Naisellinen lesbo Helsingissä

Hei. Olen naisellisena lesbona törmännyt ikävään ongelmaan. En taida edes homobaareissa tulla tunnistetuksi lesboksi, saan poikamaisilta tytöiltä lähinnä halveksuvia katseita, mitä sä täällä teet fag hag -tyyliin. Se
ei sinänsä haittaa, sillä itse olen kiinnostunut naisellisista naisista, kuten minäkin olen. En vain ole törmännyt yhteenkään. En tule itse tunnistetuksi, eikä gaydarini oikein toimi... En varmasti voi olla kaupungin ainoa naisellinen lesbo, missä ne kaikki piileksivät ja miten tehdä selväksi, että minäkin olen? Sateenkaarilippu takataskuun? No thanks...
Mulla oli ekana hiukan sellai kuvitelma, että rekkis-lesbot olis jotenkin pahoillaan, kun mä tulen pitkissä hiuksissa ja meikissä baariin, mutta ne oli vaan muutamat tyypit, jotka niin ajatteli. Suurin osa on kai hyvinkin suvaitsevaisia ja ns. femmeille on kysyntää siinä missä rekkiksille, poikatytöille.

Eli siis baariin vaan, hymyä huuleen ja tsiigailee nättejä tyttöjä :).
Täällä on myös naisellisen naismainen nainen(lesbo). Olen minäkin huomannut lesborintaman vastenmielisen tyrmäyksen minua kohtaan. En voi sille mitään, jos pidän naisellisuudesta, naisellisesta tyylistä. Siitä syystä minua pidetään bi-naisena, jopa heterona. Eikö lesbonainen voi olla luonnostaan naisellinen?
Edelliselle sisterille, minua eivät baarit kiinnosta, niistä minulla on vain huonoja ja ikäviä kokemuksia.
Aika outoa kuulla jonkun ihmettelevän missä naiselliset lesbot ovat. Itse käyn kohtuullisen usein mamassa ja siellä niitä on runsaasti. Kyllä ainakin itse katselen mieluummin naisellisia kuin rekkoja baarissa. Eikä niihin "katseisiin" kannata takertua, joskus on vaan kyse siitä, että sitä katselee ympärilleen ja katse jatkaa matkaa kun etsii jotain muun tyyppistä.

Olen tosin itsekin joskus luonut happamia katseita pariin naiselliseen tyttöön, mutta vasta sen jälkeen kun he piruilivat minulle siitä, että olen "liian poikamainen" ...
En ole itse helsingistä enkä edes DTM:ssä kertaakaan käynyt, mutta aihe on tuttu.
Olen siis itsekin suht naisellisen näköinen lepakko ja aivan turhan monta kertaa tullut tyrmätyksi "lesbona" :(

Pistää harmittamaan (ja vihastumaan!) kun vuositolkulla ensin yrittänyt itselleen selvittää että kuka ja mikä on, lopulta päässyt tasapainoon ja uskaltaa jopa avautua ulkopuolisille... Tuloksena on usein vähättelyä ja torjuntaa "Et sä mikään lesbo voi olla, et ole". Eivät tajua, että vähätellessään tunteitani he samalla vähättelevät arvostelukykyäni ja ylipäänsä minua ihmisenä. Tuntuu pahalta, tosiaan.

En ole koskaan ollut kovin avoin ihmissuhteistani (Pitkään oli ja on osittain edelleenkin "minun salainen elämäni" josta en puhu suurimmalle osalle tutuistani lainkaan, ei varmaan tarvitse tällä saitilla sitä kenellekkään selittää erikseen..)
en siis ole toitottanut suuntautumistani pitkin kyliä, vaan itse ensin pohtinut ja ottanut selvää mistä nuo tunteet ja halut kumpuavat sekä hakenut tukea lukuislta nettisaiteilta, kirjeystäviltä, kuluttanut loppuun (heh) kirjastomme tarjonnan ko. aiheesta. Olen ajatteleva ihminen enkä luonteeltani lainkaan sellainen joka yhtenä päivänä päättää toista ja toisena jotakin vallan muuta.

