Sukupuutto

Kysymys: Miksi homot eivät kuole sukupuuttoon?
Vastaus: Homous ei ole perinnöllistä.

Homous aiheutuu jostakin yksilön negatiivisesta kokemuksesta, jota ei ole pystynyt käsittelemään -->
psyykkinen häiriö. Tällainen negatiivinen kokemus voi olla

A) miehen/naisen mallin puute lapsuudessa/nuoruudessa
(vain vastakkaisen sukupuolen edustajia vanhemmissa/sisaruksissa/kavereissa, vastakkaista sukupuolta oleva vanhempi ei ole rakastanut/toiminut hyvänä miehen/naisen mallina)
B) kiusaaminen oman sukupuolen edustajien toimesta, kykenemättömyys vastata väkivaltaan väkivallalla (miespuoliset)
C) kykenemättömyys samaistua muihin oman sukupuolen edustajiin lapsuus/nuoruusiässä
D) insesti

Homous ei ole perinnöllistä, siihen voi itse vaikuttaa.
Jopa sen jälkeen kun on itse tiedostanut taipumuksensa.
Sille ei vain saa antaa periksi.
Vielä lisäyksenä:
B -kohdassa tarkoitan väkivaltaa joka ilmenee lapsuudessa. Aikuisena kenenkään lyöminen tuskin auttaa (tähän asiaan).

Lisäksi homouden voi tuoda esiin pettyminen vastakkaiseen sukupuoleen.

Prove me wrong.
Siihen, että jostakusta tulee homo, vaikuttanee varmaankin useat asiat. Perintötekijät lienevät pohjalla useimmissa tapauksissa. Raskaudenaikaiset tekijät (vaikkapa äidin hormonitoiminnan osalta) lienevät vaikuttamassa myös. Lapsuuden- tai nuoruudenaikaiset kokemukset saattavat vaikuttaa myös - lähinnä kuitenkin kai sen suhteen, putkahtaako taipumus esiin.

Miksi homouteen vaikuttavan kokemuksen pitäisi olla negatiivinen? Eikö se yhtä lailla voisi olla jokin positiivinen asia? Jos siis yleensäkään yksilön kokemuksilla on vaikutusta siihen, tuleeko jostain homo...

Kohdissa A) - D) käytiin aika näppärästi taas kerran läpi nuo klisheet, joita on noin miljuuna kertaa jauhettu yhdessä jos toisessakin paikassa. Myös ranneliike.net -sivuston keskustelualueilla. Lienevät tallessa - aktiivisenakin jossain täällä, tai sitten arkistoituna. Sieltä voi lukea noita väitteitä ja vastaväitteitä sekä kommentteja ja vastakommentteja enemmänkin.

A) Hyvin perinteinen selitys. Ja tietysti tähän on usein niputettu ajatus, että jompi kumpi vanhemmista on liian "vahva", liian "dominoiva". Vaan... niitä miehen/naisen malleja tulee perheen ulkopuoleltakin.

B) Tuleeko miehen kiusaamista naisista tai naisen kiusaamista miehistä sitten "superheteroita"? Ja siinä, että usein sanotaan homojen olevan entisiä koulukiusattuja, niin olisiko siinäkin taustalla enemmän seuraus kuin syy?

C) mistä tiedät, ettei ole kyse seurauksesta - vaan väität sitä syyksi?

D) Insesti tuskin aiheuttaa homoutta - kuten kiusaaminenkaan. Tietysti voidaan ajatella, että erilaiset elämän varrelle sattuneet kriisit opettavat enemmän kuuntelemaan ja tarkastelemaan omia taipumuksiaan ja itseään - joissain tapauksissa?

Ja siihen naisiin pettymiseen... Ehkä siinäkin on kyse seurauksesta, ei syystä?

Ja Kossulle yksi kysymys vielä: Miksi taipumukselleen ei saisi antaa periksi? Minä ainakin olen ihan tyytyväinen seksuaaliseen suuntautumiseeni - siihen, että olen homo.

Maailma on ihmeellinen paikka ja nuo viisi kohtaa eivät oikein vakuuta vetämään johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen homoseksuaalisuuden syistä. Sen suhteen kylläkin, että Kossu taitaa olla homofobikko. :)
"Kysymys: Miksi homot eivät kuole sukupuuttoon?
Vastaus: Homous ei ole perinnöllistä."

Mielestäni tuo väite on monessakin mielessä virheellinen. Esim. 1) Homot eivät ole steriilejä, vaan voivat siittää lapsia siinä missä heterotkin. Monilla homoilla on itse asiassa lapsia. 2) Jos ns. 'homogeeni' on olemassa niin geenin ei välttämättä tarvitse siirtyä sukupolvelta toiselle nimenomaan geeniä ilmentävän yksilön kautta. Esim. jos geeni sijaitsee X-kromosomissa, niin geenin 'kantajina' toimivat äiti ja osa äidin tyttäristä.

