Mitä on suomalaisuus?
Mitä merkitsee tai mielestänne tarkoittaa suomalaisuus? Siis ihan se perimmäinen merkitys. Suomalaisuus on...
Ehkä vähän syvällisempää ja monipuolisempaa näkemystä haen kuin "suomalaisuus on mämmiä" - joskin kaikki on tervetullutta, enkä minä voi määritellä kenenkään mielipidettä hyväksi/huonoksi.
Vaikkakin olen vakaasti sitä mieltä, että mämmistä löytyy totuus, niin voin yrittää myös muilla termeillä kuvailla suomalaisuutta. ;)
Ensimmäisenä mieleeni tulee melko tasa-arvoinen yhteiskunta ja vielä jokseenkin rehellinen sellainen.
Suomalaisuuteen kuuluu mielestäni lannistumattomuus ja rohkeus olla omapäinen niin hyvässä kuin pahassakin.
Tietynlainen melankolia ja hiljentyminen ovat kai myös osa suomalaisuutta, samoin kuin kaikenlainen erikoisuuskin, saappaan heitosta avantouintiin.
Ehkä näistä muodostuu suomalaisuus minulle, ei niinkään konkreettisista asioista kuten raha tai lippu...Tai noh nyt kyllä jätin pois mielestäni Suomi-designen, joka useasti ilmentää oivallisesti suomalaisia elementtejä.
Nämä nyt ovat kuitenkin aika ylesellä tasolla olevia määritteitä ja toki on lisääkin asioita, joita liitän suomalaisuuteeen, mutta nyt hiljenen odottamaan muiden määritelmiä suomalaisuudesta.... :)
Lyhyestä virsi kaunis: Suomen kansalaisuutta.
Tänään on virolaisessa Postimees-lehdessä otsikko: Tiedemiehet löysivät venäläisten perimästä vahvasti suomalais-ugrilaisia merkkejä. En ehdi syventyä artikkeliin tarkemmin, mutta tässä se on kartan kanssa. Voiko siis suomalaisuutta käydä etsimässä venäläisistä vai päin vaston? Herranen aika, onko Putinkin suomalaista alkuperää???
http://www.postimees.ee/160108/esileht/siseuudised/306473.phpVoihan suomalaisuutta etsiä venäläisistä, ainkin siinä mielessä, että suomalaisuutta lienee hankala määritellä ilman vertaamista johonkin. Vai onko?
Olisi ihme, jos suomalaisilla ja venäläisillä ei olisi paljonkin yhteistä, olemmehan asuttaneet samoja alueita vuosisatojen ajan. Suomalaisuus on kaikesta päätellen paljon lähempänä venäläisyyttä kuin anglosaksista eurooppalaisuutta, josta meidät erottaa pitkä välimatka ja meri. Ja Leningradissa syntyneeltä Vladimir Putinilta löytyisi varmasti suomalaisia/karjalaisia/inkeriläisiä sukujuuria, jos niitä alettaisiin etsiä.
Suomalaiset ovat kautta aikojen tunteneet alemmuutta niin idän kuin lännenkin välissä, ja meitä ovat halveksineet sekä venäläiset (suomalaiset tsuhnat) että ruotsalaiset (en finne igen), kuten vähemmistökansoille usein tapahtuu. Tosin olemme kovasti yrittäneet vastapalvelukseksi halveksia molempia (ryssät ja hurrit), mutta tässä yrityksessä on ollut aina jossain taustalla maan rajasta yläviistoon räksyttävän rakkikoiran pohjavirettä.
Suomalaiselle kansanluonteelle on tyypillistä mietiskellä, mitä muut meistä ajattelevat. Ja kova näyttämisen halu, olipa siihen realistisia edellytyksiä tai ei. Muut tekevät mitä haluavat, suomalaiset tekevät mitä he kuvittelevat muiden haluavan meidän tehdä.
Hetki sitten YleX:llä soitettiin vanhaa ääninauhaa, jossa pirtsakka suomalais-ugrilainen naishenkilö kertoi asiallisesti meistä suomalaisista, että "... ja emmehän me sentään niitä kaikkein vinosilmäisimpiä mongooleja ole".
