (ainakaan) homojen ja heidän tarpeidensa ympärillä.

Jospa bi-henkilöiden käytös ei olekaan pelkoa toteuttaa itseään vaan VIISAUTTA olla toteuttamatta kaikkia mielihalujaan (niitä kotkotuksia), joka usein näyttää homoilta puuttuvan.

Osallistun tähän keskusteluun, koska en pidä ihmisistä, jotka eivät pidä bi-ihmisistä.

Minäkin lisään vielä sen verran, että minusta siis juuri pölhöä käytöstä ja ajattelua tukeva HOMOKULTTUURI on este homojen "oikeuksien toteutumiselle", ei siis homoseksuaalisuus sinänsä.

Ja mielestäni homokulttuuria kriittisesti tarkastelevat tahot (siis usein heterot tai varsinkin bi-ihmiset) ovat kyllä usein nolottavan oikeassa.

Kolmas kerta toden sanoo eli vielä lisää:

Seksiä haluaa aina vähintään kaksi osapuolta (muuten kyseessä kait pakottaminen), enkä ainakaan minä katso olevani vastuussa seksikumppanieni mahdollisista rakastumisista. Se on heidän omalla vastuullaan. Ihmissuhteeseenkin tarvitaan kaksi suostuvaa osapuolta.

Aikuiset tämän ymmärtävätkin: kaikkea ei voi saada. Jos siis seksi aiheuttaa pahaa mieltä niin ei pidä harrastaa seksiä.

No jessus sentään.
Mä en enää millään vaivautuisi kirjoittamaan tänne...
mutta tässä jäähyväisiksi...

...RATKAISU KAIKKIIN ONGELMIINNE:
Naikaa ketä haluatte, koska haluatte, missä haluatte, milloin haluatte sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta ja yrittäkää elää sopusoinnussa yhteiskunnan, perheenne, itsenne ja kaikkien partnerienne ja partnerienne partnerien kanssa..

Onnistuiskohan?

Homoissa, lesboissa ja heteroissa on toki kaikin tavoin käyttäytyviä ja ajattelevia yksilöitä, joista kuitenkin keskimäärin suurimman osan tavoitteen luulisi olevan vakituinen parisuhde.
Edelleenkään en ymmärrä, miten parisuhde on bi-seksuaalille mahdollista niin että toinen osapuoli ei joudu kärsimään.....

Selittäkää! ..., älkää naljailko pelkästään (vaikka mäkin vähän naljailen)

Tottahan toki seksisuhteeseen haluaa vähintään kaksi henkilöä, sehän on selvä. Olisiko vain niin, että tässä(kin) piuhassa bihenkilöihin kohdistunut arvostelu kohdistuukin tosiasiassa niihin yksilöihin, jotka ovat valehtelullaan aiheuttaneet surua toisille ihmisille, oli se sitten yhden illan hoito joka ihastuu tai kotona odottava vaimo joka on autuaan tietämätön miehensä biydestä (ainakin kunnes... ja sittenhän kakki roiskuu pitkin seiniä).

Miksi muuten kaapista ulos tulleita biseksuaaleja tuntuu olevan vähemmän kuin homoja?

Niin ja vielä Viisaalle. En oikein ymmärrä termiä "homokulttuuri", en ainakaan sellaisena käsitteenä joka kattaisi koko homoseksuaalisuuden olemuksen. Kuulostaa jotenkin yhtä omituiselta kuin "heterokulttuuri"-ilmaus. Ja miten tämä minusta mystinen homokulttuuri sitten tukee pölhöä käytöstä ja ajattelua?

Ja vielä: onko olemassa "bikulttuuria", jonka voisit selittää samoin kuin homokulttuurin?

Kaapista tullaan ulos omasta tahdosta ja halusta, oman mielenrauhan tähden, siis jotta oma elämä muuttuisi helpommaksi (henkisesti). Mielestäni on ihan ymmärrettävää, että tämä tarve on suurempi homoilla kuin bi-henkilöillä.

