Pettäminen

Olin tänään tulla chatin puolella ja huomasin, että todella monet olivat hakemassa "salaista seuraa". Kun juttelin heidän kanssaan niin ilmeni, että monilla oli monivuotinen poikaystävä. Vaihtelunhalu oli kaikkien syy pettää kun kysyin sitä.

Kuinka moni näistä ihmisistä miettii tekonsa seurauksia ennen kuin toimii? Jos asia pysyy salassa niin vaivaako huono omatuntoa vai onko parisuhteen merkitys nykyisin puhdas nolla? Jos asia paljastuu niin miten menettelisit pettäjäm/petetyn roolissa?

Kyl säkin sen joskus vielä kässäät.

Sen tajuaa viimeistään siinä vaiheessa kun bf lemppaa sut kun oot käyny vieraissa. Siinä vaiheessa mun exäkin jo tajus virheensä... mut silloin oli jo myöhäistä!

en tajua mikä pettämisessä se juttu on? Eikö se ole jo hälyytysmerkki siitä, että kaikki ei mene oikein oman kumppanin kanssa, jos sitä kokoajan tarvitsee vaihtelua jne.
Musta pettäminen on ehdottoman säälittävää ja raukkamaista.

Jaska oli spämmännyt tämän viestin monelle muullekin keskustelupalstalle. Sen vuoksi lievä sarkasmi.

Oma käsitys "pahasta" pettämisestä on se, jos HENKISESTI kiintyy johonkuhun muuhun henkilöön.

Jos taas oma kultani hormonipiikin vallassa vetäisi kerran käteen jonkun ventovieraan kanssa, niin en nyt pitäisi sitä kovin pahana. So what.

Entäs jos sun kullalla on vuoden ajan kerran viikossa hormonipiikki ja se käy sun tietämättä vetämässä perseeseen millon ketäkin kollia, joskus kortsulla ja joskus ilman. On sit sun kanssa "henkisesti". So what edelleen??

Viime aikoina yleinen mielipide on tuntunut muuttuvan hyväksymään syrjähypyt. Enkä puhu nyt ainoastaan homoista, vaan ihan yleisellä tasolla. Lehdissä on ollut useampaankin kertaan otsikoita tyyliin "salainen suhde piristää" tai "niin ja niin monta prosenttia ihmisistä pettää puolisoaan - petä sinäkin" (hiukan kärjistetty).

Toisaalta, mikä yllätys tuo oikein on tässä pinnallisessa kertakäyttöyhteiskunnassa? En ole mikään tiukkapipo, mutta väitän, että tiedotusvälineillä on osuutta asiaan - seksin "imagon" muuttaminen arkipäiväisemmäksi on tehnyt siitä suorituksen muiden joukkoon. Enää ei seksi siis ole mitään rakkaudenosoitusta, vaan fyysinen suoritus.

Tulevaisuudessa haluan ilman muuta miehen, joka tarvitsee vain yhden miehen rinnalleen - minut. En tuomitse avoimia suhteita, mutta ne eivät vaan ole mun juttu. En voisi millään hyväksyä sitä, että kumppani käy vieraissa. Kenellekään ei varmaan ole mikään uutinen se, että pitkässä parisuhteessa seksihalut jossain vaiheessa vähenevät. Siinä tilanteessa voi yrittää uusia juttuja sen oman kumppanin kanssa tai sopeutua tilanteeseen. Jos mieli tekee vieraisiin, niin sitten täytyy punnita onko se oman kumppanin vai vieraan tarjoama peti parempi - molempia ei voi saada.

Tulipas taas avauduttua ;) No, sitä vartenhan Ranneliikkeen keskustelut kai on tehtykin...

Itse sain mieheni kiinni pettämisestä juuri vapun alla. Ja niin sai mies kyytiä vaikka jo 3 vuotta yhdessä ehdittiin ollakin. Mut mun periaate on kerrasta poikki ja hyvästi!

onpa itsekästä menoo, kun joku on "kerrasta poikki". vois kai mennä peilin eteen ja katsoo miksi näin on tapahtunut. ellei sitten vaan odota jotain tekosyytä itse lopettaa suhde...
ei kukaan pysty toiselle kaikkea antamaan, mutta keskustellahan voi mikä on mahdollista. ettei tarvitse käydä vieraissa. (tai kokeilla kimppakivaa)

"onpa itsekästä menoo, kun joku on "kerrasta poikki". vois kai mennä peilin eteen ja katsoo miksi näin on tapahtunut. ellei sitten vaan odota jotain tekosyytä itse lopettaa suhde..."