Kyllä varmasti venäläisten perimästä löytyy suomalais-ugrilaisuutta. Onhan Moskova vanha suomalais-ugrilainen kylä. Siis vakavasti ottaen niin Moskovan ympäristössä on asunut monia jo "kadonneita" suomensukuisia kansoja tai eihän ne ilmeisesti mihinkään ole kadonneet vaan eri väestöryhmät ovat sulautuneet toisiinsa. Mutta tätä on ihan turha mennä kertomaan venäläisille - saavat henkisiä traumoja
Parempi jättää suomalaisuus määrittelemättä, muuten ajaudutaan vaikeuksiin.
Geenit eivät tunne kansallisuutta; ne ovat väestössä jakautuneet eri tavoin, jotkin yhteisiä jotkin originaaleja. Kaikkein omaleimaisinta suomalaista geeniperimää ovat monet perinnölliset taudit. En myöskään lähtisi käyttämään kallonmuotoa tai ihonväriä.
Suomessa on myös muita kuin suomenkielisiä; eivätkö ruotsinkieliset, romaanit tai saamelaiset ole suomalaisia. Jotkut toki haluaisivat heidät sulkea pois suomalaisuudesta.
Ei kansalaisuuskaan ole riittävä määritelmä. Entä kaikki siirtolaiset? Lakkaisinko minä olemasta suomalainen, jos vaihtaisin kansalaisuutta?
Yhteinen historia. Sekö mitä koulussa opetetaan, eikö sen voi kuka vain oppia; vai se mitä vanhemmat ja isovanhemmat opettavat. Ehkä se riittää määrittelemään, mikä on Suomi.
Kulttuuri? Sauna yms. Sitten varmaan myös Aku Ankka ja NHL.
Määritelmien ikävä puoli on siinä, että silloin jotkut aina suljetaan ulkopuolelle. Kenelle halutaan sanoa: "sinä et ole oikea suomalainen, et kuulu meihin"? Silloin myös helposti sanotaan, että jotkut eivät ansaitse samoja oikeuksia ja heidän olisi parasta häipyä. Suomessa ei näin monesti menetellä, mutta maailmalla kyllä, eikä meidänkään kannattaisi tällaista ajattelua tukea.
Päättäköön jokainen itse onko suomalainen!
On olemassa kahdenlaista suomalaisuutta, toisaalta se jonka perustana on kansainvälisoikeudellinen valtio nimeltä Suomi, ja toisaalta jonkinlainen epämääräinen etninen kokonaisuus suomensukuisten kansojen joukossa. Viimeksi mainittuihin suomalaisiin kuuluu toki paljon suurempi määrä ihmisiä. Itse asiassa Suomen ns. alkuperäisväestössäkin on hyvin erilaisia ryhmiä kuten karjalaiset, pohjalaiset, hämäläiset jne. Heitä yhdistää löyhästi (lähes) yhteinen kieli ja tiukemmin sama verottava valtio ja samat julkkikset sekä itsenäisyyspäivän juhlat.
Ajatellaan vaikka joskus 1800-luvulla Yhdysvaltoihin tai Kanadaan muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, joiden geeniperimä saattaa joissakin harvoissa tapauksissa (teoriassa) olla vielä kokonaan savolaisten isoisovanhempien perua mutta jotka eivät ymmärrä sanaakaan suomea eivätkä ole koskaan poistuneet kotimaastaan. Heitä voidaan pitää suomalaisina tai sitten ei, määritelmästä riippuen.
Toisaalta Suomeen muutti 1800-luvulla paljon vaikkapa Krimin tataareja. Heidän jälkeläisiään asuu Suomessa ja he ovat osa yhteiskuntaamme, vaikka heidän suonissaan ei välttämättä virtaa pisaraakaan 'suomalaista' verta.
