Erehdys...

Mitä voin tehdä? Kerroin ystävälleni johon luotin homoudestani ja hän on kertonut siitä muille ja pian kaikki tietää! Eikä asiaa ainakaan helpota se, että asun pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntevat toisensa ja juttu leviää nopeammin kuin uskotkaan.
  • 2 / 18
  • pikkuPirulaine
  • 3.12.2002 20:08
Hups, kävipä sulle kamalasti.. ..

Ainoa mitä oikeastaan voit tehdä on kestää homma,
kuulostaa vaikealta ja myöskin on mutta asian kieltäminen tässä vaiheessa enää pahentaa asiaa..

eli rohkeasti leuka pystyyn ja kestovirne päälle;

olen homo, entäs sitten..- mentaliteettia

*kestämistä*

ps. jos kaipaat kuuntelijaa, vastaa maililla.. ..
Hyvin yksinkertaista:

Mene kouluun toiselle paikkakunnalle (mahdollisimman kauas), muuta sinne äläkä palaa enää ikinä takaisin.

Minä itse teen noin vuoden 2003 alussa, ja pääsen lopultakin pois tästä porvarihetero-helvetistä.
  • 4 / 18
  • Public eye
  • 4.12.2002 17:28
Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein käytännössä kaikkea muuta kuin yksinkertaisia...
Kertokaa toki myös minulle, missä on se paikka, jossa porvarihetero-helvetistä pääsee lopullisesti eroon (tietysti ilman, että "pääsee" samalla kaikesta muustakin, myös niistä elämän taivaallisista pikku asioista)?
Juspe, voisit alkaa etsimään opiskelupaikkaa pääkaupunkiseudulta, se auttaa. Mutta onnea nykyiseen tilanteeseesi, sitä tarvitset.
  • 6 / 18
  • isoPirulaine
  • 5.12.2002 9:46
No toiselle paikkakunnalle tai Helsinkiin muutto nyt kuulostaa ihan hölmöltä idealta. Nykyisenä internetin aikana joku uudessa paikassa taas kohta kuulee asiasta jne. Miten monta kertaa muka voi muuttaa totuutta pakoon?

Olet vain rohkeasti oma itsesi. Jos kerran olet jo uskaltanut kertoa asiasta keverillesi, niin olet varmasti jo niin vahva, että kestät asian julkisemmankin esiintulon.

Olen itse kotoisin pikkupaikkakunnalta ja nykyisin kaduttaa, etten vielä lukioiässä tullut kaapista ulos muille kuin vanhemmilleni. Ole siis sinä puolestani pikkupaikkakunnan julkihomo ja näytä hyvää esimerkkiä muille!
Noh... eipä tuossa tarvitse mitään tehdä. Asia tuolla selvä, eikä sun tarvitse asiaa sen enmpää ajatella.

Jos joltain suunnalta tulee negatiivista palautetta, niin siinähän tulee ainoastaan ilmi palautteen antaneen pikkusieluisuu, homofobisuus. Asetu moisen yläpuolelle.

Sinulla on oikeus olla homo... myös siellä omalla paikkakunnallasi.
  • 9 / 18
  • Uskallanko
  • 20.12.2002 0:44
En tiedä kuuluuko tää mun asia tähän keskusteluun. Mutta kokeillaan. Mä olen jo reippaat parivuotta valmistellut vanhempiani tulevaa varten. Vihjaillut yhtä ja toista aina sillointällöin. Nyt on sellainen fiilis että faijalle asia ei ole epäselvä. Faija on vihjaillut siihensävyyn että tietää missä mennään. Ajattelin joulunpuhinä lopullisesti tehdä kotonani kaapista takkapuita. Liekö viisas veto, olenko tulkinnut faijani sanomisia väärin? Pitäisikö uskaltaa? Mieli tekisi kovasti, mutta hieman hirvittää.
Miks homojen pitäis "paeta" isommille paikkakunnille sillon kun niitä ei hyväksytä ? Minusta pitäisi päinvastoin jäädä sinne ja näyttää että edes itse hyväksyy itsensä, muutenhan ei asenteet koskaan muutu.