..Kai ihmisten pitää ensin kokea itse nuo identiteettikriisit ennenkuin tajuavat, miten paljon loukkaavat ajattelemattomilla kommenteillaan.

Haluan, että minut otetaan vakavasti vaikka tukkani onkin pitkä ja laukustani löytyy meikkipussi.
  • 6 / 29
  • marianna
  • 22.7.2005 20:03
Itsekin naisellisena lesbona ihmettelen suuresti tuota paheksuvaa asennetta, joka joillakuilla on naisellisia lesboja kohtaan. Silloin kun aloin ymmärtää omaa suuntautumistani, minulla oli sellainen ruusuinen kuvitelma, että seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat olisivat suvaitsevaisempia kuin muut. Mutta niin se taitaa olla, että mitkä tahansa piirit ovatkin kyseessä, aina niistä löytyy myös ahdasmielistä porukkaa.
Hei,

toivoisin että ihminen saisi olla juuri mitä on, koska ei se että on lesbo ole kuin vain osa ihmistä.Me kaikki olemme ihmisiä ja joskus ahistaa tää jatkuva kategorioiminen.Niin ja sitten se asia:) Minua mietityttää se että yleisesti puhutaan vain ääripäistä.Femme: hame meikkiä ja korkkarit etc.Butc
maskuliini siili tahi kalju ja mies naisen kropassa.
Itse luulen olevani jotain tältäväliltä niinkuin uskon et moni muukin.Minut koetaan selkeästi naiseksi, mutten käytä kuin harvoin meikkiä hametta en ollenkaan, silti olen nainen mitä suurimmassa määrin.Minä menen niin heterosta biistä kuin lesbostakin.Olettekos huomanneet miten maskuja monet nykyhetesku naiset on heh niin ne rajat murtuu;)

P.S Mentäiskö kaikki tänään Hehkuun katseleen ihania naisia kaikenolosia ja näkösiä;)
itsekkin koen olevani naisellinen nainen, vaikka en aina mekkoon pukeudukkaan. Kuitenkin kun ovesta ulos lähden laitan aina ripisiväriä vähintään ja muutenkin haluan että olen naisen näköinen. Nykyisin itselläni on lyhyt tukka, mutta ei se tee minusta vähemmän naisen näköistä., mielestäni. En peittele itseäni, mutta en ylikorostakkaan mitään. Viihdyn juuri näin sellaisena kuin olen. Enkä anna muiden mielipiteiden häiritä itseäni. Hehkussa olen ollut milloin mitenkin pukeutunut. Ja tänään sinne myös menossa.
Mielenkiintoista katsoa millaisia naisellisia naisia paikalla on.....eihän sitä tiedä, jos vaikka joku kiva osuisi kohdalle :)
Mirzan kans samaa mieltä,

että ei se naiseellisuus johdu meikeistä eikä hameista yms. "naiselliseksi" koetusta asioista.
Itse ole tälläinen hmm.. mites sitä nyt kuvailis : nainen.
Meitä on niin monenlaisia olemas ja luulen, että kaikille löytyy se oma rakas, lopultakin. Pitäs vaan ihmisten enempi ylittää noita raja-aitoja. Se kyllä kannattaa, kaikki jaot femme/butch on ihan mielenkiintoisia, mutta kuinka moni edes haluaa noiden määrittelyjen alle. Kysyn vaan.
Itse kyllä mielelläni katselen kaikenlaisia naisia baareissa ja yleensäkin. Sori vaan kaikki ihanat femmet- joita tuijottelen joskus liiankin pitkään.. Minusta te kaikki naiset vaan olette niin ihania...
Ehkäpä ne tosi femmet jäivätkin kotiin eilen? Itse en ainakaan bongannut kuin pari naisellista tyyppiä Hehkussa ja femmeydessä Kalkkuna ja Ms Bitch veivät kyllä selvästi voiton, varsinkin päätösbiisin osalta;-)
Kröhöm...ne naiselliset naiset jäävät aina sinne maman ulkopuolelle kun ei sisään huolita, moisia heteroita.

