Parisuhteiden kestoista

Toisessa keskustelussa, väärän otsikon alla, alkoi aihe parisuhteiden kestoista. Todisteeksi siellä esitettiin tutkimus, joka väittäisi homosuhteiden katkeilevan heterosuhteita helpommin.

En pitäisi sitä mitenkään ihmeellisenä, koska homopareilta puuttuu edelleen osittain se massiivinen tuki, josta heteroparit ovat saaneet nauttia vuosikymmenien ajan. Edelleenkään Suomessa ja pohjoismaissakaan homoparit eivät saa sitä yleistä hyväksyntää kuin heteroparit. Pelkkä parisuhteen virallistaminen ei vielä ole sitä kunnollista hyväksyntää. Tähän tilastolliseen eroon en kuitenkaan oikopäätä pysty uskomaan. Se mahdollisesti kuuluu näihin vääristeltyihin tutkimuksiin, joita nk. eheyttäjä generoivat eripuolilla maailmaa. Tutkimusten laatuahan on jatkuvasti ja voimakkaasti kritisoitu.

************

Seuraavalla ei ole mitään tilastollista merkitystä.

Seuraan aitiopaikalta HETEROparisuhteen kiemuroita. Asialla ovat olleet jo sekä poliisi, että sosiaaliviranomaiset. Tuossa(kin) taistossa lapset joutuvat kaikkein heikoimmille. Mielenkiintoista, että homon apu kelpaa niin tukea antavana olkapäänä kuin lapsista huolehtimisena.

Alkuperäisen tutkimusta koskevan viestin perässä onkin jo kritiikkiä tuohon norjalais-ruotsalaiseen tutkimukseen. Kritiikin kärki koskee sitä, että jos - aivan asiallisesti sinänsä - rekisteröityjen parisuhteiden ja avioliittojen vertailussa valitaan aineisto esim. ikäluokittain toisiaan vastaavaksi, niin tulokseen vaikuttavia seikkoja ovat mm. seuraavat rekisteröidyn parisuhteen erityispiirteet:

- parisuhteen rekisteröinti tapahtuu tyypillisesti huomattavasti myöhemmällä iällä kuin avioliiton solmiminen

- rekisteröidyn parisuhteen osapuoli on merkittävästi useammin eri kulttuuritaustasta lähtöisin (tutkimusaineiston mukaan 22% Skandinavian ulkopuolelta)

- rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat samanikäiseen heteroaviopariin verrattuna useammin ainakin kerran eronneita

- rekisteröidyssä parisyhteessa elävä on heteroaviopuolisoita useammin kaupunkilainen ja korkeammin koulutettu

Kaikki nämä piirteet ovat eroon johtaneissa heteroliitoissakin tavallisempia, kuin aviossa pysyvien samanikäisten liitoissa. Avioliitossa olevissa vanhemmissa ikäluokissa avioero on harvinaisempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Avioeron "kriittistä aikaa" ovat sen alkuvuodet, pitempään kestäneissä liitoissa eroaminen on harvinaisempaa. Kerran eronnut eroaa tuplasti todennäköisemmin kuin kertaakaan eroamaton. Vierasmaalaisten kanssa avioituneiden erotilastot ovat tätäkin murheellisemmat. Kaikki nämä seikat yhteensä huomioon ottaen ei ole erityisen odottamaton tulos, että verrattaessa ikätovereiden eroamiseen, eikä heteroavioliittojen kestävyyteen ylipäätään, saadaan tutkimuksessa ilmenevä tulos.

Seuraavassa suomalaiset Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot solmituista avioliitoista ja rekisteröidyistä parisuhteista sekä niistä eroamisesta:

Solmitut avioliitot / avioerot, joista rekisteröityjä parisuhteita / rek.parisuhteesta eroamisia

2004: 29342 / 13234 vs. 186 / 15
2005: 29283 / 13383 vs. 200 / 31
2006: 28236 / 13255 vs. 191 / 30
2007: 29497 / 13224 vs. 213 / 67

http://www.tilastokeskus.fi/til/ssaaty/2007/index.html

Lisäksi pistää silmään tarkastellessa suhteellista avioeroriskiä kuvaavaa taulukkoa, että sinänsä pitkän aikavälin (molemmissa maissa yli 5 v.) seurannassa varsin pienessä otoksessa (yhteensä about 2500 paria kahdessa maassa) eroriskissä on käsittämättömiä pomppauksia. Norjassa miespareilla, joilla on keskenään ikäeroa, on huomattavasti suurempi eroriski, kuin vastaavilla pareilla Ruotsissa sekä nais- ja heteropareilla. Toisaalta Ruotsissa vähäinen koulutus kymmenkertaistaa miesparien eroriskin ja nostaa sitä naiparien ja heteroparien kohdalla (kaikki heteroparit ovat ruotsalaisia), mutta Norjassa alhainen koulutustaso vähentää oleellisesti miesparien eroamista ja naisparien kohdalla Norjassa käytännössä tässä solsiaaliluokassa ei juurikaan erota.

