Tukka päässä vai ei...

Heittää kysymystä päälle, kun monet miehet jatkuvasti leikkaa tukkansa kaljuksi tai millin siiliksi. Mikä yleensäkään on se ihanne siitä kaljuudesta? Se ihanne kun ei minuun ole iskeytynyt. Jos on hiuskasvua niin miksei sitä voi reilusti kasvattaa päässään? Miksi ajaa klaniksi tai siiliksi? Lyhyt voi olla mutta pysyvä klani ei iske.

Maskuliinisuus ei mielestäni liity hiusten vähyyteen mitenkään... pääasiaon, että kuontalo on siisti ja selkeästi hoidetun näköinen ja että leikkaus sopii kyseiselle henkilölle.

Voin tietysti vastata vain omasta puolestani... Ei tarvitse arpoa aamulla kylpyhuoneen peilin edessä onko tuo karva hyvin noin vai väin, ei tarvitse käydä parturissa, ei tarvitse hankkia hiustenhoitotuotepurnukoita kylppärin kaappia täyteen. Millin sänki on helppohoitoinen, siisti ja eroottinenkin.

wrede kirjoitti: "pääasiaon, että kuontalo on siisti ja selkeästi hoidetun näköinen ja että leikkaus sopii kyseiselle henkilölle"

Ajeltu pää ON siisti ja selkeästi hoidetun näköinen. Leikkauksen sopivuus on mitä suurimmassa määrin makukysymys. Valinnoille makukysymyksissä on turhaa odottaa järkiperusteluja. :-)

Minulla ainakin on pitkä tukka, ja annan jatkossakin kasvaa. Minusta ainakin tuntuu välillä siltä, että olisin ainoa pitkätukkainen ja ainoa pitkätukkaisista pitävä homo.

Eiköhän se mene niin, että jokainen pitää sellasta hiustyyliä, minkä omakseen kokee. Mä olen kokeilllut kaikenlaista tyyliä. Viime kesänä vedin sitten muutaman millin siilin ja täytyy myöntää että oli kyllä pirun helppohoitoinen. Tosin eka kommentti oli, että näytän ihan brittiäiseltä jalkapallohuligaanilta.

Itse en harrasta edes kunnolla keskipitkiä hiuksia, sillä pulisonkien yläpuolelta hiukseni alkavat vähänkään pidempinä kihartua hassusti, toisin kuin muu tukka :) Toisaalta hiukseni ovat muutenkin sen verrän pehmeät ja ohuet, etten usko niiden edes näyttävän millääm lailla hyviltä pidempinä.

Lyhyiden hiusten seksikkyydestä olen saanut omakohtaista varmennusta ajoittaisesta asiakaspalvelutyöstä tiskin takana sellaiseen kellonaikaan, jolloin suurin osa palveltavasta kansasta on vähintään puolen promillen humalassa. Tällöin naispuolisilta asiakkailta tulee armotta enemmän flirttiä lyhyillä kuin keskipitkillä ja muotoilluilla hiuksilla. Kohde on tosin hieman huonosti valittu :D

Toisaalta tämä ei ole välttämättä suoraan sovellettavissa nuoriin homomiehiin,mutta toisaalta se ei ole kodallani ajankohtaistakaan (rakas ainakin tykkää ;)).

Väitän, että hiustyylin valinta samasta sukupuolesta kiinnostuneilla miehillä on samalla myös valinta siinä suhteessa, millaista miestä on hakemassa, ainakin keskimäärin. Lyhyillä hiuksilla ja vähän machommalla (tiedän, huono sana) pukeutumisella harvemmin vetää puoleensa trenditietoisia ja ranneliikkeellisempiä gaypojuja...

Itselläni on tuo hiusten pituus vaihdellut...joskus nuorempana katselin homopaikoissa käydessäni että olin ainoa hevilettinen koko paikassa...
Nykyäänkin tulee yleensä kasvatettua ne hiukset pitemmäksi pörröksi ja sitten ajeltua kaljuksi. Radikaaleilla hiustyylin muutoksilla saa aikaan illuusion että elämässä tapahtuu jotain.
Muuten pidän kyllä kaljuksi ajellusta päästäni (eikä sellainen muillakaan yleensä pöllömpi ole).