Vaikka kaikkea voikin opetella ymmärtämään, niin ei kaikkea tarvitse suvaita. Varmasti jokaisella meistä on rajoja joiden yli ei saa astua. Veikkaisinpa että myös itselleni pettäminen on sellainen raja. En halua olla sellaisen ihmisen kanssa jolle minä en riitä. Tämä voi kuullostaa naiivin naurettavalta, mutta se on minun oma itsekäs ehtoni. Jos toinen haluaa kirmailla vapaana niin sitten hän voi puolestani pysyä vapaana.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että osa ihmisistä hyväksyy avoimet suhteet/ syrjähypyt. Minä en kuitenkaan kuulu niihin ihmisiin ja kos tämä on jollekin liian itsekästä peliä, niin paha juttu.

Kai

Ei ne keskustelut aina johda mihinkään. Jos kumppani keskusteluista ja yhteisistä sopimuksista huolimatta käy vieraissa ja muutenkin salailee asioita, on mun mielestä ainoa oikea ratkaisu pistää poikki. Ja jos keskustelut on käyty suhteen alussa, niin itsekästä on ainoastaan se vieraissa käynti, ei missään nimessä suhteen lopettaminen!

Kyllä monikin pystyy antamaan toiselle "kaiken"... jos siis seksistä puhut(?).

Meillä oli asiat selvillä jo alusta lähtien, että se on kerrasta poikki (puolin ja toisin). Joten ei se mikään yllätys toiselle ollut, että heitin sen ulos. Sitä hän ei kyllä suostunut kertomaan, mikä oli syynä siihen että tarvi vieraisiin mennä. Ei ainakaan puutteessa joutunut mun kans elään ;)

Se tässä tosin hieman päähän ottaakin, kun toinen ei sitten kertonut ollenkaan mikä hänet sai niin tekemään. Mutta elämä jatkuu - mikä ei tapa vahvistaa.

Mä petin mun bf:ää , koska tälle oli kaikki muu tärkeämpää kuin esim. minun hyvinvointini tai meidän parisuhteen kehittäminen. Jäin kuitenkin suhteeseen liian pitkäksi aikaa eikä siitä tullut oikeasti muuta kuin oma pahoinvointi vaan lisääntyi. Kannattaa asettaa omat periaatteet ja pitää niitä täysin luovuttamattomina: parisuhteessa saa voida hyvin myös sen "kuherruskuukauden" jälkeen eikä olla liian "avioliitto-asennoitunut". Jos toinen rikkoo niitä, kannattaa heti lopettaa. Se ei silloin sen arvoista. Kannataa vaatia toiselta alusta loppuun asti hyvää kohtelua ja käytöstä. Itsekunnioitus on A ja O.

toki jos säännöt on selvät heti alussa, että kerrasta poikki, niin sithän se on helppo lopetta suhde loikkaamalla vieraisiin, vaikkakin vaan kerran. ei tarvii itse liata käsiään lopettamalla suhde, jos ei raaski, toinen kyllä tekee sen. jääpähän `petetylle´ ainakin jonkinlainen omanarvontunto ja ylpeys. ja ompahan itse mielummin vähän aikaa `se sika´, - mutt parempi niin kun että toinen perään mouruaa vuosikausia että "miks, miks...".

Mä seurustelen jo toista vuotta mun bf: n kanssa. Jo vuoden ajan meillä on ollu ongelmia seksin kaa.. Harrastetaan seksiä n. kerran kahdessa kuukaudessa. Kun kysyn et miksi se ei halua seksiä mutta muuten haluu olla mun kaa se vastaa ettei tiedä.. Alussa ensimmäisen puolen vuoden aikana naitiin lähes joka päivä.. No siitä se hiipuminen alko. Nykyään saa oikein vongata. Käyn vieraissa kun ei muu auta.. Mun mielestä seksi on kuiteskin suhteen yks tärkeimpiä asioita. Huom! Ei tärkein vaan tärkeimpiä. Jättäminen tässä edessä kohta on, ei muukaan auta.