Psykologisilla tekijöillä on varmasti oma osuutensa homoseksuaalisuudessakin. Itse uskon, että biologisesti homoseksuaali henkilö voidaan saada käyttäytymään heteroseksuaalisesti esim. yhteisön painostuksen voimalla. Toisaalta biologisesti heteroseksuaali henkilö voi tiettyjen psykologisten tekijöiden vuoksi käyttäytyä homoseksuaalisesti (vrt. keskustelun aloittajan lista).

Sinänsä tätä keskusteluaihetta on kaluttu monilla foorumeilla ad nauseam. Jos tulevaisuudessa löydetään 'homogeeni', aiheutuu siitä runsaasti eettistä ja moraalista ongelmatiikkaa.

tomppa
Homogeeniä ei ole eikä tule...
Ellen väärin muista ihmisen perimä on jo avattu eikä sieltä mitään varsinaisia homogeenejä ole löytynyt...
Ihmisen geenit tiedetään, mutta ei niitten kaikkien tehtäviä. Toisin sanoen, tiedetään millaisista palikoista ihminen on rakennettu, mutta ei palikoiden merkitystä. Se on paljon isompi projekti kuin pelkkä palikoiden selvitys, joka sekin oli jo melkoinen.

Ja kaksostutkimuksethan näyttävät antavan viitteitä siihen, että homous on osin perinnöllistä.

-node
Onhan se. Homolle itselleen etenkin.
- Ei lapsia
- Ei yhteiskunnan arvostusta
- Ei oikeutta ilmaista rakkauttaan paikasta ja tilanteesta
riippumatta. (esim. käsikkäin kävely)
- Ei perhettä
- Ulkopuoliseksi ja oudoksi itsensä tunteminen

Yhteiskunnalle haittaa:
- Maanpuolustuskyky heikkenee.
Homot rintamalla --> gimme a break
  • 9 / 25
  • Muna ja kana
  • 14.7.2003 0:29
Kossulle:

Eli mielestäsi homous on paha asia, koska sitä pidetään pahana asiana. Seuraus muuttuu syyksi.

Monella homolla on kyllä perhe ja lapsia. Tosin silläkin saralla yhteiskunta edellisen syyn nojalla pyrkii tilannetta vaikeuttamaan.
- homous ei tarkoita steriiliyttä, joten lapsen hankkiminen ei ole mahdotonta.
- en ole havainnut yhteiskunnalta saamani arvostuksen riippuvan seksuaalisesta suuntautumisestani.
- Kävelin viimeksi tänään käsikkäin (ja jopa suutelin) miehen kanssa kaivopuiston rannassa. Paikalla oli vieläpä paljon ihmisiä.
- Katson eläväni perhe-elämää miehenä miehen kanssa.
- En katso olevani ulkopuolinen - etenkään homotuttujeni seurassa. Mainittakoon, että olen töissäkin ihan ulkona kaapista, eikä seksuaalinen suuntautuminen tee minua mitenkään ulkopuoliseksi. Outo voin olla, mutta katson sen vain positiiviseksi asiaksi.

- Tunnen homoseksuaalisia upseerimiehiäkin. Sotilaita ovat siinä missä heteroupseeritkin. Työ työnä.
- minulla on 3 lasta
- olen yhteiskunnan kannalta hyödyllinen ja arvostettu jäsen, perheineni
- paikasta ja ajasta riippumatta poikakaverini ja minun suhde näkyy kaikille
- perhe siis on, jopa siis lapsiperhe
- heh...en ole mitenkään ulkopuolinen enkä outo :)
- intti käyty, ja kertauksetkin. Valmis puolustamaan isänmaata!
Sukukypsässä iässä olevan ihmisen kyvyttömyys saada yhteistä biologista jälkeläistä kumppaninsa kuuluu vammaisuuskategoriaan. Homo- ja lesbosuhteet ovat invalidisuhteita.
Bo: Väitteellesi ei ole perustetta.

Eivätkä sellaiset heterosuhteetkaan, jossa jälkeläisten hankkiminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista, ole sen kummemmin mitenkään "vammaisia" suhteita. Eivätkä sellaisetkaan heterosuhteet ole "invalidisuhteita", joissa puoliskot eivät halua hankkia lasta.
Hyvä nimimerkki "Kossu".

Sinulla on kovin jyrkät mielipiteet homoudesta. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten sitten selität biseksuaalisuuden? Itse olen bi-nainen, kun taas pikkuveljeni on hetero. Olemme kummatkin saaneet kasvaa onnellisessa ja tasapainoisessa kodissa, vanhempamme rakastivat meitä tasapuolisesti ja olivat meille "läsnä", eikä kummankaan meidän lapsuuteen kuulu mitään traumaattista tyyliin raiskaus(yritys), hyväksikäyttö tms. Itse olen kylläkin tullut kiusatuksi koulussa - mikä ei taas ole mitenkään harvinaista - sekä tyttöjen että jossain määrin myös poikien toimesta, mutta väkivaltaa ei tähänkään ole kuulunut.