Muistaakseni kaljuus muotina tuli meille Tukholmasta 90-luvun alusta, missä trendilehdissä annettiin vinkkejä kaljuuden hoitoon. Suomessa ei synny yhtäkään trendiä liittyi se sitten muotiin tai elämäntapaan. Heterot omivat kaljuusmuodin nopeasti. Ensimmäiset kaljut heteromiehet olivat bodareita.

Aluksi ainoat kaljut miehet meillä olivat minusta S/M homot, koska heillä on tämä 1 "pigstyle-tyyli" tai "Alfa" ( oma nimitykseni). Muistaakseni yksi mieskaverini näytti minulle kerran seksivideon, missä session 1 osana oli kohtaus, missä "master" ajoi "orjansa" kaljuksi.

Mitä merkityksiä kaljuudelle annetaankaan, mutta minusta on kamalaa nähdä anorektisen laiha mies, jolla on kalju. Siitä tulee minulle sellainen "räkäinen olo" ja mieleen "likainen seksi" -kaikenlainen masokistinen välinepervoilu.

Lihaksikas mies on hyvännäkönen klanina. Ei näytä sellaiselta uitetulta koiralta. Tämä on tietty makuasia.

Siili on tosiaan todella helppohoitoinen. Ei päänahan hikoilua, ei hilsettä, ei aamuista tukan väkräämistä, eikä parturiin jonottamista. Elämäni muuttui heti helpommaksi, kun hankin tukanajolaitteen. Ja onhan millin tai muutaman siiliä mukava silitellä. ;)

Tyyli on 2-3 milliä sivuilla ja niskassa, päälaella sentti, paitsi otsalla puolitoista - kaksi.
"US Marine haircut" tai tutummin "Hyvin lyhyt Jenkkitukka".

Etuna ei kuitenkaan ole pelkästään helppohoitoisuus, koska oma -erittäin pehmeä ja harva (jo lapsuudesta asti) -päälaen tukkani vaatii geeliä pysyäkseen pystyssä.

Kaipa se minun kohdallani ainakin on tavallaan hiipivän kaljuuntumisen peittelyä...

Minulla on ollut kalju pää ja sänki pariin eri otteeseen, ensimmäisen kerran pikkuhomona 90-luvun alussa.
Silloin sivarina oli päällä samaan aikaan armeijan rättivarastosta lainatut maiharit ka muut, ja kyllä siinä
silloin vielä väärinkäsityksiäkin syntyi...
Kaljua ajelin partaterällä, ja sänkeä taas kotiparturin milliterällä. Sänkipää on kyllä varsin helppohoitoinen
- ja ainakin monien muiden päässä melkoisen komea myös, väittää tämä.

Nykyään on pitkätukka. Alkaakin taas olemaan ihan oikea pitkätukka, ja olkoon, kun kerran kasvaa.
Molempi parempi - paitsi tietty vaikeampihan tukkaa on kunnossa pitää kuin sänkeä tai kaljua.
Olkoon sitten vaikka projekti, ei sieltä suihkusta pakko olekaan samalla minuutilla kadulle päästä...

Terveisiä kuulapäille ja pitkätukille. Hauska että molempia riittää.

Itse olen pitänyt jo usean vuoden ajan "kesäkaljua" - ompahan kärpäsillekin kiitorataa kunnolla, eikä pusikkoa reunoilla ;)
Hiusraja on otsalta karannut keskemmälle joten nykyinen (talvinen) sänkityyli on ihan jees. Puoliso pitää molemmista. Oma hiuslaatuni on ollut ohut iät ja ajat, joten mitään ihmeellisiä virityksiä siitä ei ole koskaan saanut aikaiseksi.

Sama se onko ihmisellä pitkä tukka vai puhdas kuula - kunhan ei sitä orastavaa pälveä ala sivutukalla peittelemään. Itse olen varautunut pitämään pääni täysin kaljuna siinä vaiheessa kun karva ei kasva kuin korvien tasalla - mitäpä sitä väkisin kääntelemään mitään enää päälaelle.