Prkl...
Mielenkiintoinen kysymys.

Itse olen ihmetellyt, että miksi sekä lesbo- että homopiireissä maskuliinisuus on pop. Naiseus ei tunnu olevan kovassa huudossa kummassakaan.

Kertooko se siitä, että naiseus ylipäätänsä kulttuurissamme on alempiarvoista?
Mitä tarkoitat naiseudella?

Jos naiseus (tai paremminkin feminiinisyys tai naisellisuus) tarkoittaa ns. naistenvaatteita, kuten liikkumista hidastavia korkokenkiä tai hameita, pitkää tukkaa, ja aikaa vaativaa ehostusta, niin voidaanko todella puhua jostakin sellaisesta, joka ei itsessään olisi vain ja ainoastaan kulttuurin luomaa? Vai onko todella naisissa biologisesti syntyvä tarve pynttäytyä muuta elämää rajottaviin tilpehööriin?

Itse en missään tapauksessa ole butch, päinvastoin, minä olen tyttö kyllä ulospäinkin, mutta vieroksun "naisellista" tyyliä sen rajottavuuden vuoksi. Koko ulkonäöllä ei ole niin paljon merkitystä, että jaksaisin laittautua (ja juuri siinä piilee suunnattoman viehättävyyteni salaisuus =D).

Naiseuden arvostus taas sen muissa muodoissa, kuten ns. vähempiarvostettujen ominaisuuksien kannalta (esim. herkkyys, pehmeys...) on mielestäni monin tavoin lähivuosikymmeninä kasvanut.

Mutta kysymyksesi siitä, kuinka naiseus on kulttuurissamme vähempiarvostettua, on paikallaan. - kunhan vain olisi selvää, mitä naiseus edes tarkoittaa.
Hei Molly, vähän samanlainen ongelma minulla, en ole törmännyt naiselliseen lesboon ja poikamaiset ei kiinnosta. Ja missä sitten tavata/tutustua,en käy ulkona...
Minä olen aikoinani tuskitellut samanlaisen ongelman kanssa kuin Molly. " Uskaltauduttuani kaapista" lähdin innolla katsastamaan kotikaupunkini bileiden meininkiä. Minua lähestyi tyttö, joka ajatteli ulkoisen olemukseni perusteella minun olevan "kokeilunhaluinen hetero". Tyttö kuvitteli saavansa minusta helposti seksiseuraa ja pääsevänsä sen jälkeen nopeasti eroon. Tämän tiedän, koska hän itse kertoi minulle huomattuaan hetken juteltuamme minun olevankin " mukava tyttö". Hän tiedusteli keskustelumme aikana seksuaalista suuntautumistani ja kerrottuani, että pidän enemmän tytöistä, hän tokaisi " Ethän sä oo yhtään lesbon näköinen."