Mutta kiitoksia tutkimuksen esille ottamisesta CR, lisäsin sen arkistooni.

Katsotaanpa matemaattisesti miten asiat oikein ovat:

Solmitut avioliitot / avioerot, joista rekisteröityjä parisuhteita / rek.parisuhteesta eroamisia

2004: 29342 / 13234 vs. 186 / 15
2005: 29283 / 13383 vs. 200 / 31
2006: 28236 / 13255 vs. 191 / 30
2007: 29497 / 13224 vs. 213 / 67

näin ollen:

Avioero% vs. rek.parisuhde-ero%:

2004: 45.339% vs. 8.0645%
2005: 45.910% vs. 15.500%
2006: 47.156% vs. 15.707%
2007: 44.929% vs. 31.455%

Otin laskuissa huomioon rek. parisuhteiden laskemisen kokonaisnumeroon delin lainaamassa taulukossa.

Näiden numeroiden valossa on kenenkään aivan turha sanoa että homoparit muka eroavat heteroita useammin. CR viittasi toisessa ketjussa norjalais-ruotsalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan homoparit eroavat puolet useammin kuin heteroparit, ja lesboparit kaksi kertaa useammin kuin heteroparit (tai kaksi kertaa useammin kuin homoparit, riippuen mitä viestiä lukee; siis joko 200% tai 300% heteroparien eroprosentista.) Jos asia olisi näin, homoparien keskimääräinen eroprosentti (kun heteroparien km. eroprosentti on 45.834%) olisi 68.75% ja lesboparien joko 91.668% huikeat 137.5%. Keskimääräisen rekisteröityjen parisuhteiden eroprosentin tulisi näin ollen olla joko 80.209% tai 103.125% (olettaen että homo- ja lesbopareja on yhtä paljon), kun rekisteröityjen parisuhteiden keskimääräinen eroprosentti on todellisuudessa 17.682%. Heteroparien keskimääräinen eroprosentti on näin ollen 259% homoparien keskimääräisestä eroprosentista, eli noin 2,6 kertaa suurempi.

Tämä myytti taitaa olla murrettu.

Voi toki olla että matematiikka on vain minun keinoni sortaa CR raukkaa, ja tarkoituksella tulkita häntä väärin. Mene ja tiedä.

Tässä vielä suorat lainaukset CR:lta:

>>Erään Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan lesbot (sori, musta lepakko-sana on niin alentava etten voi käyttää sitä) eroo 2 x useimmin kuin homomiehet, jotka puolestaan eroo 2 x useimmin kuin heteroparit.

>>- homoparit erosivat puolet useimmin (eivät siis 2 x useimmin, sori!) kuin heteroparit
>>- lesboparit yli 2 x useimmin kuin heteroparit

Taitaa olla vielä vähän liian aikaista tehdä johtopäätöksiä homo- vs. heteroliittojen kestävyydestä. Parisuhdelaki astui voimaan 1.3.2002. Ihmiset harvemmin eroavat samana vuonna kuin menevät naimisiin, joten rekisteröityjen parisuhteiden eroprosentti tuosta vielä kasvaa. Ja niinhän se Vermillion laskelmissa näyttäisikin joka vuosi kohoavan. Heteroliittojen eroissa on mukana myös ennen vuotta 2002 solmitut liitot, joten prosenttiluku on tasaisempi ja on jäänyt keikkumaan 45% hujakoille.

Olen täysin samaa mieltä. Johtuen lyhyestä seurannasta (joka puolestaan johtuu rek. parisuhteiden lyhyestä historiasta) ja pienestä otoksesta, en lähtisi näillä luvuilla spekuloimaan että homojen parisuhteet olisivat kestävämpiä kuin heteroiden. Luvut kuitenkin vesittävät väitteen, että homoparit eroaisivat heteroja useammin (johtuen lähinnä väitteen matemaattisesta mahdottomuudesta, kun lesbopareille eroja tulisi parhaimmillaan enemmän kuin rekisteröimisiä CR:n antamien lukujen mukaan).