Taisihan tuo valtakunnan kuuluisin kalju koomikko aikanaan todeta: "Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä - on vain ajan kysymys, kumpi lähtee ensin..."

Ei hiukset tai hiuksettomuus miestä tee - kalju transu on jo koettelemus katsojille ;)

Minusta tuo miesten kaljuus villitys on tosi ruma muoti ilmiö .

Niin kauan kun hiukset päässä kasvaa niin antaa kasvaa vaan , siili tai lyhyt tukkakin on ihan ok. juttu .

Itselläni on lyhyet luonnonkiharat hiukset ja kyllä ne jos mitkä ovat tosi itsepäiset laittaa kuntoon , kun taipuvat itsestään niin kuin haluavat .

Geeliä en niihin laita , vaikka sillä voisikin saada hiukset pysymään ojennuksessa .

Aijai, kyllä tollanen lyhyt tukka/kalju sopivaan kroppaan yhdistettynä vaan miellyttää silmää. Esimerkkinä Pako-sarjan päähenkilö. (Hmm, näyttääpäs toi ilmaus "Pako-sarja" omituiselta ;-)

Mutta esimerkiksi taas tähän omaan rakkaudella kasvatettuunkeskivatsaani en lähtisi mitään millisiilejä yhdistelemään.

milo kirjoitti: "Minusta tuo miesten kaljuus villitys on tosi ruma muoti ilmiö"
Niin kauan kun hiukset päässä kasvaa niin antaa kasvaa vaan , siili tai lyhyt tukkakin on ihan ok. juttu .

Itselläni on lyhyet luonnonkiharat hiukset ja kyllä ne jos mitkä ovat tosi itsepäiset laittaa kuntoon , kun taipuvat itsestään niin kuin haluavat ...."

Muistan (hädin tuskin =D) ajan jolloin itsellänikin oli luonnonkiharat. Mutta reilua tai ei - karvat lähtee päästä ja kiharoistakin on vain muistot valokuvissa.

Jokainen tyylillään (tai tyylittömästi - toisten mielestä) - joillekin kaljuus on valinnaista, joillekin se on perinnöllistä - pääasia, että itse on tyytyväinen. Aina kun ei vain voi olla muutoin kuin sisäisesti kaunis ;)

Ei kai kukaan nyt sentään jaa suosiotaan toiselle ihmiselle sen mukaan, minkä hiustyylin tämä on valinnut?
Mun mielestä mikään hiustyyli ei ole ruma kunhan se on siisti.

Itse mielelläni voisi välillä vaihtaa hiustyyliä, mutta se ei oikein onnistu, koska hiukset vähenivät päälaelta
selkeästi jo 25-vuotiaana. Nyt ainoa omaa silmää miellyttävä valinta on täysin kiiltävän kuulan ja parin millin
sängen väliltä. Parin kymmenen vuoden päästä voin pitää lyhyttä tukkaa (pään sivuilla), silloin se ehkä voisi
olla jollain tapaa charmikasta :D

Ja juu, aivan liian monta kertaa ja ärsyyntymiseen asti, on klanin tulkittu olevan merkki jostain aatteellisesta
suuntautumisesta tai muista seikoista. Aivan täysin virheellisiä johtopäätöksiä mun kohdalla.

Kun kerran saa päähänsä että sängellä oleva tukka on seksikäs, ajatuksesta ei helpolla pääse pois. Näin kävi minulla, vaikka itselleni ei pään mallin takia sovi ajeltu pää, enkä sellaista siis pidä. Ongelma on siinä, että nykyään minua ei kiinnosta mitkään muut miehet kuin tukkansa ajelleet ja hiukan partaa kasvattaneet. Ja ne miehet kun lähes aina etsivät peilikuvaansa eli tukan ajaneita. Hitto soikoon, no enköhän tästä fiksaatiosta ennen pitkää pääse.

Sänkipää on komea, jos vain kallon muoto on hyvä. ;)
Tosin komea on moni muukin hiusmalli joka kantajalleen vain sopii. :D
Mut sänki on lutuisin.. sitä on kiva silitellä. :)

Mä olen aina ollut kova laittamaan hiuksia, värjäilemään ja leikkuuttamaan niihin kaikenmallisia kampauksia. Nyt vain on niin, että tukka harvenee ja harvenee, vaikka tekis mitä. Onneksi pään malli on melko mukava, joten kalju ja millin sänkikin on tullut kokeiltua ja kehujakin on tullut. Välillä kuitenkin olen antanut tukan vähän kasvaa ja on kiva vähän kampailla kutreja.