Homokulttuurin vastakohta on kaiketikin valtakulttuuri, siis valtaväestön (suomalainen) kulttuuri, jota myös on vaikea määritellä mutta jonka sisällöstä kaikilla varmaankin on jonkinlainen aavistus. Ja siis homokulttuuri vain yksi sen lukemattomista alakulttuureista. Saman ihmisen elämään kuuluu luonnollisesti useita eri "kulttuureita" elämäntilanteen ja iän mukaan.

En osaa selittää nuorisokulttuuri-sanaakaan saatika sen tarkkaa sisältöä mutta tiedän suunnilleen intuitiivisesti mitä se pitää sisällään.

En osaa enkä yritäkään selittää termejä tarkemmin. Yritän vain sanoa, että homot ja bi-ihmiset todella elävät eri maailmoissa aivan samoin kuin vaikkapa suurten pörssiyhtiöiden omistajasuvut ja Vasemmistoliiton keskivertokannattajat: Yhteiselo voi todellakin olla käytännössä mahdotonta, mutta silti ei ole turhaa yrittää ymmärtää toisen (erilaisen) osapuolen näkökantaa.

Miksi juuri Sinä (homo) olisit oikeassa?

Eiköhän molemmissa (bi- ja homomiehet) ole se pieni kapea kärki, jäävuoren huippu, jotka toimii miten toimii ja sitten koko poppoo leimataan: ne on sellaisia kaikki. Vähän sama juttu kuin romaneista tai vaikka somalialaisista puhuttaessa. Luulisi, että tämä porukka olisi keskimääräistä fiksumpaa ja ymmärtäisi leimautumiset.

Porraspuro,

mielestäni tilanne ei muutu miksikään heteroesimerkissäsi. Käsittääkseni yhä tilanteeseen on jouduttu täysin vapaaehtoisesti. Jos "suhteen" aloittaa siksi, että saa kerran kuussa melaa mekkoon ja molemmat osapuolet ovat siitä tyytyväisiä, niin hyvä. Mutta jos toinen haluaakin enemmän, niin tulee ongelmia. Mutta: siitä voi syyttää toista osapuolta vain jos hän on pimittänyt jotain, esimerkiksi antanut ymmärtää että haluaisi parisuhteen eikä vain melaa mekkoon.

Ei ole kenenkään seksuaalisen suuntautumisen vika, jos suhde ei kehity siihen suuntaan kun toinen haluaa. Ja ennen kaikkea, eivät ne julmat bissemiehet tee tuollaista, jos ei alunperinkään aloita sitä kerran kuussa -tapaamista. Valehteleva paskiainen on paskainen, riippumatta suuntautumisesta. Eiköhän sitä homomieskin pysty yhtä lailla valehtelemaan että on sinkku, vaikkeri olisikaan.


-node

Ja kyllä, minäkin muuten olen bi, ja tällä hetkellä seurustellut miehen kanssa kohta vuoden ja 4 kk. Tunnen myös muita bimies-homomies -pareja, pisin pari taitaa olla ollut nyt hieman yli 2 vuotta yhdessä. Ja bisse-termin olen kuullut varmaan jo kymmenen vuotta sitten, ei se minusta mitenkään harvinainen ole ollut...

gayboy, yksi sana: sarkasmi.

Mika, vaikka Teuvo Lomanilla olisi kuinka vaikea lapsuus, ei se silti selitä miksi ihminen on yhä tyhmä :P

Järkyttävää on se, miten moni ihminen ei usko että biseksuaalisuus on ihan oikea suuntautuminen. Se ei todellakaan ole mikään selkiytymätön identiteetti taikka homo, joka ei ole vaan vielä hyväksynyt itseään. Jotkut meistä jopa ovat sitä mieltä, että sen partnerin sukupuoli on melko yhdentekevä monellakin tavalla.

Yhteiskunnan kannalta naisen kanssa seurustelu olisi varmaan helpompaa, mutta yhteisasumisen kannalta mies on paljon mukavampi ;)

Naisen kanssa seurustellessakin on olemassa kivoja pikku apuvälineitä kuten dildot, strap-onit yms., joten jos haluaa saada jotain sisäänsä, se kyllä onnistuu.

