Aina kun lähdetään sotimaan, uho on kova. Vaikka meidän poikamme eivät lähdekään sotakentille, uhon voi aistia esim. tv-uutisissa. Sotien jälkiselvittelyt yleensä kestävät pitkään. Korskeasti on lähdetty sotimaan, mutta ei ole mietitty, mitä sitten tehdään.
Sotaanlähdön uho on aina kova
Sodissa myös mielenkiintoinen ja ilmeisesti suhteellisen vähän tutkittu alue, on ihmisen moraalikäsityksen totaalinen keikahtaminen sen mukaan, vallitseeko sota vai rauha. Esimerkiksi ihmisen tappaminen on rauhan oloissa useimmille täysin tuomittava, moraaliton ja epäinhimillinen teko. Rauhan aikana ihmisen tappanut joutuu vuosiksi vankeuteen, mutta sodan aikana ihmisen tappanutta juhlitaan sankarina, sotaveteraanina.
Teko on kuitenkin täysin sama: ihmisen tappaminen. Ainoa ero on se, että sodassa tappanut on tehnyt sen Suomi-nimisen poliittisen organisaation johtajan hyväksynnällä. Tappaminen on ikäänkuin hyväksyttävää, jos sen tekee poliittisista syistä.
Teko on kuitenkin täysin sama: ihmisen tappaminen. Ainoa ero on se, että sodassa tappanut on tehnyt sen Suomi-nimisen poliittisen organisaation johtajan hyväksynnällä. Tappaminen on ikäänkuin hyväksyttävää, jos sen tekee poliittisista syistä.