Itse pidän suomalaisina niitä, jotka asuvat Suomessa, ovat kotoutuneet tänne ja kokevat itsensä suomalaisiksi, määritelmästä riippumatta. Suomalaisuus ei ole minun mielestäni etninen tai 'rotuopillinen' käsite, vaan mielentila ;)
ren kirjoitti: "Kyllä varmasti venäläisten perimästä löytyy suomalais-ugrilaisuutta. Onhan Moskova vanha suomalais-ugrilainen kylä. Siis vakavasti ottaen niin Moskovan ympäristössä on asunut monia jo "kadonneita" suomensukuisia kansoja tai eihän ne ilmeisesti mihinkään ole kadonneet vaan eri väestöryhmät ovat sulautuneet toisiinsa. Mutta tätä on ihan turha mennä kertomaan venäläisille - saavat henkisiä traumoja"
Merjat ja muromat! (jotka ovat siis kansanimiä jotka sivumennen mainitaan vanhoissa kartoissa siellä Moskovan nurkilla...)
Ja kuulemma venäjä, joka pohjautuu Moskovan alueen murteeseen, sisältää enemmän suomalais-ugrilaisia piirteitä kuin muut slaavilaiset kielet...
Mutta kun ne uralilaiskansat ovat vuosisatojen ajan majailleet nyky-Venäjän alueella niin ei mikään ihme että geenistöä myös on jaettu suuntaan ja toiseen.
Mitä on suomalaisuus? Minusta se on kieltä ja kulttuuria. Maastamuuttajat vievät sitä mukanaan, ja valtion Suomi alueella (ja lähiseuduilla) saavat siitä vaikutteita, vaikka äidinkieli olisikin toinen.
Naapurini kertoi varmana tietona, että Putin on savolaisia Puttosia.
"Parempi jättää suomalaisuus määrittelemättä, muuten ajaudutaan vaikeuksiin."
Olen samaa mieltä Millikanin kanssa määrittelyn vaaroista, mutta ehkä painotan tässä enemmän teidän mielikuvianne, sanotaanko spontaanisti mieleen tulevia asioita, kun kysytään mitä suomalaisuus on.
vaeltaja2006 kirjoitti: "Naapurini kertoi varmana tietona, että Putin on savolaisia Puttosia."
Suattaahan tuo olla vuan suattaa olla olemattaki.
Vladimir Vladimirovitš syntyi joka tapauksessa 7.10.1952 leningradilaisessa kommunalkassa tehtaan työläisten Vladimir Spiridonivitš Putinin ja Maria Ivanovnan kolmantena (ja ankarissa oloissa ainoana henkiin jääneenä) lapsena.
Suomalaisuus on äärimmilleen vietyä käytännöllisyyttä. Otamme kengät jalasta sisälle ettemme sotke. Käytämme tylsästi muotoiluja astioita jotta ne menevät hyvin astianpesukoneeseen. Emme puhu ellei meillä ole asiaa. Pidämme koneista ja laitteista ja itsepalvelusta. Suosimme järkeviä vaatteita ja kenkiä.
Jänniä juttuja Roopella. Aasialaisen aviomieheni kanssa totesimme, että hänkin taitaa olla vinosilmä suomalainen, koska myös hänen kulttuurissaan pätevät kaikki nuo asiat. Saunankin käski vielä tuohon listaan lisätä.
Ehkä suomalaisuus on sitten aasialaisuutta.
"Suomalaisuus on äärimmilleen vietyä käytännöllisyyttä. Otamme kengät jalasta sisälle ettemme sotke. Käytämme tylsästi muotoiluja astioita jotta ne menevät hyvin astianpesukoneeseen. Emme puhu ellei meillä ole asiaa. Pidämme koneista ja laitteista ja itsepalvelusta. Suosimme järkeviä vaatteita ja kenkiä."
Haa, ihanaa! Tunnistan ja tunnustan :)
Mutta miksi suomalaisista on kasvanut käytännöllinen kansa - ehkä jopa jäykkä? Löytyykö muita syitä, kuin elinolosuhteet ja niissä selviytymisen haasteesta noussut pakko käytännöllisyyteen.
"Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi."
Jorma Etto: Suomalainen
vaeltaja2006 kirjoitti: "Tänään on virolaisessa Postimees-lehdessä otsikko: Tiedemiehet löysivät venäläisten perimästä vahvasti suomalais-ugrilaisia merkkejä. En ehdi syventyä artikkeliin tarkemmin, mutta tässä se on kartan kanssa. Voiko siis suomalaisuutta käydä etsimässä venäläisistä"
Venäjä onkin Itä-Suomi.