Kyllä kokokalju on ihan hyvä muoti niille kundeille, joiden hiukset ohenee - ja monille se sopiikin!

Itse en kyllä näe todella lyhyessä tukassa mitään seksikkäämpää kuin pidemmissä. Itselläni on aina ollut tällaiset keskipitkät hiukset. Toki lyhyissä on se hyvä puoli, että eivät ole koskaan sekaisin, mutta itse näen pörröisessä ja sekavassa tukassa jotain seksikästä. Muutaman kerran elämässä ollut siili, mutta ei oikein sopinut minulle.

Jaa itsellä liittyi ihan puhtaasti kaljuuntumiseen. Onneksi tuo klani tuli juuri sopivasti "muotiin" jo nuorempana :) Tosin täytyy sanoa että mieluummin lyhyet kuin epäsiistit pitkät ;)

Olen varmaan ainut homo/biseksuaali mies (no ehkä en kuitenkaan) joka pitää tällaista vähän pidempää ja sekavaa hiustyyliä. Noh, jotkut pitävät, jotkut eivät. On omalla poikaystävällänikin melko lyhyet hiukset. Kyllähän se vähän ärsyttää kun hiukset heiluvat tiellä ja niitä pitää hoitaa usein, mutta en vain pidä liian lyhyistä hiuksista itselläni. Tällainen pörröpää kun olen.

Itselläni on nykyään pidemmät hiukset hanin ollessa ajeltu. Itseäni häiritsee lähinnä se, että omat hiukset on milloin hanin silmässä milloin jossain muualla. Kaljuus itsessään ei haittaa lainkaan, kun minulle tärkeää on se, mitä on siellä nahan ja luun alla.

Toisille sopii toinen, toinen tykkää toisesta.

Kasvattamassa millin siiliäni takaisin...joku töytö pitää saada, tiedä vielä mimmone.
Kalju-kloonit on mielestäni kokenut jo hiukka inflaation ja harvempi enää pää kääntää -päätä.
"olinksä jo tonkaa, oliko toi se Se?" ... persoonallisuutta peliin, vaik pukeutumisella.

Joskus on kiva tukistaa.

Tuli muuten mieleen, että kun tuossa tulevana vuonna kun armeijaan menen, niin hiukset leikataan siiliksi.. En pidä itse ajatuksesta. Lyhyet hiukset eivät pue minua. Olen liikaa tottunut siihen, että hiukset yltävät silmien korkeudelle, vähintään. Pitää alkaa totutella sitten syksymmällä. On se niin epäreilua, ettei edes hiuksia saa päässään pitää.

Pitääkö armeijassa edelleen ajaa tukka pois?

Ajoin omani sivarissa, kokonaan pois. Oli mukava kuljeskella rättivaraston peltipaidoissa ja maihareissa kaljuna - sivarina.

Nyttemmin on ollut taas jo pidempään pitkä tukka - et ole siis ainoa, "Light".

Light, mitäs epäreilua siinä on? Eikö se ole aika reilua ja tasapuolista kaikille armeijassa oleville miehille? :D
Pitkä tukka armeijassa voi olla todella hankala, vaikka ei siitä omakohtaista kokemusta (ylläri?) olekaan. Sänkikin on likaisena tarpeeksi inhottava. :P

Ihan kaljua en oo koskaan pitänyt erityisen seksikkäänä, mutta joillekin sopii hyvin ihan lyhyt siili. Itse oon ajellut tukan pois vain sytostaattihoitojen takia joskus, kun se olisi kuitenkin lähtenyt ja on helpompaa hyväksyä se, kun päättää itse milloin. Miehellä tykkään sen pituisesta tukasta, että sinne saa sormet sekaan edes jostain kohtaa. Sekainen ja pörröinen on seksikäs. Varsinkin silloin, jos yleensä on siisti.

