Asiallinen ystävänhakupalsta - sula mahdottomuus?
Toisaalla tällä sivustolla kerrotaan kuinka internet on mullistanut homoseksuaalien yhteydenpitomahdollisuudet. Epäilemättä näin jossain määrin on. Mutta tietääkö kukaan, miksei tänäkään päivänä, esim. näillä sivuilla tai näiden sivujen linkeissä, ole yhtäkään ASIALLISTA ystävänhakupalstaa. Se on aivan uskomatonta. Kaikki linkit menevät sivuille, joissa on 100 % mahdollisuus törmätä seksiseuran hakijoihin. Joka ikinen palsta on sellainen, että sinne voi halutessaan laittaa minkälaisia suorasukaisia seksinhakuilmoituksia ja kuvia hyvänsä; mitään sensuuria ei ole. Käsitettä "hyvän maun vastaisuus" ei tunneta lainkaan, ei kertakaikkiaan ole olemassa enää mitään "hyvän maun vastaista". Kaikki, aivan kaikki on sallittua. On erittäin tympeää kulkea sellaisilla palstoilla etsimässä, josko joukkoon olisi eksynyt joku järkeväkin tapaus. Eivät kaikki homoseksuaalit halua samastua sellaiseen vähemmistön vähemmistön elämäntyyliin.
Miksei internetissä voisi olla edes yksi tavanomainen, kaikesta tympäisevästä ghettokulttuurista ja promiskuiteetista absoluuttisen vapaa kirjeenvaihto- ja ystävänhakupalsta? Seksi-addiktit ovat päässeet jo liian kauan dominoimaan homoseksuaaleille tarkoitettuja sivustoja. :(
Vastaanpa nyt tämän sivuston ylläpidon suulla siihen, miksi tällä sivustolla ei ole kontaktiosastoa. Niin kauan kuin tämä sivusto on ollut olemassa, on pohdittu ns. kirjeenvaihtopalstaa, perinteistä treffipalstaa ja monenlaisia muitakin vaihtoehtoja. Lainsäädännön vuoksi tällainen palsta vaatii jatkuvaa valvontaa, eikä keskustelufoorumin ja muiden nykyisten palvelujen valvomisen lisäksi ole mahdollisuutta ottaa vielä yhtä isoa kuvioita mukaan. Lähinnä pula voimavaroista on ollut selkeimpänä esteenä tällaisen toteuttamiselle.
Se, että jokin henkilökohtaista-palvelu saadaan pysymään "siistinä", on oma taiteenlajinsa. Rajanveto erityyppisten ilmoitusten välillä on vaikeaa. Lisäksi ns. kirjeenvaihtoilmoitustenkin oheen voisi äkkiä syntyä "salakoodisto" esimerkiksi seksin myynnille. Jos ilmoituksessa etsitään "kirjeenvaihtotoveria varakkaasta henkilöstä", on homma selvä. Maksullista seuraahan siinä haetaan. Eikä "päiväkahviseurakaan" tarkoita eleganttia Juhla-Mokka -hetkeä, jossa hörpitään tuota elämän eliksiiriä eri puolilla pöytää. Lisäksi nämä salaviestit kehittyvät, ja "sensuurinkin" pitäisi kehittyä jatkuvasti. Ja olla kärppänä 24/7 tai sitten ennakkohyväksyä ilmoitukset. Vastauksiin ei oikein pysty puuttumaankaan.
Ei tämä seksiseuran hakeminen muuten rajoitu pelkästään homojen kontaktipalstoihin. Heterommillakin palstoilla on sitä kuuluisaa lihatiskimeininkiä yllin kyllin. Heteroille taitaa kyllä löytyä joitain "siistejäkin" kohtauspaikkoja, sillä isolle massalle on mahdollista maksaa jopa täyspainoinen valvonta. Homojen kohdalla ongelma on siinä, että kaupallisesti homojen kirjeenvaihtopalsta ei todennäköisesti lyö leiville kuin kenties "vapaamielisemmän" palvelun ohessa.
Seuraava on eräästä vanhemmasta tekstistä:
Aikanaan päädyimme siihen tulokseen, että treffi-ilmoittelua ei näille sivuille oteta, sillä netissä on tällaiseen erikoistuneita palveluja. Merkittävä syy on myös se, että valvontaan ei riitä voimavaroja. Homma olisi jatkuvaa rajanvetelyä sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Mikäli kaikki ilmoitukset ennakkotarkastettaisiin, tekisi se yhden pakollisen homman ylläpidolle lisää. Jos taas olisi "jälkisensuuri", olisi seuraaminen yhä välttämätöntä, mutta lisäksi vaikkapa yön pimeydessä saattaisi ilmaantua yhtä ja toista kyseenalaista materiaalia.
Jotenkin parinetsintä herättää aina kuohuntaa. Kontakti-ilmoittelu (tapahtui se keskustelufoorumissa, tähän erikoisesti suunnitelluilla työkaluilla ja muillakin tavoilla) tuo väistämättä erilaisia ikäviä lieveilmiöitä, kuten maksullista seksiä myyvät, muuten vaan ilkivaltaiset ilmoittelijat ja vastaajat ja niin edelleen.
