Easter in Berlin (juttukommentit)

Kahdet juhlat, kahdet kauneuskilpailut?


Berliinin pääsiäinen toteutuu sittenkin vanhan järjestäjän, BLF:n voimin. Pääsiäisjuhlat yritettiin napata tältä nahkakerholta, kun oli sisäisiä ristiriitoja, mutta BLF eli Berlin Leder und Fetisch -järjestö on pystynyt kokoamaan rivit ja taas juhlitaan vanhaan tapaan. Samalla pidetään BLF:n 10-vuotisjuhlat. Kansaivälistä ulottuvuuutta tulee siitä, että Kööpenhaminan SLM-kerho on mukana "juhlapartnerina".

Juhlien yhteydessä valitaan taas German Mr Leather vuodeksi 2008. Kiinnostava on valinnan tekevä jury. Juryn presidenttinä on Ole Bisgaard, Mr Leather Denmark 2007. Jäseninä ovat Edin Karovic, German Mr Leather ja ruotsalainen Martin Cedergren, Mr Leather Europe 2007 (Z-lehti haastatteli häntä viimeisessä numerossaan). Lisäksi yleisö saa antaa oman äänensä.


Mutta, mutta…


Tavallista kaduntallaajaa sekoittaa se, että myös pari kuukautta sitten perustettu AG Ostern järjestää pääsiäistapahtuman. Ohjelmavihko on mahdollisesti jo ilmestynyt. On ainakin 100 tilaisuutta. Tervetulosanat sanoo LCF Leder und Fetischcommunity. Mukana jhlinnassa on saksalainen AIDS Hilfe ja Mister-kilpailujen voittajat. Ohjelma löytyy osoitteesta
http://www.osternberlin.de

AG Osternin jäsenkerhojen lista näyttää laajalta. Mukana ovat mm. useat karhujärjestöt, moottoripyöräilijät, nahka- ja SM-klubit sekä Orden der Schwester Perpetual Indulgence eli "nunnat". Nämä ovat 34. pääsiäisjuhlat Berliinissä.
Pääsiäislauantaina valitaan Mr. Fetisch Biker 2008.

=====

Tässä menee kadunmiehen pää aivan sekaisin. Kenen juhliin menisi? Vai onko ne samoja juhlia kaikki? Kahdella nimellä?

Vaikeaa!!!

Yksi pääsiäinen - kahdet juhlat - kuka saa homojen rahat


Berliinin pääsiäisjuhlia varten on nyt kaksi ohjelmavihkoa ja kaksi järjestäjää. Vanha juhlien järjestäjä Berlin Leder und Fetisch -järjestö sai marraskuussa kilpailijan, AG Berlin -nimisen eri yhdistysten yhteenliittymän. On siis kaksi koiraa ja yksi luu. Ravintoloitsijat ovat ymmällään. He ovat joutuneet panemaan mainoksiaan ja tapahtumatietoja kahteen ohjelmavihkoon. Osittain niissä on samat tapahtumat, osittain eri. Ja samatkin tapahtumat alkavat eri vihoissa eri aikaan.

Toinen järjestäjä järjestää German Mr Leather 2008 -kisat, toinen järjestää Mr Fetisch Biker 2008 -kisat. Nyt on käynyt ilmi, että se toinen järjestäjä on lähettänyt rekisteriviranomaisille anomuksen sen toisen kisan nimen ja logon eli Fetisch Bikerin rekisteröimiseksi itselleen. "Se on varkaus", sanoo Mr Fetisch Biker -kisan järjestäjä.

Monet alan liikeyrittäjät pelkäävät, että tällainen kahden järjestäjän kilpailu vahingoittaa Berliinin pääsiäisjuhlien mainetta. Yleisö ei riitele keskenään, mutta on vaarana, että jossain kohtaa tulee organisaatioiden yhteentörmäyksiä. Toivottavasti mahdollisimman moni on siellä leikkipoliisin univormussa ja yrittää rauhoitella kiihtyneitä tunnelmia.