Jotenkin tässä tulee sellainen olo, että bimiehen on ehkä parastakin olla kaapissa homojen suhteen, tai alkaa tulla paskaa niskaan :P Heteromiehilläkin tuntuu olevan helpompaa suhtautua asiaan. Jos vastaanotto olisi vähemmän vihamielinen, ehkäpä useampi tuntemanne "homo"kin paljastuisi bisseksi...

-node

Voi ei, mä tiesin ettei olisi pitänyt puuttua tähän keskusteluun, mutta ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.

Tota noin, minun pointtini oli juuri se, että "valehteleva paskiainen on paskainen, riippumatta suuntautumisesta", enkä sitä suunnannut juuri nimen omaan tiettyyn seksuaaliseen ryhmään. Se mitä sanoin oli, että minä henkilökohtaisesti olen tavannut bimiehiä, jotka ovat valehdelleet joko minulle tai vaimolleen (ja ainakin minun kohdallani se on ollut aina vaimo, ei poika-/miesystävä), ja sitä olen hieman kummeksunut. Ei muuta, minulla ei todellakaan ole sen enempiä intohimoisia tunteita tämän asian intellektuaaliseen spekulaatiota kohtaan.

Ja minä ainakin "uskon", että biseksuaalisuus ei ole mikään ihme myytti. Hittolainen, olenhan minä itse gerontofiili, joten tiedän mitä valtavirran alivirran valtavirrasta poikkeaminen tarkoittaa.

Onko muuten ihan oikeasti noin, että homot jotenkin antaa "tulla paskaa niskaan" vain sen vuoksi, että olette biseksuaaleja? Aika epäreilua touhua...

Suuressa maailmassa, eli ainakin Australiassa, BISSEillä on omat organisaationsa ja oma sateenkaarilipuntapaisensa - siitä on jätetty punaista ja lilaa lukuunottamatta kaikki muut värit pois, ei kovin tyylikäs.

Ja ne saavutukset? Tuo järjestö ei ole saanut aikaan mitään muuta kuin haitannut maan homo-organisaatioiden toimintaa mm. häiriköiden gay-prideissa ja vakavammin möykkäämällä kaikkia homojen oikeuksia parantavia lakialoitteita vastaan.

Mä olen kerran harjoittanut seksiä bi-äijän kanssa. Varmasti yksi elämäni kolmesta tylsimmästä panosta. Eipä tee mieli koittaa uudestaan.

Nuo biit ei rakasta miehiä - tosiasiassa ne salaa vihaa niitä - siksi ne on huonoja petissä. MÄ rakastan miehiä ja haluan ihan oikeasti olla niiden lähellä. Siksi mun seksikokemukset onnistuu.

Bi-miehet tai strait miehet joskus haluaa sexia kodin ulkopuolelta,on kai jannaa tai kova puute.Niinkuin italialaiset miehet ovat kyllastyneet sexiin kotona,lihava muija ja huutavia lapsia ymparilla,ei halua paljon petiin menna.Etta joskus haaluaa fast blowjob pojilta (tai tytoilta),Tyota vaan tehdaan ja elatetaan perhetta,kaikki on ok,mutta joskus haluaa.....

Aika mielenkiintoinen keskustelu. Hämmästyttävää on ehkä se miten ilmeisen helpolla jotkut ihmiset selittävät joittenkin toisten, kenties täysin tuntemattomien henkilöiden tekemiset heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Ja sitten tekevät näistä yleistyksiä koskemaan kaikkia joilla on tällainen seksuaalisen suuntautuminen.

Itse voin sanoa etten tunne yhtään bi-miestä, mutta mieleeni ei tulisi sen ensimmäisen tai toisenkaan bi-miehen tavattuani vetää johtopäätöksiä heidän käyttäytymisensä perusteella siitä miten kaikki bi-miehet käyttäytyvät. Aivan samoin kun en vedä mitään johtopäätöksiä siitä millaisia esimerkiksi jonkun kansallisuuden edustajat ovat pelkästään sen perusteella mikä mielikuva minulle muutamista heistä on jäänyt sen jälkeen kun olen heitä nähnyt tai tavannut. Tällaisia ennakkoluuloja on sitten helppo vahvistaa juuri yksittäisten tapausten perusteella tyyliin "yksikin bi-mies sanoi sitä ja tätä" ja "no kun ne kaksi tapaamaani bi-miestä olivat sellaisia ja sellaisia". Samalla ne tapaukset jotka eivät tätä stereotypiaa vahvista jätetään sitten huomiotta tai heidät nähdään vain poikkeuksena normista.

