Kun seksi muuttuu rutiiniksi parisuheteessa..
Olen miettinyti, mitä tehdä, kun seksi alkaa tuntua oman kullan kanssa vähän haalealta.. tarkoitan vaikka väliaikaista tilannetta. Sitä "intohimoa" riittää alkuhetkestä pari, kolme vuotta.. ja sitten..niin parisuhde muuttuu enemmänkin ystävyydeksi ja seksikin enemmän läheisyydeksi. Kai se on vain hyväksyttävä tosiasia kun vieraissakaan ei halua juosta, eikä ole edes mielenkiintoa (vai onko hmm..).
No nyt en sitten seurustele, mutta tuo on se tavallinen kaava minun kohdallani. Seurusteluni eivät ole kuitenkaan loppuneet seksin takia (tai sen puutteesta).. vaan muista syistä. Mutta se on sellainen elementti, joka pitää monesti parisuhteen pystyssä. Jos siis kohdalleni sattuu se intohimo :).. niin sopudun tuohon kaavaan, koska haluan jo jotain pysyvämpää. (pahus otsikkoon näköjään tuli ylim. eee)
-
Meillä menee mukavasti. Olen bi ja olen ollut yhdessä toisen miehen kans kohta kuusi vuotta. Meillä on sopimus, ett minä voin harrastaa seksiä toisenkin sukupuolen kanssa, mutta siinä ei sit ole tunnesiteitä. Ne on yhden yön juttuja ja harvoin. Olen antanut kaverillenikin luvan käydä toisissa miehissä, jos hän homona sitä haluu.
Tämmönen vapaa suhde sopii meille hyvin ja asutaan yhdessä. On enemmän liikkumavaraa ja vapautta. Eikä tuota mustasukkaisuuttakaan ole esiintynyt enemmälti, kun tekee jutut hienotunteisesti.
" Olen antanut kaverilleniKIN luvan käydä toisiSSA miehiSSÄ, jos hän HOMONA sitä haluu. "
Aivan omituinen virke.
Homomies ja bi-mies vapaamassa parisuhteessa. Näin seksikin pysyy meidän välillä virkeenä. Ei o turhia paineita. Molemmilla on oma vapautensa, mut muuten minä tykkään vain hänestä. Jos oon ihan rehellinen toivosin kyllä, ett miehenä riittäisin hänelle ja hän ymmärtäis, että joskus tarviin naisia.
Ja just kun olin alkanut ymmärtää, että bi'nä sitä tykkää olla toisen ihmisen kanssa, olipa hän mies tai nainen, eli se ihminen on tärkeämpi kuin hänen genitaalinsa. Mutta ilmeisesti sitten tarvitseekin sekä miestä että naista, eli jompikumpi ei (yhdellä kertaa) riitä?
Itse keskustelun aiheesta sanoisin, että seksin muuttuminen rutiiniksi on kiinni omasta ja kumppanin halusta. Ei se muutu rutiiniksi, ellei sitä päästä muuttumaan. Vaikka ensihuuma väistämättä katoaakin, mahdollisuuksia piristää yhteistä seksielämää on. Se onnistuu ihan kahden kesken ja ilman kolmansia pyöriä, jos vain kumpikin haluaa. Seksin määrä voi vähetä, mutta laatu voi samalla jopa parantua.
Public eye:"seksin muuttuminen rutiiniksi on kiinni omasta ja kumppanin halusta. Ei se muutu rutiiniksi, ellei sitä päästä muuttumaan. Vaikka ensihuuma väistämättä katoaakin, mahdollisuuksia piristää yhteistä seksielämää on. Se onnistuu ihan kahden kesken ja ilman kolmansia pyöriä, jos vain kumpikin haluaa. Seksin määrä voi vähetä, mutta laatu voi samalla jopa parantua."
Tätä juuri hain. Olen valmis sitoutumaan toiseen, kun/jos löydän kumppanin (pitempiä seurustelusuhteita on takana kaksi, joissa olen ollut "uskollinen"). Haluaisin toisen, esim. kun n. kymmenen vuoden kuluttua olen eläkkeellä, jakamaan elämääni. En usko, että seksi siinä näyttelisi pääosaa, vaan toisesta välittäminen. Niin ei ole hyvä olla yksin. Kumppanin kanssa yhdessä puuhailu toisi motivaatiota/turvaa elämään. Luottamus toiseen on tärkeää.. vaikka se toisikin haasteita. Täydellistä kumppania tuskin löytää; kun on itsekin kaukana siitä. Sitoutuminen toiseen on kai se avainasia (eikä siinä tarvita kolmansia pyöriä).