Ei kai siinä mitään epäreilua ole, mutta minua vain harmittaa kun joutuu hiukset lyhentämään. En vain siedä sellaista todella lyhyttä hiustyyliä. Tulee jotenkin paljas olo. Kai tätä pehkoa täytyy lyhentää vähän kuitenkin. Tykkään kun hiukset voi vain olla "sekavat" mutta samalla omassa tyylissään. Tämä on tällainen "Jostain kohdista lyhyempi, joistain pidempi"-tyyli mitä itse suosin. Helppo esimerkiksi pörröttää sekaisin takaa ja vähän mistä vain. Eikä ole takkuiset koskaan.

Light, kyllä ne siitä sitten takaisinkin kasvavat. Mutta armeijassa on varmasti mukavampaa lyhyellä tukalla. :)

Light tahtoo olla tukan takana piilossa. :)

Ikävää myöntää, mutta kesäpoika on osittain oikeassa. Kun minulla on hiukset ns. "vinoon leikattu", joten toinen puoli on vähän pidempi edestä kuin toinen, niin toinen silmä jää usein hiusten alle piiloon. Oiva tapa minun kaltaiselle panikoivalle ihmiselle. Ja itse pidän siitä kun hiukset ovat pörröiset aamuisin. Jooh, olen arka.

Ihmiset joilla on tukkaa tekevat siita ison asian kuinka se pitaisi olla. Lucky for them. Meilla joilla ei ole tarpeeksi on kova tyo edes saada se istuun oikeasti. Extensions ja kaikenmailman konstit kuin bold spot grayons, ja hairsprays really ottaa paljon aikaa ennen kuin olemme tyytyvaisia melkein.
.

Vuosia sitten sain ohjeen, arvostamaltani taholta, että mitä vähemmän tukkaa sitä lyhyemmäksi se pitää leikata. Parikymppisenä minulla oli tuuhea, vaalea, kihara tukka, joka oli kivaa pitää melko pitkänä ja pörröisenä (olinpa aika söpö!), kun se alkoi otsalta harventua siirryin tiukkaan ponnariin. Siitä luovuin ja leikkasin hiukseni lyhyiksi, kun alkoi vaikuttaa siltä, että yritän vain kätkeä kaljuani.

Kaljuuntuminen ei juurikaan häiritse minua, en koe olevani vähemmän viehättävä tai seksikäs kaljuna. Ainoa tylsä asia siinä on, ettei voi leikitellä hiuksillaan. Minusta olisi hauskaa kokella vaikka punaista irokeesia, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia. Tonsuuria taidan joku päivä kokeilla.

Hauskaa sinäänsä, että ongelmat ne on itse kullakin. Itse suurin piirtein vihaan tukkaani (paksu ja muutenkin itsepäinen...), eli mielelläni pidän sen lyhyenä että saa pidettyä edes jonkinlaisessa ojennuksessa. :D

Itseni mielestä lyhyt siilii-tukka on kaikkein ihanin, sitä on mukava silitellä (toisin kuin nili-kaljua).
Itselläni on siili ja olen todennut sen mukavaksi ja helpoksi hoitaa.
Kaikilla tietysti on omat ihanteet jne..

Olisin valmis maksamaan todella isoja summia, jos saisin pääni sen muotoiseksi että minulle sopisi millin siili. Mutta mulla on päärynänmuotoinen pää, johon se ei todellakaan sovi. Asiasta tulee lähes tragedia sen takia, että pidän tätä nykyä ainoastaan siilitukkaisista miehistä. Ja ne tunnetusti pitää vain toisistaan...

mulla on ollut 'normaali' tukka silloin kauan sitten, kun oli olemassa sellainen normi (minua vähän vanhempia koululaisia oli jopa lähetetty koulusta pakolla parturiin liian pitkän tukan takia!!!) ..... ja sitä ei saanut millään pysymään järjestyksessä - ja muotina oli, että tukka ei saanut yhtään nousta pystyyn mistään kohdasta .... yksi luihu juonittelijatyyppi meidän luokalla oli sellainen, että sillä tukka ei todellakaan hapsottanut pystyssä mistään (liekö tukkakin ollut jotenkin luihu) ja sitä se käytti suurena valttinaan ... ja meitä 'huono-osaisempia' mollattiin tästä(kin) ....

