- 1 / 19
- JuhaniV
- 11.11.2006 9:45
Tiedoksi: nousin tänä aamuna väärälle jalalle.
Viime viikkoina olen alkanut kokea, että tähän maahan on kerääntynyt harvinaisen edustava joukko uus’idiootteja.
Männäviikolla, rapaisena päivänä auton pissapojasta loppui vesi, kiireisimpänä mahdollisena hetkenä tietty. Eikun huoltoasemalle vedenhakuun. Vesipisteen edessä seisoi jonossa lauma kaksilahkeisia, neuvottoman näköisiä tyyppejä. Menin jonon ohitse kysymään, mikä mättää. Kaveri seisoi tyhjien vesikannujen edessä vääntelemässä vesihanaa. ”Täältä ei tule vettä, mitä mä nyt teen?” Kurkistin vesipisteen alaosaan. Sulkuventtiili oli kiinni. Syynä, että hana oli viallinen. Täytin kaikki kannut ja menin täyttämään oman autoni vesisäiliötä. Vain yhdellä tuosta joukosta oli tapoja. Keski-ikäinen taksikuski tuli erikseen kiittämään avusta ja toivotti Jumalan siunausta.
***********
Juuri kun olin tuon episodin jälkeen lähdössä huoltoasemalta autoni ikkunaan tuli koputtamaan nuori nainen. ”Navigaattorini osoitti, että X-katu on tuolla, mutta ei se ole siellä. Mitä mä nyt teen?” Nainen osoitti onnettomana pitkän kadun toiseen päähän. Kehotin häntä painumaan huoltoasemalle. Oletin sieltä löytyvän ainakin puhelinluettelon kartan. Eri asia on sitten osasiko hän karttaa edes lukea. Minua ei tuossa tilanteessa lainkaan huvittanut kaivaa auton takakontista karttakirjaa esille.
*************
Olin äskettäin konferenssissa nuoren, kouluja käyneen miehen kanssa. Hänen tehtäväkseen annoin muistiinpanojen tekemisen myöhempää työstämistä varten. Hänen tietokoneensa hajosi kesken kaiken. Ojensin paperia ja kynän. Hän ei osannut kirjoittaa luennosta muistiinpanoja paperille! Saman muuten olen huomannut oppilaitoksilla luennoidessani. Joudun KÄSKEMÄÄN tekemään jostakin keskeisestä asiasta muistiinpanoja. Osalla ei ole edes kynää ja paperia repussaan.
***********
Pari iltaa sitten soi puhelin. Kaveri selitti onnettomana, että taloyhtiö ottaa hänen omistamansa kämpän haltuun muutaman päivän kuluttua maksamattomien yhtiövastikkeiden takia. ”Mitä mä nyt teen?” Pikainen tilannekartoitus osoitti hänen hoitaneen kaikki muut asiat, mutta yhtiövastikkeet jäivät maksamatta, kun palkasta oli pakko riittää rahaa kaljaan ja tupakkaan. Hätäratkaisu löytyi, eikä häntä potkaista kadulle, ainakaan ensi viikolla.
**********
Ja siis tälle joukkiolle alennetaan äänioikeusikärajaa. Minun mielestäni näiden havaintojen ja kokemusten jälkeen äänioikeuden ikäraja pitää ehdottomasti nostaa 30 vuoteen!
Viime viikkoina olen alkanut kokea, että tähän maahan on kerääntynyt harvinaisen edustava joukko uus’idiootteja.
Männäviikolla, rapaisena päivänä auton pissapojasta loppui vesi, kiireisimpänä mahdollisena hetkenä tietty. Eikun huoltoasemalle vedenhakuun. Vesipisteen edessä seisoi jonossa lauma kaksilahkeisia, neuvottoman näköisiä tyyppejä. Menin jonon ohitse kysymään, mikä mättää. Kaveri seisoi tyhjien vesikannujen edessä vääntelemässä vesihanaa. ”Täältä ei tule vettä, mitä mä nyt teen?” Kurkistin vesipisteen alaosaan. Sulkuventtiili oli kiinni. Syynä, että hana oli viallinen. Täytin kaikki kannut ja menin täyttämään oman autoni vesisäiliötä. Vain yhdellä tuosta joukosta oli tapoja. Keski-ikäinen taksikuski tuli erikseen kiittämään avusta ja toivotti Jumalan siunausta.
***********
Juuri kun olin tuon episodin jälkeen lähdössä huoltoasemalta autoni ikkunaan tuli koputtamaan nuori nainen. ”Navigaattorini osoitti, että X-katu on tuolla, mutta ei se ole siellä. Mitä mä nyt teen?” Nainen osoitti onnettomana pitkän kadun toiseen päähän. Kehotin häntä painumaan huoltoasemalle. Oletin sieltä löytyvän ainakin puhelinluettelon kartan. Eri asia on sitten osasiko hän karttaa edes lukea. Minua ei tuossa tilanteessa lainkaan huvittanut kaivaa auton takakontista karttakirjaa esille.
*************
Olin äskettäin konferenssissa nuoren, kouluja käyneen miehen kanssa. Hänen tehtäväkseen annoin muistiinpanojen tekemisen myöhempää työstämistä varten. Hänen tietokoneensa hajosi kesken kaiken. Ojensin paperia ja kynän. Hän ei osannut kirjoittaa luennosta muistiinpanoja paperille! Saman muuten olen huomannut oppilaitoksilla luennoidessani. Joudun KÄSKEMÄÄN tekemään jostakin keskeisestä asiasta muistiinpanoja. Osalla ei ole edes kynää ja paperia repussaan.
***********
Pari iltaa sitten soi puhelin. Kaveri selitti onnettomana, että taloyhtiö ottaa hänen omistamansa kämpän haltuun muutaman päivän kuluttua maksamattomien yhtiövastikkeiden takia. ”Mitä mä nyt teen?” Pikainen tilannekartoitus osoitti hänen hoitaneen kaikki muut asiat, mutta yhtiövastikkeet jäivät maksamatta, kun palkasta oli pakko riittää rahaa kaljaan ja tupakkaan. Hätäratkaisu löytyi, eikä häntä potkaista kadulle, ainakaan ensi viikolla.
**********
Ja siis tälle joukkiolle alennetaan äänioikeusikärajaa. Minun mielestäni näiden havaintojen ja kokemusten jälkeen äänioikeuden ikäraja pitää ehdottomasti nostaa 30 vuoteen!