Voihan se olla lähes ylitsepääsemätön paikka jos puoliso pettää, mutta että kerrasta poikki? Sori nyt vaan, mutta ei taida kovin vakava suhde olla kyseessä jos näin tapahtuu? Tämä voi nyt kuulostaa joistakin omituiselta, mutta en missään tapauksessa jättäisi omaa kultaani jos se nyt sattuisi kerran kännipäissään pettämään. Riitaa olisi varmaan muutama kuukausi ja luottamus vähissä, mutta ikinä en jättäisi. Samanlaista miestä en mistään uutta löytäisi. Jos pettäminen jatkuu ja sitä tapahtuu milloin kenenkin kanssa niin se on sitten jo hiukan eri asia ja suhteessa jotain pahasti pielessä.

Sanoisin tuohon edelliseen vaan sellaisen tosiasian, että jos pettää kerran, niin varmasti toistekin...

Aivan...petturi on petturi vaikka voissa paistais. Luottamuksen voi menettää vain yhden kerran, se on joka tapuksessa kerrasta poikki. Jos on kerran jäänyt kiinni, kuka edes tietää oliko se ensimmäinen petos... viimeinen ei varmasti!

Noinkin voi olla, mutta enpä menisi yleistämään että se aina ja joka tapauksessa olisi noin että kun pettää kerran niin pettää toisen ja kolmannenkin.
Tulipa tässä muuten mieleen eräs ihminen joka suhtautuu tuohon pettämisasiaan tyyliin; en todellakaan voi sietää parisuhteessa pettämistä...se olis kerrasta poikki aivan varmasti! jne. Kuitenkin tämä kyseinen henkilö pettää itse. En tiedä sitten onko asiaan kiihkoilevasti suhtautuminen hänellä jonkinlainen suojautumiskeino ettei omat teot tulisi ilmi?

Jos pettäminen ei oo järjestelmällistä huoraamista vaan että joskus on lempi leiskahtanut vaikkapa työpaikalla tai jonkun vanhan ihastuksen kanssa niin kyllä sellainen tapaus pitäisi vaan kestää nahoissaan ja kärsiä huonosta omasta tunnosta. Tällaisessa tilanteessa on parempi kun oma puoliso ei saa koskaan tietää -- tunnustaminenhan vain helpottaa omaa huonoa oloa ja aiheuttaa toiselle pahan mielen.

Jos on jonkun kanssa "henkisesti" se tarkoittaa että on pelkkä kaveri ja that´s it!!!!!!!!!!!!!!!!! Rakastaahan moni äitiäänkin, mutta harva äitinsä kanssa haluaa nussia.
Jos harrastaa seksiä parisuhteen ulkopuolella, se on pettämistä. Ainakin heteronormeilla. Homoillahan on tietenkin ihan omat moraalisäännöt, ei tarvii verojakaan maksaa.

Siis jumalauta. Se että "pettää henkisesti", (on hauskempi olla välillä jonkun toisen seurassa kuin seksikumppaninsa) on aika normaalia. Esim. äijät kaljalla työn jälkeen, kun kotona mirkku motkottaa.

no joo.. mun parisuhde- kokeilut loppu siihen kun kyllästyin eka poikaystävääni.. Sitten tein juuri tämän typerimmästä typerimmän petoksen eli maksin toisten ukkojen kanssa.. No tietty se sai kuulla siit ja kun poikaystäväni eräänä iltana tuli kotiin, anto se mulle sellasen selkäsaunan etten ikinä unoha sitä.. Se oli kamalaa.. Se heitti mut pihalle ym.. Eli älkää vittu ikinä tehkö tätä samaa virhettä.. jos ootte kyllästyneitä seksielämään ni kokeilkaa jotain muuta pettämisen sijaan.. pliiz..

Pari päivää sitten oli lehdessä kun joku homo oli tappanut miesystävänsä linkkuveitsellä 10 kertaa puukottanut. Mustasukkaisuudestako johtu?