Hypoteettisesti olen kuitenkin itse sitä mieltä, että johtuen edelleen olemassaolevista yhteiskunnallisista stigmoista, rekisteröityjä parisuhteita harkitaan tarkemmin kuin avioliittoja, ja näin ollen on mahdollista ettei rek. parisuhteiden eroprosentti (ainakaan kovin pian) nouse samoihin lukuihin kuin avioeroprosentti. Perustelen väitettäni rekisteröityjen parisuhteiden minimaalisella määrällä; niiden neljän vuoden aikana, kun rek. parisuhteet ovat olleet olemassa, niitä solmittiin vain 790 (kun avioliittoja kyseisinä vuosina oli 115568), joka on vain 0.68% kaikkien liittojen määrästä. Kun HLBT-ihmisiä on arviolta 5-10% väestöstä, mielestäni tämä luku tukee väitettäni hyvin.

En tällä halua siis sanoa ettäkö homojen parisuhteet olisivat kestävämpiä tai millään lailla parempia kuin heteroiden. Mielestäni kaikkien rakkaus ja kaikkien parisuhteet ovat aivan yhtä arvokkaita. Näin ollen mielestäni kaikille kuuluu samat oikeudet, ja näiden lukujen valossa ei ole mitään väestötieteellistä syytä niitä keneltäkään kieltää.

Ajatuksena vain (ja ehkä täälläkin esitettynä) sellainen, että voisivatko homosuhteet olla kestävämpiä siinä mielessä, että niiihin astumista harkitaan paremmin (johtuen ympäristön asenteista) kuin heteroliittoja? En tiedä, onko noin ja onko koko ajatus yksinkertaistava ja naivistinen. Tuli vain mieleeni...

Oletteko tajunneet, että elätte marginaalissa ( eli tarkoittaa syrjäytynyt ) ja mitä se oikeasti tarkoittaa kokonaisuutena?

Kumpaa marginaalia tarkoitat; "paperin reunaan jätettävä tila" vai "luotoissa viitekorkoon lisättävä luotonantajan osuus"? (wiki)

Ja jos tässä kohdassa "syrjäytymisellä" takoitetaan muuta kuin "seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle" (Lähde:Web-Facta/ WSOY) kuvittelisin tämän olotilan olevan toivottu tila kun "paremmasta" tiedä.

Napalmialla näkyy taas olevan käsitteet sekaisin.

Osa erosta saattaa selittyä homosuhteiden asenne-erolla heterosohteisiin nähden: Homosuhteita ei solmita ikiajoiksi, vaan ainoastaan "toistaiseksi" - kumpikin osapuoli voi siis lähteä suhteesta milloin se ei enää huvita. Heterosuhteissa taas on vielä jäänteitä vuosisataisesta perinteestä, jossa avioliitto oli taloudellinen sijoitus (joko seurapiireissä tai maaseudulla, jossa isäntää ja emäntää tarvittiin molempia). Myöskin lapset ovat erottava tekijä - moni elää ainoastaan tyydyttävässä suhteessa, jotta lapsilla olisi perhe. En sano, että homosuhteet tai heterosuhteet olisivat toistaan parempia, sanon vain, että ne ovat erilaisia. Minusta myös tuntuu, että nuori heteropari avioituu herkemmin kuin nuori homopari, sillä yhteiskunta ei odota sitä pojilta (tyttö on aina se joka haaveilee prinsessahäistä). Rekisteröidyistä parisuhteista suuri osa saattaa olla ikääntyviä pareja, joilla on yhteistä omaisuutta kasaantunut ja perintökaaren miettiminen mielekästä.

> Homosuhteita ei solmita ikiajoiksi, vaan ainoastaan "toistaiseksi" - kumpikin
> osapuoli voi siis lähteä suhteesta milloin se ei enää huvita.


Ei ainakaan meidän homosuhteessamme. Kummatkin olemme sitoutuneita toisimme ja parisuhteeseemme, eikä kummallekaan meistä tulisi mieleen lähteä kälppimään heti kun suhde "ei enää huvittaisi", mitä sillä sitten tarkoitatkaan (oletan että kun ei ole enää "jännää" niin kuin alun hullaantumisvaiheessa). Useinkaan suhteessa esiintyvät ongelmat eivät nääs katoa minnekään suhdetta vaihtamalla.



> En sano, että homosuhteet tai heterosuhteet olisivat toistaan parempia,
> sanon vain, että ne ovat erilaisia.


Siten erilaisia, että suhteessa on erisukupuolisten sijaan samasukupuoliset. Eipä paljon muuten.

Napalmia kirjoitti: "Oletteko tajunneet, että elätte marginaalissa ( eli tarkoittaa syrjäytynyt ) ja mitä se oikeasti tarkoittaa kokonaisuutena?"

Napalmia, mistä teitittelymuoto? Etkö itse kuulukkaan tähän kirjavaan ja sateenkaarevaan porukkaan?