Tästä keskustelusta tuli mieleen
http://www.qruiser.com. Sivusto toimii pitkälti niissä puitteissa joita käyttäjä sinne laittaa. Eli esimerkiksi siten että xxx-materiaalia sisältäviä ilmoituksia voi ottaa vastaan tai sitten ei, jos ei niin halua. Rajanveto on hiuksen hieno ja toimiva...
Osallistu Hesetan sinkkutapahtumiin.
Smo:n päiväkahveista tuli mieleen Pahkasian sarjis päiväkahvien tarjoamisesta.
Pyh. Internet on seuranhakukanavana täysin eilispäivän heiniä, jopa siellä kuvottamalla ja hirveällä seksiseuranhaku puolella.
Felix kirjoitti: "Miksei internetissä voisi olla edes yksi tavanomainen, kaikesta tympäisevästä ghettokulttuurista ja promiskuiteetista absoluuttisen vapaa kirjeenvaihto- ja ystävänhakupalsta?"
Koska useimmat ihmiset osaavat sivuuttaa verenpainettaan nostattamatta ilmoitukset, jotka eivät heitä kiinnosta.
Myös tämä "ystävyys" voidaan monesti tulkita hyvinkin erilaisella tavalla henkilöstä riippuen. Osa varmasti tarkoittaa sillä ihan pelkkä ystävyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta vaikka tälläinen palsta olisikin niin eiköhän sinne tulisi saman tien myös hieman toisenlaisen "ystävyyden" hakijat.
Ainakin GayRomeo.com vaikuttaa ihan hyvältä. Siellä voi merkitä mitä etsii: parisuhdetta, ystäviä, seksiä, chat-seuraa. Omassa profiilissaan voi sitten tarkemmin kertoa mitä on hakemassa.
Asetuksissa ei voi käsittääkseni valita sitä haluaako nähdä xxx-kuvia, mutta niitä ei näytetä jos käyttäjä ei ole maksanut rekisteröitymismaksua. Eli ilmaiskäyttäjänä ei saa noita kuvia näkyviin jos niistä vaivautuu.
Itse yritin käyttää joskus Qruiseria, mutta jostain syystä sisäänkirjoittautuminen oli minulle niin hankalaa, että alkuvaikeuksien jälkeen homma jäi sikseen (pitäisi kai kokeilla uudelleen). Nyt GayRomeo näyttää kasvavan myös Suomessa: jäseniä täältä on nyt 1549 ja määrä kasvaa vauhdilla.
Mitäs sitten tehdään, kun tuntee qruiserin, gayromeon ja gaydarin kaikki aktiivikäyttäjät kuin omat taskunsa?
Sanottakoon heti alkuun, että olen sen verran vanhanaikainen / kelkasta pudonnut etten omalla kohdallani osaisi kuvitella ystävän etsimistä seuranhakupalstojen kautta. Uskon henkilökohtaiseen kontaktiin ja sen perusteella ystävyys sitten syntyy jos on syntyäkseen. Toki ymmärrän ihmisiä, joille ei ihan logistisista syistä noita henkilökohtaisia kontakteja kuitenkaan viljalti voi kertyä.
vikulan kommentti "aktiivikäyttäjistä" menee kyllä yli ymmärrykseni. Jos käyttäjä on jatkuvasti ystävää etsimässä, mitä "aktiivikäyttäjyys" arvatenkin tarkoittaa, silloin on kyseisen henkilön kyky arvostaa ystävyyttä tai pitää yllä ystävyyssuhteita sen verran hataralla pohjalla, että tuskin kannattaa häneen ruutia tuhlata... Ja aktiivikäyttäjältä kovasti haiskahtaa myös toiset sellaiset läpikotaisin tunteva.
Chateissa ja seuranhakupalstoilla vikulan tyyppisiä hyperaktiivisia ja ylisosiaalisia tapauksia riittää. Kaikki pitää käydä läpi. Kun uutta lihaa tulee chattiin tai palstoille niin nämä tyypit alkaa piirittämään ja hieromaan tuttavuutta. Jos tällaisen kanssa päätyy treffeille ja ehkä pidemmällekin niin luvassa on korkeintaan seksiä ja voi olla varma että tällaiset pelaavat samaa peliä muidenkin onnistuneiden valloitusten kanssa. Sitten jos laittaa luukut kiinni niin luvassa on juoruilua ympäriinsä. Juoruilua on luvassa myös jos ei osoita kiinnostusta ja sitten vasta juoruilua onkin luvassa jos vihjaa että olisi kiinnostunut jostain vakavammasta. Tollaset on jotenkin tunnevammasia tyyppejä.