Public eye kirjoitti:
> "Itse keskustelun aiheesta sanoisin, että seksin muuttuminen rutiiniksi on kiinni omasta ja kumppanin halusta. Ei se muutu rutiiniksi, ellei sitä päästä
> muuttumaan. Vaikka ensihuuma väistämättä katoaakin, mahdollisuuksia piristää yhteistä seksielämää on. Se onnistuu ihan kahden kesken ja ilman
> kolmansia pyöriä, jos vain kumpikin haluaa. Seksin määrä voi vähetä, mutta laatu voi samalla jopa parantua."
En usko, että asia on 100% noin kaikille. Ei se ole noin yksioikoista.
Joku voi löytää seksuaalisuudestaan esim. fetissejä, jotka eivät toiselle kelpaa (esim. transvestiittiasiat tai paskaleikit voivat olla aika jakavia asioita). Samoin kiinnostuksen herääminen toiseen sukupuoleen voi olla asia, joka viilentää seksielämää kumppanin kanssa.
Ajatukseni on, että toiset sopivat paremmin parisuhteeseen kuin toiset. Ei kaikkien kannata sitä edes yrittää.. jos se ei kiinnosta. Seksuaalisuutta voi toteuttaa monella tavalla.. mutta sopiiko kaikki, monenlainen seksuaalinen käyttäytyminen, parisuhteeseen? Tuskin.
Lähdin oletuksessani siitä, että suhteen alkaessa molemmilla täytyy joka tapauksessa olla aika samansuuntaiset mieltymykset, koska intohimoa on löytynyt ja molempia tyydyttävä seksi on riittänyt parisuhteen vahvistumiseen saakka. Voi tietysti käydä ilmi, että pohjimmiltaan jompikumpi onkin halunnut jotain aivan muuta. Silloin ollaan uudessa tilanteessa, eikä sitä yhteistä halua kehittää seksielämää enää löydykään.
Yhdessä on oltu yhdeksättä vuotta ja josskain vaiheessa seksi tosiaankin ehti rutinoitua. Sitten jostakin kummasta löytyi yllättäen uusi vaihde koko petipuuhiin, ja nyt nautin enemmän kuin koskaan ennen. Kun kumppani tietää täsmälleen, mistä napista painaa ja mistä narusta vetäistä, tuntuu ajatuskin irtosuhteen kanssa räpeltämisestä hassulta. Mitään sellaista en usko sieltä löytyvän, mitä täällä ei jo olisi.
Public eye kirjoitti:
> "Lähdin oletuksessani siitä, että suhteen alkaessa molemmilla täytyy joka tapauksessa olla aika samansuuntaiset mieltymykset, koska intohimoa on
> löytynyt ja molempia tyydyttävä seksi on riittänyt parisuhteen vahvistumiseen saakka."
Vaikka alussa mieltymykset kohtaisivatkin, niin fetissit ja uusi suuntautuminen voivat löytyä myös vaikkapa 10 tai 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Aika moni heteronaimisiin mennytkin on löytänyt homoutensa/lesboutensa vasta lasten ollessa jo isompia.
Seksuaalisuus ei ole jokin valmis ja muuttumaton asia. Ihminen muuttuu vanhetessaan. Kumppani muuttuu siinä mukana ja suhde voi muuntua siinä samalla. Mutta minusta ei ole mikään epäonnistuminen jos puolisoiden kiinnostukset muuttuvat niin erilaisiksi, että seksi ei enää kohtaa. Elämä vain voi olla sellaista.
Seksiin kyllästyminen, tottuminen, lässähtäminen on eri asia. Mutta jos seksuaalisen kiinnostuksen uusi kohde menee täysin kumppanin maun (tai kyvyn) ulkopuolelle, niin siinä ei hyväkään tahto paljoa enää seksielämää auta.
Olen monen vanhemman miespuolisen naimisissa olleen ja eronneen ihmisen kanssa keskustellut ystävänäkin ko. aiheesta (seksuaalinen suuntautuminen). Useimmat olivat tiedostaneet suuntautumisensa/homoutensa jo melko nuorena, mutta pitivät sitä "vääränä". Ulostulo oli mahdollista vasta, kun ilmapiiri oli sallivampi. Monet tavallaan surivat "menetettyä nuoruuttaan". Bi-seksuaaleilla sukupuolinen kiinnostus vaihtelee; kenties se tuo vaikeuksia myös sitoutumisen kannalta toiseen ihmiseen.