Venäjä on kuin Suomi, paitsi että siellä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.
Venäläiset ovat hyviä saunojia, ovat siis aitoja suomalaisia.
Itäraja pitäisi poistaa, oltaisiin kerrankin suurvalta ja meitä kuunneltaisiin.
Suurvallalla olisi merellinen pääkaupunki Euroopan sydämessä.
Roope2 kirjoitti: "Suomalaisuus on äärimmilleen vietyä käytännöllisyyttä. Otamme kengät jalasta sisälle ettemme sotke. Käytämme tylsästi muotoiluja astioita jotta ne menevät hyvin astianpesukoneeseen. Emme puhu ellei meillä ole asiaa. Pidämme koneista ja laitteista ja itsepalvelusta. Suosimme järkeviä vaatteita ja kenkiä."
Ehdottomasti (joskin kuten esille tuli, löytyy samanlaista ajattelua muualtakin...)
Suomalaiset ovat käytännöllisiä ja realistisia (siis ainakin jos vertaa moneen muuhun kansaan). Hiljaisenpuoleisia, emme tyrkytä itseämme (emmekä pidä siitä että muut tyrkyttävät itseään meille).
Palvelukulttuurista...olemme ihan kohtalaisen vieraanvaraisia mutta emme ole hyviä palvelijoita emmekä palveltavia. Moinen epätasa-arvo syö sisältä, niinpä itsepalvelu on helpompaa, tai vaihtoehtoisesti talkootyö.
Roope, saman olen huomannut siella kaynnissaani. Kaikkein inhottavin tapa on ottaa kengat pois. Lisays listaasi: tuijotus. Ja myos he mielestani katsovat,hakevat ja loytaavat asioita tavaroita jne. ilman kysymista. Meilla ihmiset kysyvat tyhmia kysymyksia ilman etta haluavat itse vaivautua loytaan mitaan. Missa on, kuka on ,tietaako kukaan missa, mita ,koska...?
Torontosta: "Kaikkein inhottavin tapa on ottaa kengat pois."
Jänniä kulttuurieroja. Me näemme se kohteliaisuutena, jonka pieni lapsikin osaa ja ymmärtää.
Tuostapa tulikin mieleeni, että liittäisin suomalaisuuteen myös puhtauden käsitteen. Emme ehkä ole jenkkiläisen vainoharhaisia loistavista hampaista, eikä pieni hienhaju joskus aiheuta kasvojenmenetystä, vaan kyse on laajemmasta asian ymmärtämisestä. Saunanraikas taitaa olla vain meille aukeava käsite. Ei sitä tarvitse heti peittää dödöillä sun muilla kemikaaleilla.
Tuo kenkäjuttu on todella jännä. Katsellessani amerikkalaisia tv-ohjelmia silmään pistää ensimmäisenä usein se, että kenkiä ei oteta jaloista sisään tultaessa. Se taas on suomalaisesta näkökulmasta "inhottavaa". Lika, roska ja kura kannetaan kengänpohjissa kotiin! Sitä on vaikea käsittää. Viime kesänä kävimme Meksikossa ystävän luona kylässä ja siellä oli sama tapa. Tuntui todella oudolta tassutella ympäriinsä likaiset ulkokengät jaloissa.
Mutta aiheeseen, suomalaisuutta on mielestäni jonkinlainen "terve järki". Monet Euroopan ns. vanhat kulttuurit ovat vieläkin niin ylpeitä muinaisista saavutuksistaan, etteivät edelleenkään halua luopua niistä ja siirtyä moderneihin käytäntöihin. Esimerkkinä britit, jotka itsepintaisesti pitävät kylmän ja kuuman vesihanan irrallisina ja mahdollisimman etäällä toisistaan. Britit eivät myöskään eristä talojaan kunnolla vaan turvautuvat sen sijaan esimerkiksi kuumavesipulloihin ja kokolattiamattoihin. En tiedä johtuuko eristämiskäytännöstä vai mistä, mutta britit eivät myöskään ilmeisesti koskaan ole kuulleet sellaisesta asiasta kuin "kosteusvaurio" tai "homeongelma". Talojen homekasvustot ovat pikemminkin oletettu, asiaankuuluva juttu.