Noihin aikoihin, parivuotta sitten, itsetuntoni oli nollassa. Kuvittelin, että olen niin tytön näköinen, että yksikään tytöistä pitävä tyttö ei ikinä ihastuisi minuun. Asiaa pahensi vielä, että olin rakastunut itsensä heteroksi määrittelevään tyttöön, joka sanoi rakastavansa minua, mutta ei uskaltanut antautua tunteidensa vietäväksi, koska olen tyttö.
Minusta tuntui, että bileissä, joissa sinnikkäästi kävin, minuun vilkaistiin korkeintaan vain kummajaisena. Muutin pukeutumistani "poikamaisempaan suuntaan" ja leikkasin pitkiä hiuksiani lyhyemmäksi. Sitten tutustuin ihanaan tyttöön ihan muualla kuin homobileissä tai baarissa. Ihastuimme ja seurustelimme. Kuin itseltäni salaa palasin "tyttömäisempiin" asusteisiin, kun minulla ei ollut tarvetta " näyttää lesbolta". Erosimme tytön kanssa, mutta minulla oli jotenkin vapaampi olo tyylini ja pukeutumiseni suhteen. Vähän aikaa sitten eräs
lesbotuttavani (minua muutamia vuosia nuorempi) kysyi, miksi pukeudun hameeseen, koska housut ovat hänen mielestään "lesbommat". Kysymys nauratti minua kovasti. Vastasin hänelle, että pukeudun milloin mitenkin. Tärkeintä on, että olen vapaa näyttämään miltä haluan.

Entinen tyttöystäväni sanoi, että huijaan ihmisiä feminiiniselllä ulkonäölläni, koska olen kuitenkin poikamainen persoonaltani. Ota tuostakin selvää!

Alun hämmennyksestä toivuttuani olen päättänyt, että jos vaatteeni estävät minua tutustumasta joihinkin ihmisiin, eivät nuo ihmiset ole tutustumisen arvoisia. Itse pidän tyttömäisistä ja poikamaisista tytöistä. Tyttö tyylin takana on tärkein. Pääasia on, että ihminen
itse viihtyy vaatteissaan tai meikeissään. Minusta on mahtavaa, että meissä tytöistä tykkäävissä on monen näköistä, kokoista ja tyylistä.
Ollaan nättejä ja ylpeitä kukin omalla tavallamme!
Joskus heikkona hetkenä minäkin mietin, että pitäisikö omaa tyyliään muuttaa maskuliinisemmaksi. Mutta sitten totesin, että ei missään nimessä, tuntisin vain oloni vieraaksi. Jos en ole jonkun mielestä tarpeeksi "lesbon näköinen", se on hänen ongelmansa, ei minun.

Ja olisihan se tosi tylsää, jos kaikki lesbot olisivat tyyliltään samasta muotista.
Asustelen vähän hiljaisemmalla seudulla kuin Helsinki. Ja olen miettinyt, että todella todella todella harvoin törmään keneenkään, jonka kohdalla jokin viisarini värähtäisi. Onko minulla vaan niin huono tutka? Ojjoi. Ehkä minusta ei saa oikein tolkkua ulkonäön perusteella, saatan olla hiukan femin. näköinen ja käyttäytyäkin luonnostani kenties jotenkin tyttömäisesti mutta luonteeni on aika lailla muuta, 'vähän cool'/aika lailla poikamainen. Keksisikö joku - please - jonkun paremman sanan tuolle sanalle poikamainen? Se ei ehkä ole kovin osuva kuvaamaan ei-naisellista. Niih, määritelmät ovat suhteellisia, merkitsevät erilaisia asioita eri ihmisille. Jos kaikki määritelmät pitäiskin heittää paperikoriin?
E-naisellinen? Vähä-naisellinen? Hehhee :) humoristisella tuulella tänään..
Kuulostaapa tutulta. Kornia on, että lapsena olin suht poikamainen puissa kiipeilijä, mutta ympäristön paine pakotti muovautumaan naisellisempaan suuntaan. Nykyisin olen melko naisellinen ja viihdyn tällaisena hyvin, mutta vastaan onkin tullut se, että näytänköhän "liian heterolta", jotta kenenkään tutka piippaisi. Haastavuutta lisää se, ettei naisellisia lesboja niin hirveästi syliin tungeksi joka paikassa ja viehätyn nimenomaan vielä itseäni feminiinisimmistä naisista.
Suomessa tuo katsekontaktikin on hankala, koska se voi olla täysin mitäänsanomaton. Keski-Euroopassa on toista, kun naiset muuten (alistettuina ?;) pitävät katsee tiiviisti kadussa. Eli jos söpö tyttö katsoo pari kertaa takaisin, se on jo melko selvä peli. Ihaninta on, että katse on joissakin kulttuureissa niin vahva viesti, että se riittää omalta osalta. Se voimasta tuo ranskatar tietää sipsutella korkokengissä luokseni baaritiskille.