sitten tuli pitemmän tukan kausi, ja mullakin oli Minivogue (eli sittemmin muistaakseni mini) ja pehmennys (toisten partureitten mielestä nämä olivat sama asia, toiset taas sanoivat että 'mini on napakampi') .... yksi viimeksimainittuun ryhmään kuuluva parturinainen teki ymmärtämättömyyttään kerran niin rajun minin, että tukkani oli rutikuiva ja melkein afronkäkkärä .....

sitten tiuli aika, jolloin oli laineilla oleva keskipitkä tukka ja .... hetken aikaa tämä sopikin mulle aivan superhyvin, vieläkin vaan harmittaa, ettei silloin tullut otetuksi yhtään valokuvaa, olin elämäni huipulla ... kaikki kunnossa ja naama ja tukka parhaimmillaan ...

mutta kun tuli himpan lisää ikää ja silmäluomiin ongelmia jonkin sairauden takia, niin se osittain sivuilla roikkuva tukka alkoikin olla pahan näköinen .. onneksi taas parturit neuvoivat uusia tuulia....

nyt on varsin lyhyt tukka, ja kumma kyllä sitä on pakko yhtä mittaa muuttaa vielä lyhyemnmäksi ... uinti ja suihkussaolo yms. tuntuu kuivattavan hiusten päitä liikaa, niin että tukka tulee äkkiä kuivan ja epäsiistin näköiseksi ... liekö siili kohta edessä ....

tukka kannattaa laittaa sen mukaan, mihin on mahdollisuus ja mikä näyttää hyvältä ja mistä itse pitää ... minulle ei seuralaisen tukka ole kriteeri siinä mielessä, että olisi oltava joku tietty pituus tai edes oltava tukkaakaan .. voin ihanstua pitkätukkaan, lyhyttukkaan, siilipäähän, kaljuun ... tai vaikka tyyppiin, jolla on siniseksi (esim.) värjätty tukka ....

Hyvää jouluia kaikille tukasta riippumatta!

smo kirjoitti: "Voin tietysti vastata vain omasta puolestani... Ei tarvitse arpoa aamulla kylpyhuoneen peilin edessä onko tuo karva hyvin noin vai väin, ei tarvitse käydä parturissa, ei tarvitse hankkia hiustenhoitotuotepurnukoita kylppärin kaappia täyteen. Millin sänki on helppohoitoinen, siisti ja eroottinenkin."

Kiitos! Olen pannut merkille huolestuneena, että hiusrajani on päässyt kipuamaan. Kaveri kyllä lohdutti, että tuo on ihan tyypillistä keski-ikään liittyvää ja että peruukit ovat muodissa. Se ei kuitenkaan lohduttanut minua.
Jos minulla ei olisi hiuksia, mistä ihmiset tietäisivät, että minä olen blondi.

Minulla kun tuossa kypsässä 25 vuoden iässä selkeästi alkoi tukka harveta niin tein päätöksen, että parempi sitten ajella kaikki pois, varsinkin kun klani mielestäni sopii minulle ja kasvonpiirteet ja kallon muoto on siihen sopivat.

Pakko sanoa, että nämä päänsä millin siilille ajelleet kundit luulevat todella olevansa nykyään jotain seksikkyyden ja alfa-urouden suurimpia ilmentymiä maassamme. Siis maassa jossa heterotkaan ei kovin machoja ole. Tukallisen kundin on heille ihan mahdoton edes jutella, sen verran huippucooliuden pilvissä nämä luulevat elävänsä.

Muista en tiedä, mutta itse - "elämäntapakaljuna" - vastaan toki kaikille, jotka small talkia haluavat harrastaa. Ja joskus saatan jopa itse olla aloittamassa keskustelua.
No, yhden kahden kokemuskerran takia tuskin kannattanee taaskaan leimata koko "nahkapäitten" kastia noin ronskisti...

Toiset ihmiset ovat vain tylympiä kuin toiset. Niin se on tukallisetenkin kanssa ;)
"Turhaa on kertoa hiuksianostattava juttu kaljulle miehelle."