Joten voisitko nyt ystävällisesti selittää minulle, miksi minä olen bisse ja broidini hetsku, kun kerran tunnut niin paljon näistä asioista tietävän...?

kyselee Galadriel, bi-nainen ja ylpeä siitä =)
Bi-seksuaalisuus on monille naisille vain muoti-ilmiö.
Kun voit kehaista tyttöporukassa harrastaneesi seksiä naisenkin kanssa, olet heti coolimpi ja parempi ihminen. Riippumatta siitä pitditkö siitä aidosti.

Riippuu tietysti porukasta, mutta nuoret ja tietyt akateemiset ryhmät varsinkin ajattelevat jotakuinkin näin. Eivät onneksi kaikki.
Kossu-kulta,

Minua pelottaa sellaiset ihmiset, jotka luulevat tietävänsä mitä muut ajattelevat. Se ei osoita sosiaalista älykkyyttä eikä kypsyyttä ihmisenä.
Muahahahaa... ;D Kuinka ennalta-arvattavaa. Tämä sama muoti-ilmiöväite on ollut täällä Ranneliikkeessä(kin) jo useampaankin kertaan esillä. Etkö, Kossu, tosiaankaan parempaan pysty...?

Pakko tuottaa sinulle pettymys, mutta tapanani ei ole ylipäätäänkään kehuskella seksikokemuksillani tyttöporukoissa (eikä itse asiassa missään porukoissa). Joten metsään meni, jotta kopsahti. ;)
Maailmassa on niin paljon negatiivista, että jos niihin jää roikkumaan niin elämä on tosi surkeaa.

Jokainen taaplaa tyylillään ja pelaa niillä korteilla jotka on saanut. Sillä tavoin homona eläminen onnistuu, ja eläm voi itseasiassa olla tosi mageeta!

Koita Kossu etsiä itsellesi mukavia homokokemuksia niin silmäsi avautuvat.
Juuh... paljonhan tästä aiheesta on puhuttu ja paljon sitä on mietitty. Jokaisella tuntuu olevan oma käsityksensä asiasta. Eräässä vaiheessa mietin, josko isähahmon puute voisi olla syynä homouteen - omat vanhempani ovat nimittäin eronneet ja olen asunut äidin luona. Isään on kuitenkin aina ollut hyvät suhteet, vaikka ei ole ihan joka päivä isää näkynytkään. Erittäin hyvä isä on siis ollut. Olen kuitenkin miettinyt, olisiko tuo vaikuttanut asiaan, mutta en oikein usko.

Tunnen hyvin kaksi veljestä, joista toinen on aika feminiininen homo ja toinen on naisen kanssa naimisissa oleva militaristi-hetero ;) En oikein usko, että vanhemmat olisivat kasvattaneet kahta poikaansa kovin eri tavalla. Toki vanhemmat saattavat vaikuttaa asiaan, mutta luulen että pohjimmiltaan kyse on biologisista/synnynnäisistä seikoista.

Uskon, että jokaisen ihmisen seksuaalisuus on liukuva käsite. Janan toisessa päässä on 100% hetero ja toisessa päässä 100% homo, ja meistä jokainen asettuu syntyessään johonkin kohtaan tuossa janalla. Ympäristötekijät puolestaan voivat jälkikäteen vaikuttaa jonkin verran siihen meidän sijaintiin janalla, mutta ei mitenkään radikaalisti.

Viime aikoina olen alkanut miettimään ihan kunnolla, että jos sittenkin nämä homouden ns. syyt ovatkin itseasiassa seurauksia. Huono isäsuhde? Ehkä poikaa ei kiinnostanutkaan ne isän tarjoamat harrastukset sun muut. Kaverien kiusaamana oleminen? Yleensä kiusataan sitä joka erottuu massasta.
Eras krosomeja ja geeneja kasitteleva "popular science"-tyylinen kirja "Genome" kertoo, etta mikali on olemassa geeni/joukko geeneja, jotka vaikuttavat homouteen, tilastollisesti samassa perheessa aidin veli olisi suurimmassa "vaarassa". Ts. ko. geeni/-t peritaan aidilta.

Myoskaan esim. 20 vuotta sitten ja varsinkaan sita aikaisemmin miehilla ei ollut mahdollisuutta elaa taipumustaan niinkin vapaasti kuin nyt, ja vielakin monet joutuvat salaamaan tunteensa ja elamaan muiden tekemaan malliin.
Ihmettelen vain Kossun motivaatiosta kirjoittaa yleiselle palstalle homoudesta. Miksi? Mikä siinä niin pelottaa? Miksi käsitellä sitä juuri täällä? Mitä hän kokee saavansa aikaan?
no kun sitä vaivaa sen oma homous. suurimmalla osalla homoista on tuo vaihe joskus, useimmat pääsee siitä yli 25v ikävuoteen mennessä. toisille se tuottaa enemmän hankaluutta. jotkut pähkäilee asian kanssa koko elämänsä ja 80-vuotiaana suree sitten menetettyä mahdollisuutta.