Miten muuten tuon aloitteen suhteen... te kaikki itsenne naisellisiksi tuntevat naiset: odotatteko herkästi sen vähemmän naisellisen osapuolen aloitetta vai otatteko omiin käsiin? Entäs jos molemmat ovat "yhtä naisellisia" - mistä juttu saa sytykkeen vai noudatteleeko se mitään heteromaailman kaavoja?
Olkaa ihmeessä naiselliset lesbot naisellisia! On teistä silmän iloa homoillekin. Jos ei joku rekkakuski osaa arvostaa, syyttäköön omaa huonoa makuaan. Itse viihdyn naisellisten naisten seurassa oikein hyvin, JOS korvien välissä ei esiinny "blondiutta"
  • 21 / 29
  • brown-eyed girl
  • 23.10.2005 11:41
Samaa mieltä. Ja privaa saa laittaa tulemaan mulle päin kaikki naiselliset lepakot...Ü
Tuli sellainen vaikutelma, että ketjun aloittaja on ollut liikkeellä vain sellaisina iltoina, jolloin paikalla on ollut sekä miehiä että naisia. Jos hän kävisi joissain naistenilloissa, jossa paikalla on vain naisia, luultavasti riski että tulisi pidettyä "fag hagina" olisi pienempi.

Mistähän johtuu, että homot yleensä halveksivat naisellisia miehiä (joita homoista tuntuu olevan aika suuri osa), mutta lesbotkin halveksivat naisellisia naisia eivätkä miehekkäitä naisia? Muistelen joskus keskustelleeni siitä joidenkin naisellisten bi-naisten kanssa, ja veikkailimme että syynä voisi ehkä olla se, että joidenkin rekkalesbojen mielestä naisellisuus on miesten luoma ihanne, ja naiselliset naiset pyrkivät vain miellyttämään miehiä. Kuitenkin monet näistä rekkalesboista ilmeisesti itsekin salaa himoitsevat juuri noita naisellisia naisia, joille ovat tylyjä. Mietin, että eikö voi olla naisellinen ilman, että varsinaisesti tekee mitään itselleen epämiellyttävää vain muita miellyttääkseen, esimerkiksi voisi käyttää vain mukavia jalkineita ei ole pakko käyttää sellaisia stilettikorkoisia jalantappokenkiä?
Jatkanpa vieläkin tätä ketjua, kun satuin nyt vasta lukemaan

Eli itse olen hyvin naisellinen, enkä ole koskaan ongelmia huomannut. Isoin murhe on se, että baareissa iskevät juuri ne naiselliset, ja kun itse viehätyn juuri niistä poikamaisemmista, niin ristiin menee. Aiempaan mietintään, että ei, en odota että minua tultaisiin pokaamaan, vaan jos miellyn jonkun olemukseen, voin myös itse mennä juttelemaan. Tässä tämä hauska yksityiskohta tuleekin: millä asteikolla naisellisuutta miatataan? Tarkoittaako se ulkoista naisellisuutta, vai meidän yhteiskunnassamme ymmärrettävää naisellisutta? Koska jos puhutaan siitä mitä yleisesti pidetään naisellisena, niin sehän on juuri tätä passiivista antautuja-asennetta. naisen on muinoin kuulunut olla kaino, kiltti, hiljainen, ymmärtävä, viaton yms. Kaikki tietävät tämän.