Mikä myöskin osui silmääni on se miten mustavalkoisena seksuaalisuus nähdään tässä keskutelussa ainakin. Nimimerkki gayboy kyseenalaistaa koko biseksuaalisuuden olemassaolon miehillä, ihan mielenkiintoista olisi tietää miten on sitten naisten biseksuaalisuuden laita? Eikö seksuaalista suuntautumista voi kuitenkin kuvata janana, jonka toisessa päässä on heteroseksuaalisuus ja toisessa päässä homoseksuaalisuus, ja ihmiset sijoittuvat tälle janalle kukin eri kohdalle?

Minusta on aika turhaa tehdä mitään vastakkainasetteluja tyyliin homot vastaan bi-miehet, koska kuitenkin nämä molemmat ryhmät ovat sen verran heterogeenisiä että tällainen vertailu on täysin mieletöntä.

Mielenkiintoisia kommentteja ihmisiltä. Itse en ole bi, harrastan seksiä vain naisten kanssa, mutta myönnän kyllä että pidän molempia sukupuolia seksikkäinä, persoonastahan se on kiinni. En vain koskaan ole halunnut seksiä yhdenkään tapaamani miehen kanssa, en edes seksikkäiden sellaisten kanssa. Nainen on kuitenkin mielestäni seksikkäämpi ja haluttavampi (siis minusta! :)).

Mutta olen seurustellut kyllä naisten kanssa, jotka ovat harrastaneet molempia sukupuolia. Yhdelle minä olin vain kokeilu, toiselle taas ne miehet olivat se kokeilu. Tämän jälkimmäisen tapauksen vuoksi olenkin kovasti miettinyt mikä tekee ihmisestä bi:n, sekö haluaa seksiä molempien kanssa vai se että on joskus niin halunnut. Seksuaalisuus on mielestäni alati muuttuvat ja kasvava osa ihmistä.

Elämäni bimiehiä:

a) Helvetin lihaksikas laskettelun opettaja. Sympaattiinen ja kiinnostunut kokeilemaan. Iso muna. Sähköpostin tunnus "shred-puppy" tuo kuitenkin arvailuna mieleen ongelmaisen lapsuuden, vaikka en koskaan syytä omituiseen osoitteeseen kysynytkään.

b) Jääkiekonpelaaja. Oli tyttökaveri. Halusi kokeilla poikaseksiä, lähinnä sitä miten homot imee. Käsitys oli että paremmin kuin naiset. Varoitteli, etten koskaan saisi kertoa hänen kavereilleen että olen homo, koska he eivät pidä homoista ja hakkaisivat todennäköisesti minut sen vuoksi. Tyttöystävälle hän kuitenkin kertoi kokeilustaa ilman salailuja, eikä tyttöystävä pitänyt asiaa ollenkaan edes pahana, vaan hauskana kuriositeettinä.

c) Perheenisä. Monta lasta, kiva vaimo ja koti. Lupsakkapuheinen seuraihminen. Kukaan ei tiedä. Minusta tuntuu että tämä kaveri ei kauan pysty salaisuutta sisällään pitämään. Halut kasvavat pian liian isoiksi.

d) Komea vaalea varusmies. Salaiset koskettelut yöllisellä metsäkeikalla "nukkuessaan" teltassa paljastivat asian. Asiasta ei koskaan puhuttu. Kuukauden päästä tapahtumasta hän meni kihloihin tyttöystävänsä kanssa.

e) Sympaattinen lentopallon pelaaja ja opiskelija. Asui tyttöystävänsä kanssa yhdessä, vaikka riitoja olikin aina silloin tällöin. Olisi halunnut kanssani enemmänkin, mutta muiden syiden vuoksi en siihen pystynyt. Avoin ihminen. Olisi yhtä hyvin voinut elää julkisesti kuin kaapissakin, sillä hetkellä hän oli kuitenkin kaapissa. Välitti muiden ihmisten tunteista ehkä jopa enemmän kuin omistaan.