Niin ja edelleen siis suomalaisuudesta.. Suomalaisuuteen kuuluu tosiaan ennen kaikkea vaatimattomuus ja nöyryys. Vähän liiankin kanssa joskus. Omaa kansakuntaa, sen historiaa ja saavutuksia, vähätellään, pilkataan ja poljetaan armotta lokaan. Islanti on pieni maa ja se on ollut toisen vallan alaisuudessa, mutta islantilaisten keskuudessa en ole havainnut samanlaista alemmuudentunnetta ja oman maan vähättelyä kuin Suomessa. Päinvastoin, islantilaiset ovat ylpeitä omalaatuisesta kielestään, kulttuuristaan ja maastaan. Joidenkin suoamalaisten mielestä Suomea ja suomalaisuutta saa kuitenkin vähätellä mielin määrin. Olin kerran tilanteessa, jossa eräs turkkilainen tuhahti, että kauhea kun suomalaiset tuntuvat aina suuttuvan siitä kun heille sanoo, että he ovat maalaiskansaa. Toiset paikalla olevat suomalaiset vain hymähtelivät ja alkoivat peesaamaan haukkuen kilvan suomalaisia. Sanoin tuolla turkkilaiselle, että kaikki riippuu siitä mitä tuollaisella sanomisella tarkoitetaan. En usko että brititkään reagoisivat kovin hyvin, jos heidän sanottaisiin olevan "peasant nation", olisipa se sitten kuinka totta tahansa.
Ilopilleri kirjoitti: "Tuo kenkäjuttu on todella jännä. Katsellessani amerikkalaisia tv-ohjelmia silmään pistää ensimmäisenä usein se, että kenkiä ei oteta jaloista sisään tultaessa. Se taas on suomalaisesta näkökulmasta "inhottavaa". Lika, roska ja kura kannetaan kengänpohjissa kotiin!"
Kun maannos on lateriittia, niin se kaiken kukkuraksi värjää kokolattiamatot ikävästi ja haisee.
Niissä maissa on ollut riittävästi työvoimaa niin että naiset voivat olla kotiäiteinä puhdistamassa sitä lattiaa koko ajan. Suomessa on perinteisesti joka käsi tarvittu.
"Esimerkkinä britit, jotka itsepintaisesti pitävät kylmän ja kuuman vesihanan irrallisina ja mahdollisimman etäällä toisistaan."
Minä en saa vieläkään tolkkua näihin suomalaishanoihin. Esimerkiksi suihkukopissa tulee tönäistyä vahingossa sitä ainoaa hanikkaa, niin että vesi on tulikuumaa, jäätävää tai poissa. On Suomi köyhä maa kun tässäkin asiassa säästetään!
"Suomalaisuuteen kuuluu tosiaan ennen kaikkea vaatimattomuus ja nöyryys. Vähän liiankin kanssa joskus."
Minusta suomalaiset paukuttelevat henkseleitä joka asiassa ja ihan perusteetta tai hyvin kyseenalaisin meriitein:
- maailman korruptoimattomin
- maailman turvallisin pääkaupunki
- Pohjolan Japani, jossa asuvat Euroopan omistajat
- parhaat oppimistulokset
- puhtain ruoka
- puhtain luonto
Tätä propagandaa saa kuulla päivät pääksytysten. Useimmiten panetellaan Yhdysvaltoja vielä, vaikka toinen olisi asunut Yhdysvalloissa ja tietäisi miten asiat siellä oikeasti ovat.
Oma kehu haisee.
"Omaa kansakuntaa, sen historiaa ja saavutuksia, vähätellään, pilkataan ja poljetaan armotta lokaan."
Ei läheskään riittävästi. Mitenkä meillä esimerkiksi on pyöveli kohotettu kansallissankariksi? Miten nämä diktaattorien patsaat ympäri Helsinkiä? Venäläiset turistit tulevat tänne kuvaamaan oman maansa diktaattorin patsasta. Eikä siinä kaikki, vielä Lenininkin patsas pitäisi hankkia!
Suomalaisten innostusta rotuoppeihin ei olla riittävästi korostettu, ei myöskään työväenluokan, köyhälistön eikä vanhusten kehnoa asemaa.