Pitäisi varmaan korostaa enemmän omia luonteen- ja ulkonäönpiirteitään, koska femme/butch ovat naurettavan laajoja käsitteitä. Esimerkiksi itse en kävele juuri koskaan missään stileteissä, ja silti olen naisellinen. Myös butcheissa on jotain naisellista, jos ei fyysisesti, niin henkisesti ainakin. Juuri se naisellisuushan tekee heistä viehättäviä. Erilaisten ominaisuuksien yhteensulautuminen. On naurettavaa jos lesbot halveksivat naisellisuutta. Kaikkihan me kuitenkin olemme naisia, ulkokuori vaihtelee ja pääkopastakin löytyy sitten koko sen käsitteen alle mahtuva kirjo.

Olen myös miettinyt, että poikamaiset lesbot voivat suhtautua yneästi naisellisiin naisiin siksi, koska juuri butcheista harvemmin hyviä asioita kuulee. Ei monikaan edes tunnustaudu "butchiksi", koska heti mieleen leijailee ruma, lihava, siilipäinen rekkalesbo. Taas iso kysymysmerkki täältä... MIKÄ siinä on että kaikki pitää arvottaa, arvostella ja arvioida? Joku tykkää, toinen ei. Kaikille löytyy niitä jotka tykkäävät, kukaan ei miellytä kaikkia. Itse pidän niistä poikamaisista, heidän ulkonäkönsä miellyttää minua, lisäksi heissä kiehtoo naisellisten ja maskuliinisten piirteiden yhteensulautuminen. Persoonallisuus ja yksilöllisyys, siinäpä ne suuret ominaisuudet, joita haen. Enkä ole yhtään epätoivoinen: varmasti hänet vielä löydän.

Haaste kaikille: Koitetaanko olla siellä baarissa hyvillä mielillä!? Vapaa-ilta kuitenkin käsillä, kavereita luultavasti vieressä, kauniita naisia ympärillä... Ja kaikille vaan hymy naamaan! Mutruilusta tulee ryppyjäkin :P
Kun nyt keskustelu on rönsyillyt mies/nais-rooleihin.
Itse vaihtelen pukeutumistyyliä fiiliksen mukaan ja kausittaisesti. Välillä ns. telaketjulesbo-look,
välillä hyvinkin feminiini "sihteeri-look". Yleensä tosin siltä väliltä.
Jännä kyllä synnynnäisenä sukupuolistereotypioiden vastustajanakin
(alle kouluikäsenä raivokkaita kannanottoja "tytöt leikkii nukeilla ja saa vaaleanpunaista,
ja pojat pikkuautoja ja sinistä, jne." -roolitusta vastaan) otan erilaisen käyttäytymisroolin pukeutumiseni mukaan...
Housut päällä vaan on luonteva kulkea haarat levällään ja äijäillä rääväsuuna, ja mekko päällä kulkea "nätimmin".

Musta usein kahden tytön ollessa kyseessä on helpompi jos toinen ottaa aktiivisemman
"maskuliinisen" roolin, ja siitä ehkä ulkonäköerotkin femmejen ja butchien välillä osittain johtuu.
Mutta näähän nyt on niin monimutkaisia juttuja.
Yleensä ottaenhan lesboilla on selkeästi paineita olla maskuliinisempiä, jotta tulisi erotetuksi lesboksi.
Mutta ajat, tyylit ja normit muuttuu ja rajat kaatuu (joskus ei niin kauan sitten pelkkä housujen
käyttäminen oli kiistaton merkki), sehän on hyvä joskin joskus tuottaa uusiakin ongelmia (Mitä ilmeisimmin).

Binä muuten voin kertoa, että joskus on todella hauska alkaa äijäillä miehille,
eli esim. puhella pehmosia ja sitten yrittää uida liiveihin puoliväkisin (siis oikeesti kuitenkin leikillään).
Miehet friikahtaa siitä aivan täysin ...ja miettii ehkä tarkemmin omaa käytöstään.