Tarina jatkuu joskus myöhemmin.

No niin - kesälomalta palanneena täytyy kommentoida näin kevyen yleisellä tasolla - vähän asian vierestä eikä kovin syvällisesti spekuloiden, että kun näitä bi-ihmisiä nyt on tullut tyyliin sieniä sateella homppelikuvioihin niin tää on vähän niinkuin trendijuttu.

Esim. Pietarissa täytyy jokaisen trendeistä jotain tietävän olla vähintään bi:-)

Trendijuttu tai ei - mutta kuinka moni meistä voi sanoa olevansa yksinomaan homo/lesbo (tai hetero sen puoleen)?

Jos minulta kysytään seksuaalista suuntautumistani, sanon olevani homo. Silti olen hamassa nuoruudessani 'hairahtunut' myös naisiin, eikä se ollut mitenkään erityisen vaikeaa tai vastenmielistä - toki selvästi vähemmän kiinnostavaa kuin miesten kanssa (mitä en silloin ollut vielä juurikaan kokeillut). Jos siis haluaisin olla trendikäs, totta kai julistaisin olevani bi - enkä mielestäni edes valehtelisi.

Voin hyvin kuvitella, että henkilö, joka on itseäni jonkin verran enemmän kiinnostunut myös naissukupuolesta, voi sen tunnustaa ja sanoa olevansa bi. Ei se tee hänestä sen epäilyttävämpää tai ailahtelevampaa - osoittaapahan vain jonkinlaista rehellisyyttä itseä ja muita kohtaan.

Samoin 'hetero', joka ei pode homofobiaa, kykenee tuntemaan vetoa myös omaa sukupuoltaan kohtaan ja voisi vähintään kuvitella joskus myös toteuttavansa tätä mielitekoaan, on mielestäni vain rehellinen sanoessaan olevansa bi.

Public eye: Eiköhän homoissa riitä lukemattomia esimerkkejä umpihomoista, jotka eivät ole naiseen koskeneetkaan. Olen itse yksi niistä. Ei ole koskaan kiinnostanut tippaakaan.

Lukekaapa nuo Ville Vlun "elämän mies" -esimerkit. Täytyy kyllä sanoa, että inhottaa tyttöystävien puolesta. Seksin harrastaminen on vähän eri asia kuin itse todellinen seksuaalinen suuntautuminen. Jos henkilö pystyy RAKASTAMAAN samaa sukupuolta, hän voi olla homo tai bi, mutta pelkkää seksiä voi hampaat irvessä varmasti harrastaa vaikka sen kuuluisan sian kanssa, jos trendikkyys sitä vaatii ;). Pelkkä jonkinlaisesta seksistä pitäminen ei vielä kerro yhtään mitään ihmisen identiteetistä.

Minun kokemukseni mukaan homopiireissä liikkuu paljon bi-seksuaalisia ihmisiä jotka ovat 'kaapissa' homoyhteisön painostuksen alla.. ja mitä tulee tähän pettämiseen niin samanlailla homomiehet hyppii vieraissa, heillä se vaan rajoittuu samansukupuolen edustajiin..

Mä sanoin aina ennen, että olen bi, mutta nykyään en jaksa, kun oon ollut poikaystäväni kanssa niin kauan ja perhe, ystävät ym. käsittää mut homona. Periaatteessa ymmärrän kyllä mikä tytöissä on se jokin, mutta kyllä mun mittari aina kääntyy miesten puolelle lopulta.

Seurustelin kerran tytön kanssa ja se oli ihan kivaa ja kaikki meni hyvin. Paitsi koko ajan musta tuntui, että haluan miehen... Mun oli pakko lopettaa se, koska se tuntui niin väärältä tyttöä kohtaan.

Jos joskus kohtaisin naisen joka olisi kaikkien unelmieni täyttymys, niin kai voisin harkita suhdetta, mutta en luultavasti siihen alkaisi.