Paska maa, kerta kaikkiaan, mutta ei se mitään, ei muuallakaan Venäjällä hyvin mene.
"Olin kerran tilanteessa, jossa eräs turkkilainen tuhahti, että kauhea kun suomalaiset tuntuvat aina suuttuvan siitä kun heille sanoo, että he ovat maalaiskansaa. "
Suomalaiset asuvat Pietarin luoteisella hirvivaara-alueella kun oligarkkien autot suhahtelevat Pietarista maan läpi Tukholman muotiliikkeisiin niin ne joutuvat vähän jarruttelemaan ennen lauttarantaa ettei tule törmäys hirven, suden tai liito-oravan kanssa.
Suomalaisuus on puhtautta, aitoutta ja luonnollisuutta.
Mä rakastan suomalaista muotoilua, kaikkia käytännöllisiä, selkeitä esineitä ja asioita, joita niitäkään ei saa olla liikaa. Koristeet, pitsit, kultaillut kuvioinnit ja muut härpellykset ovat rumia. Kauneutta on linjakas muoto, koristeellisuus on tekemällä tehtyä pintaa. Koen koristeellisuuden epärehelliseksi. Kyllä kaikki tietävät, että paita on yhä paita, vaikka se oliskin paljettien ja glitterin alle piilotettu.
Suomalaisuutta on myös aitous. Aitoudella ei ehkä pärjää ovelampien keskuudessa, siksi sen kaveriksi onkin jalostunut itsepäisyyttä. Mä pidän tunteiden näyttämisestä, mutta en niiden teeskentelystä. Siksi mieleni tekee vaihtaa tv-kanavaakin joka kerta kun siellä aloitetaan ne samat tyhmät lauseet maailmalta, joilla ei ole mitään merkitystä: oli hauska tavata sinut. Tämä kokemus on ollut uskomaton, me kaikki täällä rakastamme toisiamme, olen kasvanut niin paljon, blaa blaa blaa. Näkisi vain.
Luonnollisuus on sitä, että suomalainen alastomuus on juoksemista saunan jälkeen lumeen mahat löllyen ja riippurinnat heiluen maailman itsestäänselvimpänä asiana, ilman mitään negatiivisuutta. Ei mitään silikonipumpattuja bodyja kietoutumassa sulavasti toisiinsa mielikuvitusmaailmassa, kun samaan aikaan kiljutaan häpeissään, jos perheen kaksivuotias näki isän eron suhteessa äitiin. Luonnollisuus on sitä, että suomalaisessa taiteessa sentään kuollaan kurjasti ja kivuliaasti, eikä kauniisti nukahtaen puhtailla lakanoilla, viimeiset sanat lausuneena ja käsi rakkaan kädessä.
Mä pidän suomalaisesta vaatimattomuudesta. Se pitää ihmiset tasa-arvoisempina kuin idolisointi.
"Minä en saa vieläkään tolkkua näihin suomalaishanoihin."
Ei se vaikeaa ole. Väännät vasemmalle niin tulee kuumaa, väännät oikealle niin tulee kylmää. Vääntämällä ylös suihku voimistuu ja vääntämällä alas suihku heikkenee. Eri asia sitten tuo törmäily. Se ei kaiketi ole suihkuhanan vika.
"Minusta suomalaiset paukuttelevat henkseleitä joka asiassa ja ihan perusteetta tai hyvin kyseenalaisin meriitein"
Suomalaiset tietävät kyllä itse missä mennään, ja esimerkiksi PISA-tutkimustuloksiakin ruodittiin Suomessa avoimen kriittisesti. Tuntui siltä, että kaikki muut paitsi suomalaiset itse ottivat nuo nuo tulokset vastaan "totuutena". Tottakai välillä on mukava yrittää paukutella henkseleitä kun jatkuvasti saa kuulla joka suunnalta (eikä siis vähiten suomalaisten itsensä taholta) niin paljon negatiivista ja vähättelevää palautetta.
"Suomalaisten innostusta rotuoppeihin ei olla riittävästi korostettu"
Mitä tarkoitat? Jos puhut 1930-luvun eugenistisesta hubriksesta niin Suomessahan tuo ajattelumalli oli vain omaksuttu Ruotsista.