Varoitus.
Varokaa ehdottamasti tyyppejä jotka puhuvat
itsestään tällä tyylillä:
1."Kyllä mä tiedän että saan kenet haluan ja sellasta..mut sut mä vaan haluan..."
2. "Voi kuule mä saan kaikki kenet haluan puolelleni"
3. "Ei kai sua haittaa et mä flirttailin ton kanssa...mä rakastan vaan sua silti"
NÄÄ ON TYYPPEJÄ JOTKA OVAT NIMELTÄÄN: "MAAILMAN NAPA HOMOJA".
Kun niistä eroat, niin sen jälkeen sulle tulee helvetti.
Kaikkea paskaa ne sulle keksii.
sitä aluksi ihailee kun ne on niin itsevarmoja ja PASKAT. :)
Kerro, mitä sulle on tapahtunut.
Toisilla on pakkomielle yrittää pyörittää kaikkea itsensä ympärillä. Valitettava ominaisuus.
"kusipää kun kuolee, jossain syntyy uus ainaaa...."
>"kusipää kun kuolee, jossain syntyy uus ainaaa...."
tai ennemminkin kusipää kun kuolee, jossain syntyy aina pari uutta...
Se mitä mä jäin tässä miettimään (siis ensin venasin jos saisin tietää mitä oikeasti on tapahtunut) on se, että "Kun niistä eroat, niin..."
Jotenkin mä ymmärtäisin että päinvastoin eli valoa putken päässä näkyvissä.
Joudun todennäköisesti lähtemään työpaikastani tuollaisen ihmisen takia
ja...?
Työpaikan menettäminen ei nyt sinänsä ole hirveä onnettomuus. Ainakin se antaa uuden mahdollisuuden, mitä ei välttämättä itse tajua tässä keinotekoisen kiireen keskellä.
Itselläni oli yhdeksän kuukautta kestänyt suhde, kaveri oli koko suhteen ajan mustasukkainen ja epäili et petin sitä. Kuitenkin hän meni ja vamppasi uuden... Tämän jälkeen olen saanut kuulla mitä paskamaisimpia juttuja itsestäni, rakkaus on sokeaa!!!
Jännä toi miten ollaan huolissaan mitä mistäkin kerrotaan, aivan kuin tässä oltais niin aivottomia ettei osattais kyseenalaistaa ja arvioida "sanantuojan" messua. Se joka loukkauksen lausuu munaa vain itsensä.
Mä kuulin yhelt tyypilt kaikkee paskaa yhdestä poikasesta. Ja ne oli just eronnut? Huomasi heti miten katkera se paskanpuhuja oli!!!!
En mä huolissani ole siitä, mitä kerrotaan. lähinnä vaan pettynyt miten asioita käännellään ja väännellään. Mut elämä jatkuu...
Aivan. Mun periaate on aina ollut pitää asiat yksinkertaisina. Olen aiemminkin jutustellut noista ns. yleiseisti hyväksytyistä ohjenuorista jotka jollain tapaa antavat osviittaa käyttäytymistavoista toisia ihmisiä kohtaan. Vaikka itse en olekkaan tosiuskovainen ja luterilaisuuteni konkretisoituu kirkollisveron perinnässä niin hyvä esim. on noi kymmenen käskyä. Ne on aika yleisellä tasolla varsin selkokielisesti.
Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestä on yksi niistä - en kylläkään muista monesko mutta idea on varsin yksinkertainen eikä ollenkaan musta vaikeasti tajuttava. Toki on muistettava, että siinä missä ihmisessä kamppailee jatkuvasti hyvä/paha keskenään ja valitettavasti toisinaan paholainen saa ihmisen otteeseensa ja silloin asioita käännellään ja väännellään.