Laadukasta elämää

Katselen juuri Jaakko Selinin ohjelmaa menestyvistä ihmisistä. Tärkeää on, miten viini on valmistettu ja millainen historia shampanjalla on. Pelkkää kiiltokuvaa mutta ah, niin sympaattisesti tehtyä.

Viime vuonna hän esitteli muualta paratiisinsa löytäneitä. Heitä löytyi ympäri maailmaa. Usein he seurustelivat vain kansainvälisten ihmisten kanssa. Paikallisten kielestä ei oltu edes kiinnostuneita. Ei ole mitään käsitystä, mitä maassa tapahtuu ja mistä käydään keskustelua, mutta kun se on siitä huolimatta niin ihanaa. Ne tavernat ja sörözööt ja kneipet! Ja eksoottiset ruuat ja juomat.

Inno-ohjelma on lempiohjelmamme. Siinä on otettu värejä käyttöön. Nyt ei kaiken enää tarvitse olla vitivalkeaa kuin sisustuslehdessä. Saa käyttää rohkeammin värejä. Ja ne viinipullot telineessä ja niiden vieressä kivasti viinikirjoja sisustuselementteinä. Laadukasta elämää.

Mutta kuka on määrännyt, että kaiken pitää olla valkeaa? Tai että Anssi pukeutuu huonosti, kun hän yhdistelee vihreää ja sinistä. Eilen Anssi oli kivasti pukeutunut ja erottui sääkartan kuvioista.

Kumppanini kävi sisarensa luona kylässä Espoossa. Kaikki sohvat ja nojatuolit vitivalkeita. "Älä istu vielä, pannaan pyyheliina alle!". Hurjaa!, niin kuin Elisabet Rehn sanoisi.

****

Onko se Jumala vai avovaimo, joka määrää, mitkä värit sopivat yhteen? Miksi jotkut väriyhdistelmät ovat parempia ja sointuvat paremmin yhteen ja toiset yhdistelmät osoittavat moukkamaisuutta? Miksi!


Nimimerkki: Kaksi Anssifania (paitsi toinen ei)

Kommentti ohjelman juontajasta.

Mieheni tapasi Jaakko Selinin eräällä työmatkalla. Hän tykästyi Seliniin, pitäen häntä erittäin sympaattisena ja mielenkiintoisena ihmisenä.

Nyt tunnen pakottavaa tarvetta jakaa muille oman henkilökohtaisen Jaakko Selin kokemukseni. Istuin helsinkiläisellä kesäterassilla ja ohi kulkeva Jaakko Selin tuijotti himoiten - kesäpaitaani. Olin järkyttynyt. Olinko vain paita toiselle ihmiselle.

Faint Judy..niinku jooh!
-ehkä sun olisi pitänyt olla selin..

Hyvä maku tai elämänlaatu ovat subjektiivisia käsitteitä, eli jokaisella on niistä omanlaisensa käsitys. Kuitenkaan ne tavat joilla hyvää makua tai elämänlaatua ilmennetään (pukeutuminen, sisustus) eivät ole vähimmässäkään määrin subjektiivia, vaan niin tehdään nimenomaan toisten vuoksi, jotta luodaan kuva toisille. Sen vuoksi esimerkiksi erakkona elävällä harvemmin on tarvetta sisustaa kotiaan kulloistenkin trendien mukaiseksi. Toimiessaan muodikkaasti ihminen ei toimi oman subjektiivisen hyvän maun käsityksensä mukaisesti, vaan tavallaan yhteisön painostamana, johon kuitenkin summautuu myös hieman sitä aitoa omaa makua. Toislla enemmän ja toisilla hyvin vähän.

"Yleinen mielipide" määrittää mikä on tyylikästä, ja sen mukaan ihmiset toimivat jotta antaisivat tietyn kuvan toisille. Yleiseen mielipiteeseen taas tyylikäsitykset tulevat jostakin, oletettavasti kansainvälisen muoti- ja sisustusbisneksen guruilta.

Värien yhteensopivuus määräytyy nykypäivänä käytännössä hyvin pitkälti Bauhaus-liikkeen ja etenkin Johannes Ittenin väriteorian pohjalta. Se selittää hyvin yksityiskohtaisesti mitkä värit korostavat toisiaan, ja mikä näin ollen tuo esiin haluttuja asioita.

Muodilla on toki vaikutuksensa; nykyään neutraalit värit ovat muodissa, ja kirkkaampia sävyjä käytetään lähinnä tehosteina, kun taas esim 70-80 -luvuilla käytettiin paljon räikeämpiä väriskaaloja.

Mun mielestä käsitys laadukkaasta elämästä on niin absrdia asia, että mainun mieluumin takaisin nukkumaan, kuin ryhdyn enmäpää ruotimaan tätä verbaalista dilemaa.

Mielestä arkkiatri Risto Pelkonen on puhunut usein hyvin viisaita niin julkisuudessa kuin yksityisetti, vaikkei olekkaan päivittän mamman tiskillä notkumassa. Hänellä lienee muuta sisältöä elämässään, kuin märän marraskuun odottaminen.

Jos pääsisin kuntelemaan Angela Hewitin soitto niin silloin voisin saada aavistuksen laadukkaasta elämästä.

Vaeltaja2006 "oikea" identtiteetti kiinnostaisi tietää ja aijonkin sen vielä selvittää. Motiivini on hyvää tarkoittava ja kestäisi siis täysin päivänvaloakin, mutta täytyy kuitenkin varoa.

Kuuli asken netin kautta yhden Risto Pelkosen puheen ja voin sanoa hänen sanonee paljon lyhyessä puheessan. Enemmän kuin yksikään Nopel-palkittu. Mä oon ihan kivaa seuraa baarissa. Mutta,jos ryhdytään kollektiisiseti halkomaan puoliutunet atomeja varaan itselleni oikeuden puhua.

Onkohan tuo Ap mahtanut kirjoittaa mömmöissä nuo puoli tusinaa yyhden lauseen viestiään tuohon peräjälkeen?

Mömmöistä en tiedä, mutta toivottavasti se sai nukuttua eikä koko yötä valvonut koneen eessä.

Jaakko kävi Bretagnessa maistelemassa paikallisia herkkuja. Oli myös jotain hyytelöä sian sorkasta. Tv:ssä Jaakko totesi jotenkin tähän tapaan: "Tämähän on ihanaa, aivan kuin aladoobia".

Kiitos vinkistä. Aladoobi on hyvä ja perinteinen ja myös suomalainen jouluruoka.