Pitänee nyt sanoa, että minä olen vetäytyvän sorttinen, elämän kolhima mies, jonka kiinnostuksen kohteet ovat nykypäivänä hiukan harvinaisempia, joten ystävien löytäminen on erittäin hankalaa. Sanottakoon myös että inhoan baareja ja niiden ilmapiiriä sekä tunnen erittäin vieraaksi yleisesti tunnustetun homokulttuurin. Ja seuraavaksi sanon että minulla on sen verran hyvä kasvomuisti, että aktiivikäyttäjien tunnistaminen ei todellakaan ole vaikeaa. En myöskään hae seksiseuraa, enkä kahvituttavia. Mites nyt suu pannaan?
vikula kirjoitti:
> "Mites nyt suu pannaan?"
Ei kai mitenkään tavallisesta poiketen. Ei tuo nyt niin kummalliselta kuulostanut.
Ainoa oikea tapa tutustua ihmisiin on olla kotona ja odottaa, että ovikello soi. Kaikenlainen muu toiminta osoittaa, että kyseisen henkilön kyky arvostaa ystävyyttä tai pitää yllä ystävyyssuhteita sen verran hataralla pohjalla, että tuskin kannattaa häneen ruutia tuhlata.
Ainakin puolet omista homoystävistäni ja -tuttavistani olen kylläkin kohdannut alun perin Internetin kautta. Jotkut heistä olen tuntenut jo yli kymmenen vuotta. Mutta kohta se hatara pohja varmaan pettää ja myrkyllinen juoruilu alkaa. Onneksi tiedän mitä silloin voin tehdä: lakkautan vain profiilini Internetissä ja minusta tulee heti Parempi Ihminen.
Mäkin tunnen monia pareja, jotka on tavanneet netissä. :) Ihmiset hengaa mitä erilaisimmilla irkki- ja chattisivustoilla ja kohtaa siellä, vaikka ei varsinaisilla seuranhakupalstoilla olisikaan aktiivisesti päivystämässä. Mun täytyy kyllä tunnustaa, että mullekin tulee epäilevä olo, jos joku on käynyt läpi ja tuntee kaikki vakituiset treffisivuihmiset, koska se antaa kuvan epätoivoisuudesta, joka on seksuaalisessa mielessä erittäin varma miestenkarkoituskeino. Ainakin minun. Mä en myöskään pidä haastatteluista tyylin ootko top/btm, mistä oot ja mitkö on sun mitat tms. liukuhihnatyylisestä tutustumisesta, vaikka oikeessa paikassa esitettynä noilla kaikilla kysymyksillä onkin aikansa ja paikansa.
Siksi varmaan olenkin löytänyt kaikki vakavasti otettavat ihmissuhteeni live-elämästä. Se, mistä parhaiten löytää, on varmaankin persoonallisuuskysymys ja riippuu siitäkin, mitä oikeastaan etsii. Mä etsin ennenkaikkea voimakasta kemiaa ja sen näkee vain kohdattaessa, siksi netissä tutustuminen tuntuisi ajanhaaskaukselta. Mä oon valmis joustamaan parisuhteessa ja sopeutumaan toisen erilaisuuteen, enkä elättele kuvitelmia täydellisestä sielunkumppanuudesta ja yhteensulautumisesta. Kemia riittää, koska se on se voima, joka tuo tunteen siitä, ettei voi elää ilman toista.
Omaa miestäni tuskin olisin bongannut nettipalstalta, koska hän ei ole lahjakas kirjoittaja ja se vaikuttaa tutustumiseen netissä tosi radikaalisti. Ja me sentään ollaan naimisissa.
Koska olen jo löytänyt kemiallisen matchini, en oo enää haku päällä, ja siksi aihe ei varsinaisesti oo mulle ajankohtainen, mutta ymmärrän kyllä hyvin asiallisen treffipalstan kaipuun. Mäkin tunnen turhautumista, jos jokaisella homosivustolla täytyy olla etusivulla pornokuvaparaati, kun en oo siitä kiinnostunut, enkä viihdy sellaisessa ympäristössä. Se ei ole tekopyhyyttä, sillä todellisuudessa olen siinä määrin seksuaalinen, että se voi olla parisuhdeongelma, kyse on oikeastaan sävyistä. Mä pidän seksistä ja avoimuudesta, mutta en pornosta enkä exhibitionismista. Tyrkyttäminen on ällöttävää, haluaminen on hienoa. Oman profiilin luominen sellaiseen ympäristöön, joka ei tunnu omalta tuntuu siltä, että minut on pakotettu muottiin, johon en kuulu.
Ei kyse oo siitäkään, että muiden erilaisuus tai haut häiritsee, tai ettei niitä osaisi ohittaa verenpaineen nousematta. Ihmisiä on erilaisia ja eri asioita hakevia, siksi sivustojakin pitää olla erilaisia. Silloin on paljon helpompi löytää kaltaisiaan, kun kaiken erilaisuuden sekamelskasta. Miksi muuten homoillekaan tarvittaisiin omat sivut. Eivätkö homot muka osaa ohittaa heteroilmoituksia verenpaineen nousematta? :)