Homoseksuaaleilla sukupuolinen kiinnostus on tasaista; kenties siksi sitoutuminen toiseen ihmiseen homoilla on helppoa -?
Kuinka homon tasainen sukupuolinen kiinnostus on erilaista verrattuna heteron vastaavaan?
Kyllä seksi minun ajatusmaailmassani on seurausta halusta olla rakastamansa ihmisen lähellä ja tehdä toiselle hyvää. En millään voi tajuta, miten tuollainen em. "vapaa suhde" voisi perustua rakkauteen, kyseessä on kai pikemminkin (kämppä)kaveruus, johon kuuluu osana seksi. Tietty mustasukkaisuus ja omistamishalu on mielestäni ihan luonnollista ja kuuluu rakkaussuhteeseen, ainakin itse kokisin todella loukkaavana, jos minulle annettaisiin "lupa" käydä vieraissa. Toki suhteen alussa ilmenevä intohimo laimenee mutta tilalle tulee muita asioita eikä se tarkoita missään nimessä seksielämän väljähtymistä.
Must porno vaikuttaa mielikuviin ja ajatuksiin seksitä, millaista sen tulis olla, jotta se olis " hyvää seksiä ". Yhdes vaiheessa mietin, kun yks amerikkalainen mies, joka oli tennistähden kans naimisissa kerto, et masentu, ja joutu ottaa mielialalääkkeitä, kun nainen ei päästänyt ääntäkään yhdynnän aikana. Lopulta suhde ajautu eroon.
Sit tajusin, et miks pornoelokuvissa ollaan suu auki koko ajan, tällaista AAAH, OOOH kovaa ja kiroilua FUCK ME HARD tai muuta vastaavaa yhtenään. Tulee mieleen, et tää verbaalisuus on jenkeille tärkeetä, koska seksi on osa kommunikointia, feedbackia, vahvistusta sille, et nyt ollaan hyvää seksiä saamassa tai antamassa et molemmat on mukana muhinoimassa. Yks tapa hoitaa hommat. Niillä on omakotitalot et ne voi huutaa mielin määrin, mut teepäs sama kerrostalossa. Kuulin vuosia sitten, kun yks kundi oli tilannu itelleen huoran, joka teki 2 virhettä: sil oli sellaset korkkarit, joilla jokainen askel kuulu rappusissa ja toisekseen piti kovaa ääntä nussiessa et kuulu joka puolelle. Vissiin vähän tärähtäny tapaus. Kun muija tuli alas niin katsoin, kun se meni taksiin ja must aika erikoisen huomiota herättävän näköinen.
Must tuntuu et seksuaalinen haluttomuus on tavallisempaa mitä luullaan. Sit jotkut menee minne vaan seksin perässä ja se on luonteeltaan pakonomaista, pilleri, joka rauhottaa tai huume, jost saa potkua vähäks aikaa, unipilleri, et saa unta. Siin ei haluta antaa, vaan ottaa ja saada itelleen " annos ".
Täs oli hauska näkökulma:
http://www.youtube.com/user/Seduction702Tosiaan: Jos liiallisella pornolla ja vapaammalla seksillä esim. ryhmäseksillä yritetään lähteä virkistämään parisuhdetta, vie se useimmiten pohjan pois koko parisuhteelta.. Usein parisuhde loppuu siihen. Oikea asenne mielestäni on sitoutuminen suhteeseen, jonka eteen on tehtävä töitä niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Monilla on kokemuksia pitemmistä suhteistä; eikä niissä seksi enää näyttele pääosaa (tärkeä kuitenkin), vaan todellinen välittäminen toisesta. Anteeksianto esim. syrjähypy(i)stä on käsiteltävä alta pois, koska niitäkin voi sattua, vaikka kuinka olisi sitoutunut toiseen. Se voikin olla vasta vaikeaa (tietysti riippuen parisuhteen luonteesta ja sopimuksista).. siis eikun lämmittelemään omaa puolisoa, kellä sellainen on! :))
jakamaan elämääsi. mieleeni tulee mies joka hakee eläkepäivien ajaksi hoitajaa ja seuralaista. Mitä sinulla on antaa toiselle. Tämä nyt näin ympäripyöreänä kommenttina, pitääkö toisen sitten olla haluton myös seksiin tai impotentti? aaarrgghhh että on pinnallista. siis tulee mielee joku pölyttynyt kirjasto.
--