Itse olen muokannut aika kovallakin kädellä :) hyvinkääläisten käsityksiä homoista. Olen aina ollut ylpeä siitä mitä oon ja nykyisin pikkupaikkakúnta Hyvinkää on jo aivan siedettävä paikka homoille. Siellä asuu muutamia tunnettuja homopareja ja paikallisessa nuorten suosimassa diskossakin törmää tämän tästä 18-20 vuotiaisiin poikiin jotka ovat vähintään biseksuaalisesti suuntautuneita lisäksi tunnen useita sen ikäisiä ja nuorempiakin reilusti homoutensa hyväksyviä poikia, joilla ei ole mitään tarvetta muuttaa esim. hesaan. Jos ei hyväksy itseään sellaisena kun on, niin on turha odottaa sitä muiltakaan.

Itse asun hesassa mutta muutin töiden ja opiskelun takia en siksi että olisin halunnut pois tiukkapipoisesta paikasta, mitä Hyivnkää oli vielä viis vuotta sitten. Nyt se on suorastaan mukava paikka käydä bailaamassa kavereiden kanssa, jotka muuten on sekä homoja että heteroita.
Mä olen jotenkin ymmärtänyt ison ja pienen paikkakunnan eron silleen, että Hyvinkään on osa pääkaupunkiseutua eli osa isoa kaupunkia - ja kun puhutaan pienistä paikkakunnista niin silloin puhutaan tyyliin Utsjoki, Rauma...
olen samaa mieltä siitä että ison ja pienen paikkakunnan ero on siinä että iso on lähinnä Helsinki ympäristöineen(uusimaa) ja pieni muut kaupungit ja alueet, ja näissä mielipiteet ja ajatukset vaihtelevat paljonkin.

Mitä tulee siihen kuinka avomielisesti kertoo itsestään ja olemuksestaan, niin on hyvä kyllä tuntea ympäristönsä ja vaikuttimensa tarkkaan. kertoa ja olla voi mutta tarkkaan ja valitusti, on olemassa takahikiöitä ja -paikkoja, mistä on hyvä poistua ja muuttaa muualle , jos maa polttaa liikaa jalkojen alla, etsimään paikkaansa, tässä kauniissa maailmasssa. Sanonta; taistelu tuulimyllyjä vastaan pitää paikkansa.
Hyvinkää onkin varmasti mukava paikka homolle asua. Itse en voisi kuvitella muuttavani takaisin 350km hyvinpään pohjoispuolella olevaan tuppukylään missä kasvoin. Voisin ehkä siellä tulla kaapista kaikille, mutta en ilman suuria traumoja monille ihmisille. Ja jos senkin tekisin, olisin edelleenkin varsinainen harvinaisuus siellä, ja jokseenkin vailla homoystäviä. Puhumattakaan jos sieltä joku poikaystävän haluaisi löytää.
HOMOUTTA EI TARTTE HÄVETÄ!
(tarkoitan homolla homoseksuaaleja eli myös lesboja)
sinulle ahdasmielinen hetero kerron juuri nyt, miksi:
1.homous EI ole sairaus, vaan ihmisen luontainen seksuaalinen taipumus, jota ei voi terapialla parantaa
2.homous ei tartu
3.homot ihmiset eivät ole sen huonompia, kuin heterotkaan, itse asiassa homot ovat monissa tapauksissa parempia ihmisinä kuin heterot
4.homoilla on samat ihmisoikeudet kuin heteroillakin

nämä koskevat myös transseksuaaleja ja muita seksuaalisten vähemmistöjen edustajia ja argumentteja saa lähettää takasin!

ps. ette te kaikki heterot ole niin ahdasmielisiä ;)
Mun mielestä homous on vähän kuin köyhyys; molemmat ovat laillisia, mutta molempia hävetään.
Paitsi että köyhyys on sinänsä huonompi asia kuin rikkaus, homous ei ole huonompi kuin heterous! Homous on elämäni rikkaus. Heteroksi en haluaisi.
Ahdasmielisyys ei riipu heteroudesta vaan siitä mitä pään sisällä liikkuu!
Nyt kun aikaa on vierähtänyt niin olisi kiva kuulla miten elämäsi on "julkihomona" sujunut noissa olosuhteissa? Millaisia hankaluuksia, tai kenties positiivisia yllätyksiä? Varmaan moniakin kiinnostaisi kaikki asiaan liittyvä, jos viisit kertoa:)?