=====

Ehkä tässä on viime kädessä kysymys rahavirroista. Kuka kerää parhaat tuotot! Nahka- ja fetissihomot tunnetusti pistävät rahaa palamaan niin kuin muutkin öiset juhlijat.

Berliinissä on julkisten liikennevälineiden lakko. Sen pitäisi loppua tiistaina, mutta tänään on kuulunut puheita, että sitä jatkettaisiin pääsiäiseen saakka.

=====

Ne, jotka Berliinin illassa tulevat paikallisbussilla Nollendorfspaltzin homobaareihin, pääsevät lähimmäksi, kun jäävät pois bussista Urania-bussipysäkillä. Mikä ihmeen Urania? Liittyykö se Uranokseen - 1800-luvun lopulla homoja kutsuttiin uranos-nimellä (urning).

Urania on vähän niin kuin työväen- tai kansalaisopisto. Vuodessa 200 000 ihmistä käy siellä eri tilaisuuksissa. Maaliskuun alussa 2008 Urania täytti 120 vuotta. Laitos perustettiin jakamaan luonnontieteellistä yleissivistystä kansalle. Perustajat olivat pankkiireja ja teollisuuspomoja, mm. herra Siemens. Toissa viikolla suuressa luentosalissa puhuivat kemian ja fysiikan nobel-palkinnon saaneet. Yleisöluennot maksavat usein muutaman euron.
Kartta:
http://ranneliike.net/artikkelit.php?alue=matkailuabc&juttu=matberliini

Berliinin pääsiäisvieraille voisi suositella vapaa-ajalle vaikkapa tällaista näyttelyä:
Hitler halusi Berliinistä Germania-pääkaupungin. Näyttely "Mythos Germania" on Paviljongissa Gertrud-Kolmar-Straße 14/Ecke Hannah-Arendt-Straße Berlin-Mitte -alueella ja se on päivittäin auki klo 11-19 (15.3.2008-vuoden loppuun) 6 euroa.

=====

Hitlerille idea Germaniasta syntyi, kun hänellä oli riitaa S-juna-tunnelista. Syksyllä 1933 Berliinin pormestari Heinrich Sahm ja yksi natsiviranomainen kääntyivät Hitlerin puoleen ja kyselivät, mistä rakennetaan S-junan tunneli Potsdamer Platzin ja nykyisen Nordbahnhofin välille. Minkä katujen alta se kulkisi. Hitler päätti asian. Mutta samalla Hitler ilmaisi, että Berliinistä puuttuu johdonmukainen yleiskaava. Kaikki on rakennettu sinne tänne epäjohdonmukaisesti. Hitler halusi kaataa talorivejä ja rakentaa tilalle jättiläismäisiä rakennuksia ja uuden keskustan. Samaa ehdotettiin Helsinkiin 60-luvulla: Liisankadun talorivistöt nurin ja tilalle Helsingin keskustan ylittävä 8-kaistainen moottoritie. Berliiniin haluttiin erityinen pohjois-etelä-akseli.

Hitlerin hoviarkkitehti Speer teki suunnitelmat vuosina 1937-1943 , ja Hitler sitten niitä ihaili, jopa viimeisessä bunkkerissaan ennen itsemurhaa. Mutta viimeisinä kuukausina hän ei enää haaveillut Berliinistä vaan Linzistä valtakunnan keskipisteenä ja vanhuuden leposijana. Hitlerillä oli ristiriitainen suhde Berliiniin, koska se oli liian liberaali kaupunki.

=====

Arkkitehti Speer muuten oli hienostunut hahmo, josta tuli mieleen homo. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan ollut sitä, koska oli perhe ja kuusi lasta. Yrsa Stenius oli aikoinaan hyvin kiinnostunut Speerin persoonasta ja kirjoitti jopa kirjan aiheesta. Kirja loi Speeristä kuvan, jonka mukaan hän olisi ollut hyvä homona.