Joten. En nykyään kauheasti mainosta sitä että oon vaikkapa 15 prossaa bi.

Bi-seksuaalisuudessa ei ole sinällään mitään pahaa.
Huonon maineen bisseille ovat lähinnä luoneet ne, jotka hyppivät kukasta kukkaan varattuina. Tai olettavat että heillä on luonnollisesti oikeus seurustella sekä naisen että miehen kanssa samaan aikaan - eiväthän he voi mitään sille, että ovat Bi-seksuaaleja. Näin olen kuullut eräiden bissejen ihan vakavalla naamalla selittävän.
On VARMASTI bissejä, jotka seurustelevat vain naisen tai miehen kanssa ja osaavat olla uskollisia, muodostaa ihan toimivan ja hyvän parisuhteen.
Esimerkiksi bi-mies joka ei osaa olla parisuhteessa naisen kanssa ilman jatkuvaa pettämistä miesten kanssa ja toisinpäin - kannattaisi mennä itseensä ja jättää ne parisuhteet ja avioliitot KOKONAAN pois laskuista. Siitä ei seuraa kuin mielipahaa ja surua toiselle.

En tiedä häiritseekö homoja näissä pettäjissä se että he ylipäätään pettävät siis itse pettäminen, vai se että toinen osapuoli on nainen. Oletetaan vaikka että bimies seurustelee miehen kanssa ja pettää sitä toisen miehen kanssa. Syntyisikö tästä yhtä suuri haloo? Eipäilenpä ettei.

Itse väittäisin että homojen keskuudessa se että homomies pettää kumppaniaan toisen miehen kanssa on niin luonnollistunutta ettei siihen kiinnitetä kaikkialla edes huomiota, tai ainakaan se ei tunnu olevan yhtä tuomittavaa kuin se että mies pettää naistaan toisen miehen kanssa, tai että mies pettää miestään naisen kanssa.

Pienenä lisäyksenä vielä:

Esimerkiksi nimimerkki 'mika'lta kysyisin että olisiko tilanne, jossa nämä uimahalleissa selvästi seksin merkeissä lähestyvät miehet tulisivatkin kadulla vastaan miehen kanssa yhtä kauhea? Eli oliko se järkytys nimenomaan se että kainalossa olikin nainen, eikä mies?

Sehän on tietysti asia erikseen, jos osapuolet parisuhteessa eivät pidä pettämistä niin suurena pahana, tai jos on erikseen sovittu että vieraissa käynti on toisinaan sallittua.
Pointtini oli lähinnä se, että jos suhteen toinen osapuoli pitää linjaa kun-ollaan-yhdessä-ei-petetä (kuten itse ainakin uskon vakiintuneen parisuhteen luonteen olevan) ja toinen pelehtii jatkuvasti milloin missäkin -> Varmasti loukkaa uskollista osapuolta. Jos tällainen toisen tietoinen loukkaaminen (Vaikka syrjähypyt koitettaisiin pitää salassa)on jatkuvaa (vaikka se vakituinen kumppani välillä vaihtuisikin), kannattaa pitäytyä kokonaisvaltaisesti irtosuhteissa ellei omaa sadistisia luonteenpiirteitä. Ei kait kukaan normaaliälyllä varustettu ihminen tahallaan toista jatkuvasti loukkaa. Jos tiedostaa oman "heikkutensa" jatkuviin syrjähyppyihin, on vain reilua toista ihmistä (Joka mahdollisesti haluaa vakiintuneen suhteen) kohtaan pidättäytyä vakavista suhteista.
Korostan siis kuitenkin ensimmäistä lausetta.

Taisi tulla aika sekavaa tekstiä ja paljon sulkuja ;)

Bisselle on loppujen lopuks aika helppo kostaa että se on olemassa. Ottaa äijästä pari viehkoa kuvaa leikin tiimellyksessä ja postittaa ne sen muijalle. Olen tehnyt noin pari kertaa eikä kumpikaan äijä ole enää yhtä tyytyväinen itseensä kuin aiemmin, Hähäääh!