Ilopilleri, samoin meillä - keskenämme olemme sitoutuneet olemaan yhdessä ja tukemaan toisiamme, kunnes "arkun kanssi naulataan kiinni".
Omanlainen on liittomme, omine ongelmineen, iloineen ja suruineen - juurikaan ei eroa - kuin mainitsemallasi tavalla - heteroystäviemme liitoista.

Päädyimme sitten erotilastoon.. Blogissa enemmän aiheesta.

smo: "249 uutta rekisteröityä parisuhdetta vuonna 2008" (http://ranneliike.net/teema/249_uutta_rekisteroitya_parisuhdetta_vuonna_2008?cid=2&aid=2067)
>Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin 249 parisuhdetta. Pareista 158 oli naispareja, kun miespareja oli 91. Edellisvuonna samaa sukupuolta olevia pareja rekisteröitiin 213.
>Eroja oli yhtensä 45 (32 naisparia ja 13 miesparia). Edellisvuonna erottiin 67 kertaa.

Solmitut avioliitot / avioerot, joista rekisteröityjä parisuhteita / rek.parisuhteesta eroamisia

2004: 29342 / 13234 vs. 186 / 15
2005: 29283 / 13383 vs. 200 / 31
2006: 28236 / 13255 vs. 191 / 30
2007: 29497 / 13224 vs. 213 / 67
2008: 31014 / 13471 vs. 249 / 45

Näin ollen:

Avioero% vs. rek.parisuhde-ero%:

2004: 45.339% vs. 8.0645%
2005: 45.910% vs. 15.500%
2006: 47.156% vs. 15.707%
2007: 44.929% vs. 31.455%
2008: 43.435% vs. 18.072%

Rekisteröityjen parisuhteiden määrä kaikista liitoista lähtien vuodesta 2004: 0,709% (146582 vs. 1039)
Vuoden 2007 tilastoissa vastaava luku oli 0.68%.

Viime vuonna avioliittoja solmittiin 1517 enemmän kuin vuonna 2007. Avioeroja oli 247 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Rekisteröityjä parisuhteita solmittiin 36 enemmän kuin vuonna 2007. Eroja oli 22 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lähde: Tilastokeskus (http://www.stat.fi/til/ssaaty/2008/ssaaty_2008_2009-05-06_tie_001_fi.html)

Tuolla aikaisemmin (1.1.) blokkauksessa olin jo ilmoittelemassa siirtymisestä erotilastoihin rekisteröidyn parisuhteen osalta. Kuten monet blogiani lukeneet ovat
todenneet, erosuunnitelmat pistettiin syrjään ja palasimme yhteen. Eli itse (heterotaustalla) sanoisin, että jos kysymyksessä olisi ollut heteroliitto - lujaa oltaisiin menty
eri suuntiin, eikä takaisin olisi ollut paluuta. No, suhteita on monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Joillekin ei vain sovi yhteiselämä kenenkään kanssa, toisille ei nimenomaan sen "valitun" kumppanin kanssa.

Itselläni tämän suhteen keston / eroamisen tiimoilta on tuntuma, että monasti yhteen päädytään niin hetero-, kuin homoliitoissakin hiukkasen liian nopeasti. Tutustuminen toiseen on jäänyt puolitiehen, kun ollaan jo yhteistä kotia sisustamassa. Kun siitä huumasta sitten seestytään, todetaankin, ettei se arkirakkaus jaksakaan suhdetta kantaa. Ei ainakaan kaikilla. Kummankin henkilökohtaiset motiivit suhteeseen ja halu rakentaa sitä, vaikuttaa paljon sen suhteen kestoon.
Uskoisin, niinkuin joku muukin on täällä jo sanonut - rekisteröityyn suhteeseen mennään harkitusti. Siihen ei rynnätä suin päin.

Ei siihen yhteiselämään tarvita kummoisiakaan eväitä, glamouria tuskin ollenkaan - riittää kun molemmat ovat asian kanssa vakavissaan, antavat lupauksensa toisilleen, ja pyrkivät parhaansa mukaan jakamaan sen arjen jaksamisen - kuuntelua ja kannustamista unohtamatta. Pakko lainata viisaita sanoja, joilla on suhteessa merkitystä - Epäkypsä rakkaus sanoo: rakastan sinua, koska tarvitsen sinua. Kypsä rakkaus sanoo: tarvitsen sinua, koska rakastan sinua.

Itse ainakin sain nyt sen lupauksen, ettei kädestä irroiteta, ennenkuin arkunkansi naulataan kiinni - ja kun pohojaalaanen sen sanoo, nii se pitää =D