=====

Yksi muistomerkki Germaniasta on General-Pape-Straßen ja Löwenhardtdammin välissä. Siinä on suuri betonimöhkäle, jolla testatiin, kestääkö maaperä jättimäisiä rakennuksia. Vajoamista mitattiin viimeisen kerran vuonna 1944. Betonilohkare painaa 12 650 tonnia. Sen hävittäminen olisi tullut liian kalliiksi . Nyt se on suojeltu muistomerkkinä. Jos sen haluaisi nähdä, lyhin reitti on mennä metrolla Tempelhofin lentokentälle, asema Platz der Luftbrücke ja siitä päätietä Dudenstrassea pitkin suoraan länteen 10 minuuttia. Ennen alittavaa junarataa vasemmalle.

Sieltä palatessa voi pistäytyä homomuseoon Schwules Museum) , Mehringdamm 61. Siellä on Rosa von Praunheim-näyttely. Eri kerroksessa on kestonäyttely.

Tässä lisää vaihtoehto-ohjelmaa pääsiäisvieraille:

=====

Älä osta natseilta mitään


Näin on kirjoitettu Thor-Steinar-liikkeen ikkunaan Rosa-Luxemburg- kadulla Berliinissä. Muut liikkeenharjoittajat kadun varrella eivät pidä siitä, että siellä on natsivaatteita myyvä kauppa. Nyt suunnitellaan "luovia" protesteja.

Puoti avautui helmikuussa entisen juutalaisperäisen Scheunenviertelin alueella Volksbühne-teatterin takana. Puodissa myytävät Thor Steinar -vaatteet ovat uusnatsien suosiossa. Sosiaalidemokraatteja edustava kaupunginosapormestari sanoo, että kyseessä on suunniteltu provokaatio. Äärioikeisto haluaa ilmaista, että uusnatsit ovat tulleet jo keskelle yhteiskuntaa. Rosa-Luxemburg -kadun seutu on kahviloineen ja baareineen yksi arvostetuimpia. Alueella on paljon nuorta, luovaa väkeä. Natsiliike huonontaa kadun mainetta. Yhden design-liikkeen ikkunassa on teksti: "Fashion goes Antifascism". Ja ovessa on teksti: "Ei natseja keskellemme. Berkliinin muotimerkit vaativat: Thor Steiner -liike ulos!"

Protestit ovat tällaisia, "hiljaisia". Natsiliikkeen lähelle on tulossa kontti, johon perustetaan näyttelytila. Siinä kerrotaan korttelin juutalaishistoriasta. Muitakin yllättäviä protesteja on luvassa, mutta ne halutaan pitää salaisuuksina. Väkivaltaan ei aiota turvautua.

Natsiliikkeellä on ollut ongelmia. Lasi on jo rikottu, jalkakäytävä ja fasadi maalailtu värein. Viime viikkoina siellä on ollut kivi- ja värisprayhyökkäyksiä. Kadun muut yrittäjät eivät halua sellaisia hyökkäyksiä.

Liikkeen vuokrasopimus on sanottu irti, mutta omistaja on vienyt asian tuomioistuimeen. Torstai-iltana oli Volksbühne-teatterissa keskusteluilta, jossa oli mukaan pormestari ja alueen asukkaita. Myös liikkeen omistajan asianajaja oli paikalla. Tämä kertoi, että vuokrasopimus oli tehty 3 vuodeksi. Liike oli aikaisemin lähellä Alexanderplatzia, mutta se jouduttiin lopettamaan protestien takia.

Katso kuva:
http://www.morgenpost.de/desk/1801827.html

Pääsiäismunan etsintää


Berlin-Online kertoo, että taas Berliini on pääsiäisenä täynnä mustaa nahkaa. Vuosi vuodelta yhä enemmän pääsiäisvieraita saapuu ulkomailta. Pääsiäistapahtuma on yksi tärkeimmistä tämän alan tapahtumista maailmanlaajuisesti. Kaikki kapakat, discot, alan nahkaliikkeet ovat mukana järjestelyissä. Ohjelmaa on nahkamiehille, kumin harrastajille, univormuja rakastaville ja erilaisille karhuille. Kiirastorstaista pääsiäisen jälkeiseen tiistaihin saakka on 100 erilaista tapahtumaa. Perinteisten bileiden rinnalla on moottoripyöräajeluja, kaupunkiralli ja veneristeily sekä bowlingia.
http://www.berlinonline.de/aktuelles/berlin/detail_ddp_2058355800.php