(Höpöjä juttuja kun niin väsyttää...Pahoitteluni)
  • 25 / 29
  • fennoministi
  • 10.11.2005 4:44
Täytyypä sanoa, että lukemani keskustelu oli oikein mukava :) Aika useastikin kun joutuu noihin tappelukeskusteluihin, joissa aihe lähtee ihan tyystin muualle kuin mistä se alkoi.

Itse olen vielä ihan nuori lesbo, ja itselleni ja maailmalle tulin kaapista ulos vasta reilu vuosi sitten. Tästä olikin keskustelu täällä: tuli kaapista astumisen jälkeen vaihe (joka kyllä vieläkin jatkuu) "täytyy näyttää pojammalta, jotta muut tunnistavat lesboksi". Mutta kuten edellisen (?) viestin kirjoittaja, itsekin tykkään vaihdella asusteita tosi poikamaisesta bisnes-naiseen. "Pissis-" tai kukkakuosi-hame-korkkari-vaaleanpunainen-tyyli ei ole minulle ikinä ollut mieleen, mutta joskus kai käytän hiukan "naisellisempia" (mennäänpä taas näihin määritelmiin....) vaatteita. Välimaasto on minulle aivan mukava, enkä sanoisi, että pukeudun tylsästi.

Tuli mieleen, että eko-pukeutuminen antaa minulle ainakin jonkun verran vinkkiä, että saattaisi kyseessä olla lepakko, kun tiedän kuitenkin erittäin monta eko-pukeutuja-lepakkoa. Mutta ei saa mennä yleistämään.

Tällä hetkellä vietän vuotta USA:ssa ja ihan turha haaveillakaan tyttömäisistä/poikamaisista lepakoista, täällä ollaan tiukasti kaapissa, ja hirmu moni yksinkertaisesti menee vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan normien ja odotusten mukaan, eli tytöt haluavat löytää kivan pojan, jonka kanssa voi muutaman vuoden päästä avioitua ja hankkia lapsia. Huoh.

Jatketaanpa keskustelua, tämä on mukavaa :)
Yhdysvallat on iso maa, tuo vähän riippuu alueesta. Jossain keskilännessä ei varmasti kannata tulla kaapista ulos, Kaliforniassa ja itärannikolla tilanne saattaa olla vähän helpompi. Toki näilläkin alueilla on vaihtelua, ja kaikki tapaukset ovat aina yksilöitä.
k. d. langin pohjatyö ei ole tainnut paljon auttaa USA:ssa? Miten lie Kanadassa?
hei ihmiset!!

tollaseen että poikamaiset kattoo pitkään ni mulla ois tällanen ajatus jaettavaksi.

Me(lesbot) mehän emme halua olla jätkien kanssa.. miksi.. no siksi että haluamme olla naisten kanssa...noh..
miksi sitten aina löytyy se poika ja tyttö siitä suhteesta.
itse olen sitä mieltä että miksi on lesbo jos haluaa poikamaisen kumppanin.. siis naisethan haluaa olla naisen kanssa...
minusta jos nainen haluaa olla naisen kanssa niin eikös sitten se naisellisuus ole just se syy siihen miksi me synnytään seksuaalisesti sellaiseksi että jätkät jorpakkoon ja kunnon naiset tilalle..
anteeksi olen tosi huono tuomaan ajatukseni sanoiksi joten tämä saattaa kuullostaa joltain aivan muulta.

itse kylläkin seurustelen naisellisen butchin kanssa.. eli tässäkin on kyse mieltymyksistä mutta kaikki te siellä älkää ruvetko
tuomitsemaan ihmisiä sen perusteella että miltä näyttää ja minkälaisen naisen kanssa haluaa olla... tärkeintä on se
mitä itse elämältään haluaa.. ei kannata jäädä kauaa miettimään toisten mielipiteitä itsestään ellei kyse ole sitten jostakusta lähipiiristä.

naisellinen ja korviaan myötä rakastunut