Tulitko ajatelleeksi, että samalla kostit myös "äijän" perheelle, että se on olemassa. Tietysti, jos on ottanut elämäntehtäväkseen omien itse hankittujen kokemustensa kostamisen viattomille sivullisille, tavoite on saavutettu.

Vaikka 'bissen' perheen tai ainakin puolison on ehkä parempi saadakin jossain vaiheessa tietää aviokumppaninsa mieltymyksistä, ei niistä kertominen kuitenkaan koskaan kuulu ulkopuoliselle perheen tilanteesta täysin tietämättömälle "kostajalle".

Rajat Homo - Bi - Hetero ovat varsin keinotekoisia ja niiden sisällöllinen merkitys eri ihmisille erilainen.

Sanojen merkitys muuttuu jo siinä käytetäänkö niitä kuvaamaan pelkästään ihmisen toteuttamaa seksuaalista käyttäytymistä vai ihmisen mahdollisia tiedostettuja tai piileviä mielihaluja jne

Itseni olen tuntenut hyvin vahvasti Homoksi jo varsin nuorella iällä. Siitä huolimatta tein elämässäni eräässä vaiheessa ratkaisun ja perustin perheen, tein lapsia ja elin "hetero"elämää. Lasteni äiti oli koko ajan tietoinen sekä homoidentiteetistäni että aiemman kymmenen vuotta avoimesti elämästäni homoelämästä.

Mikä saa homon tekemään sellaista?

Kyllästyminen useimpien homojen pinnallisuuteen ja kykenemättömyyteen sitoutua.
Kun ei vuosiin löydä sitä oikeaa ja luotettavaa poikaystävää.
Tympiintyminen vaihtuviin seksisuhteisiin.
(Seksi on kivaa, muttei korvaa läheisyyttä, ystävyyttä eikä anna turvallisuuden tunnetta.)

Olen tavannut vuosien aikana myös monia sellaisia miehiä, jotka pystyvät sitoutumaan ja ovat kykeneviä tasapainoiseen parisuhteeseen. Omaa huonoa tuuriani kukaan heistä ei ole onnistunut samaan minussa aikaan rakastumisen tunnetta.

Toisaalta olen onnistunut rakastumaan miehiin, jotka eivät ole olleet kykeneviä tasapainoiseen parisuhteeseen ja tietysti monesti myös rakastunut ilman vastakaikua. Rakastua voi yksipuolisestikin, mutta rakkaus ja parisuhde vaatii myös toisen osapuolen =)

Sitoutuminen toiseen mieheen vakituisesti vain läheisyyden ja turvallisuuden vuoksi ilman, että olisin kokenut rakastumisen ja rakkauden olevan osa suhdetta, olisi ollut ja on edelleen mielestäni väärin toista osapuolta kohtaan.

Kykenen siis rakastamaan vain miehiä, vaikkei fyysinen seksi naisen kanssa ole minulle ongelma. Niinpä päätimme parisuhteesta naisen kanssa pelkästään ystävyyteen ja luottamukseen perustuen molempien ollessa tietoisia siitä että rakkaus ei olisi osa suhdetta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Suhde kesti täydet kymmenen vuotta, mutta kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa, vaikka ongelmien pohja ei varsinaisesti ollutkaan homo/bi/heterero seksuaalisuuteen liittyvä. Jokaisella ihmisellä vain on oikeus rakastua ja rakastaa, vaikka sen itseltään yrittäisikin kieltää.

Miltä sitten nyt tuntuu, kun takana on taas monia vuosia homoyhteisön keskellä?:

Kyllästyminen useimpien homojen pinnallisuuteen ja kykenemättömyyteen sitoutua.
Kun ei vuosiin löydä sitä oikeaa ja luotettavaa poikaystävää.
Tympiintyminen vaihtuviin seksisuhteisiin

Teenkö siis uuden empiirisen kokeilun heteroelämästä?

En, vaan tyydyn kohtalooni =(

By the way: omat lapseni ovat älykkäitä, mukavia, ihania ja vaikka mitä, mutta kaikkien muiden lapset edelleenkin kauheita kakaroita.