Spreejoen varrella runsas karhupopulaatio


Berliinin karhujen joukossa yksi alalaji ovat Spree-karhut. Järjestö perustettiin huhtikuussa 1999 Prinzknechtissä Fuggerstrassella. Haluttiin vähän vaihtoehtoa vallalla oleville pyykkilautavatsatyypeille. Oli jo pitempään istuttu määräiltana baarissa kantapöydässä, ja meni puoli vuotta, eikä kukaan ollut kiinnostunut uudesta järjestöstä. Mutta sitten vähitellen yksi ja toinenkin kävi juttelemassa ja jäi ryhmään. Sitten alettiin hieman järjestäytyä.

Mistä spree-karhun tuntee? Usein tuntomerkkinä on kokoparta, lyhyet hiukset, raitapaita - ainakaan uusimmat muotivirtaukset eivät kulkeudu spree-karhujen joukkoon. Nykyään kokoonnutaan kerran viikossa torstai-iltaisin Mario’s Kneipessa. Heidät on siis helppo löytää. Ja sitten ollaan tietenkin läsnä netissä. Viime kesästä lähtien on toiminut myös karhu-uimaryhmä, joka käy sunnuntai-iltaisin Neuköllnin uimahallissa. Siellä on textil-free-swimming (alastiko?). Mukana on yleensä n. 25 karhua.

Spree-karhuihin pääsee, kun on täysi-ikäinen. Muita ikärajoja ei ole, vaikka Amerikassa on paljon sellaisia kerhoja, joissa minimi-ikäraja karhuksi on 40 ja daddyksi 60. Jos on partaa ja vähän karvaa siellä täällä, kelpaa spreen karhuksi.

Jo 30 vuotta sitten oli DDR:n puolella "miesten" kantapöytä, ja se oli siellä alkuna karhutoiminnalle.

Amerikassa oli karhuja vastaavaa toimintaa jo 70-luvulla. Silloin "kloonit" tanssivat yökerhoissa t-paidoissa, farkuissa ja saappaissa. Haluttiin olla erilaisia kuin "siskomaiset" tai queen-tyypit. Sitten haettiin vähän mukaan western-romantiikkaa ja metsureiden asusteita. 1980-luvulla sellaiset tyypit tulivat Eurooppaan, ja ne olivat jossain määrin vastakohtana mustaan nahkaan pukeutuneille nahkamiehille ja SM:lle (karhut on kilttejä nallekarhuja!). AIDS vielä nopeutti tätä kehitystä, ja Kölnissä oli jo runsaasti toimintaa 1980-luvun puolivälissä. Nyt karhu-liike on jo maailmanlaajuinen.

Karhu-ryhmiä on tällä hetkellä ympäri maailmaa - jopa Moskovassa ja Turkissa. Berliinissä käydään pääasiassa Prinzknechtissä ja Mario’s Kneipessa. Löytyy myös Bärenhöhle (karhuluola), mutta siellä käyvät vain turistit ihmettelemässä. Yhtään paikallista karhua ei siellä ole.

Berliinin pääsiäinen on myös karhujen juhla. Karhuille on ihan oma ohjelma. Torstai-iltana ollaan Mario’s Kneipessa. Perjantaina klo 13.30 on nahkakarhujen kanssa risteily Berliinin kanavia pitkin, illalla karhututinaa Woofissa, , lauantaina karhubrunssi päivällä klo 12 ja pääjuhla illalla Salz Clubissa. Sunnuntaina on vielä kaupunkiajelu klo 12 busseilla ja metrolla, ja maanantai-iltana muristaan Mario’s Kneipessa.
http://www.spreebaeren.de/sprbframe.html

(Queerlive-radio)