Lapset rakastavat isäänsä ja myös monet hyvät ystäväni rakastavat minua eli saan rakkautta osakseni enemmän kuin moni muu.

Kaikkihan on siis hyvin ?

Ja vielä loppusoitto:

Olinko siis perheenisän roolissani hetero tai bi?
Vai olinko ja olenko aidosti Homo, koska osaan rakastua vain miehiin?

Damn it! Who could care less!

Vastaus Joonatanille: Olit aina - ja olet yhä - biseksuaali. Homoseksuaali mies ei kykene sukupuoliaktiin naisen kanssa, ainakaan kiihottumaan seksuaalisesti naisesta ja tuntemaan tätä kohtaan eroottisia tuntemuksia. Eikö sinullekin olisi helpompaa tunnustaa olevasi bi?

Miksi pitää väkisin väittää olevansa homo vaikka onkin bi? Ehkä tässä on yksi piirre, miksi niin moni homomies ei luota bi-miehiin.

Edellinen kommentti siitä syystä, että minulle henkilökohtaisesti ei ole koskaan ollut vaikeaa tai "keinotekoisen" tuntuista sanoa olevani 100% homoseksuaali. En ole koskaan kokenut naista eroottisesti viehättävänä, enkä voisi kuvitella harrastavani seksiä naisen kanssa edes pakon edessä. Hydrauliikka ei yksinkertaisesti toimisi. Sen sijaan miehet ovat aina olleet "se jokin" joka saa mukavan kutkutuksen tunteen aikaan vatsanpohjassa ja nivusissa.. Ja tietenkin rakastumaan päätä pahkaa ja haaveilemaan.

Nykyään on valloillaan tällainen ihmeellinen ajattelu, että ketään ei saisi luokitella. Kukaan ei saa olla hetero, homo tai bi. Olemme vain kaikki joitain "pervoja". Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta: luokittelu on mitä inhimillisintä toimintaa! Sen avulla jäsennämme asioita ja vertailemme niitä toisiinsa. Luokittelussa ei ole mitään väärää kunhan muistamme sen rajallisuuden ja erehtyväisyyden. Loppujen lopuksihan luokittelu on vain ns. "arkkityyppien" tai yleisimpien olomuotojen kartoittamista.

- enkä voisi kuvitella harrastavani seksiä naisen kanssa edes pakon edessä. Hydrauliikka ei yksinkertaisesti toimisi -

Meitä on niin moneen junaan. Itse olen ollut itseni ainut seksikumppani suurimman osan elämääni ja silloinkin hydrauliikka on toiminut. Mikähän termi sopisi kuvamaan sellaista itseriittävää seksuaalisuutta ? Monoseksuaali, uniseksuaali...

En kuitenkaan ajattele itseäni enkä haaveile itsestäni onanoidessani. Se, mistä silloin uneksin, ohjaa vahvasti omaa käsitystäni seksuaalisuudestani.

- luokittelu on mitä inhimillisintä toimintaa! Sen avulla jäsennämme asioita ja vertailemme niitä toisiinsa. Luokittelussa ei ole mitään väärää kunhan muistamme sen rajallisuuden ja erehtyväisyyden -

Luokitteluja lokerointi luo ennakkoasenteita ja rajaa kykyä nähdä toinen ihminen persoonana ja yksilönä. Ehkäpä on kuitenkin niin, että juuri ne ihmiset, jotka mielellään lokeroivat muita ihmisiä, saavat oman mielenrauhansa löytämällä itselleen oikean lokeron, johon samaistua.

Itse pyrin tutustumaan ihmisiin ennakkoluulottomasti. Toisaalta yksikin vahvasti arvomaailmaani vastaan sotiva piirre tai ominaisuus voi kumota kymmeniä muita hyviä ominaisuuksia toisessa ihmisessä. Vastaavasti pari olennaista ominaisuutta saattaa antaa anteeksi kymmeniä huonoja ominaisuuksia jne.

En siis suostu lokeroimaan ihmisiä enkä itsekään lokeroitumaan. Jos siis toisten ihmisten luokitteleminen on inhimillistä toimintaa, olen epäinhimilinen ihminen.

nobody is perfect