Seksuaalinen suuntautuminen taas kadoksissa!

Aivan hullua. Tänä vuonna on käynyt niin että olen kääntynyt miehiin todella paljon. Kävin prideä katsomassa ensimmäistä kertaa ja tuli hyvä olo ja aivan kuin olisi jotenkin 'kotona'. Sain myös ensimmäisen seksikokemuksen miehen kanssa jonka jälkeen tunsin olevani homo, ja se tuntui aivan älyttömän ihanalta! ajatuksiini tuli myös yhä lisää uusia asioita, kuten kuinka ihanaa olisi seurustella toisen pojan kanssa, ja vielä ihanampaa olisi muuttaa joskus jonkun pojan kanssa yhteen. aah kuinka ihanaa! kerroin parhaalle kaverilleni homoudestani ja hän otti sen erittäin hyvin. Mutta sitten tapahtui jotain muuta; kolmisen viikkoa sitten tuo ihana tunne ja olo alkoi hiipumaan enkä enää ajatellut miehiä niin paljon enkä mahdollista tulevaa poikaystävää yms. aloin taas katsella naisia ja miesten katselu lakkasi miltei kokonaan. Aloin myös fantasioida naisista, jota en ollut tehnyt ties kuinka moneen kuukauteen. Nyt olen aivan kauhuissani että enkä sittenkään ole homo vaan bi? tuo ajatus tuntuu aivan hirveältä ja aivan kuin matto olisi vedetty pois jalkojeni alta. Ahdistaa ja pelottaa jatkuvasti enkä saa ajatuksiani muualle! toivon että alan taas ajattelemaan kuin aiemmin, jolloin minusta tuntui että olen kääntymässä jatkuvasti vain miehiin päin. Mitä oikein on tapahtunut?! onko tämä normaalia? onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? kertokaa niistä! tuntuu jotenkin typerältä nyt, kun olen kaverilleni kertonut olevani homo, koska nyt ei tunnu siltä. Olen oikeastaan koko elämäni ajan miettinyt seksuaalista suuntautumistani ja se on vienyt hirveästi tilaa elämästäni. Käytiin homopaikoissa tuon samaisen kaverin kanssa, katselin kyllä miehiä mutta missään vaiheessa ei tullut sellaista hyvänolontunnetta mitä aiemmin on esim. pridessä tullut. Mietin liikaa, tajuan sen mutta en vain voi tälle mitään. Mitä oikein on tapahtumassa?

ps. en tarkoita että biseksuaalina olisi kauheaa olla mutta aina kun olen tuntenut löytäneeni itseni, tapahtuu jotain odottamatonta ja alan taas miettimään että olenko sittenkään sitä?

Kerropa, minkä ikäisenä sinä nyt noita asioita pohdit. Olisi hiukan helpompaa hahmottaa tilannettasi.

Niin totta unohtu laittaa, olen siis 22 vuotias.

Moikka

Vertaistuki on upea juttu ja se auttaa hahmottamaan omaa tilannetta peilaamalla muiden kokemuksiin.

Voit huoletta olla yhteydessä myös Pirkanmaan Setan tuki- ja neuvontapalveluun, lähetä esim. anonyymi viesti milloin vaan ja viestiin vastataan päivystysaikoina. Voit halutessasi myös soittaa.

Kevään seurannan aikana iso osa neuvontapsykologi-mirkalle tulleista yhteydenotoista koski bi-kokemuksia ja heräämistä omaan seksuaaliseen suuntautumiseen. Mirkalla on myös seksuaaliterapeuttikoulutus, joten aihetta voidaan käsitellä laajasti.

Palvelu on koettu tarpeelliseksi, eikä yhteydenottajan tarvitse olla "kriisiytynyt" ottaakseen yhteyttä, kynnys lähestyä on haluttu pitää mahdollisimman alhaalla, koska mitä aiemmin itseä mietityttävät asiat otetaan puheeksi, sitä helpommin niihin voidaan tarttua. Myös vakavimmista tilanteissa, joissa pahaolo on jo alkanut ottaa otetta, on palvelu koettu vapauttavaksi, tuen myötä on ollut hyvä ponnistaa eteenpäin.

Vinkkaa ystävällisesti

Mikko V. Pirkanmaan Setasta

Mirkan yhteystiedot löytyvät täältä: http://treseta.fi/tuki-ja-neuvontapalvelu

Teot kertovat enemmän identiteetistä kuin fantasiat.

Eli siis bi, tervetuloo kerhoon!

Bi:t ovat aina olleet messissä, ainakin Tampereella :)

Yleinen nyrkkisääntö on se, että heterot tai homot eivät juurikaan mieti 'suuntautumistaan' - se kun on yleensä varsin selvä.
Ellei sitten kyseessä ole jotain ympäristön aiheuttamaa ongelmaa asian suhteen, ympäristön erityisen voimakasta asennoitumista tms.

Veikkaisin siis että keskustelun aloittaja on syntynyt biseksuaalisuus-lusikka suussa.

Muuten sitten kannattaa yleensä näihin seksuaalisuusasioihin paneutua tunteista päin, sillä ne ovat 'suuntautumisessakin' se vahvempi osapuoli ja kertovat parhaiten siitä, miten on 'suuntautunut', onko heterosti, homosti vai biseksuaalisesti 'suuntautunut'.

Rakkaus on enemmän tunteita, kuin 'vain' seksiä ja erityisesti suhteessa pelataan enempi henkisen ja tunnetason kanssa, kuin sekstaillaan - tai siis rakastellaan, mikä on se seksin parhain ilmentymä.

Riquman1990 onkin bi:nä tuntunut agitoivan homoille vähempi oikeuksia, esim. avioliiton suhteen, kuin bi-kerholaisilleen, ynnä muuta sellaista bi-erityisasemaa. Tervemenoa siis "avioliitossa olevien homostelija-bi:tten luotettavasti varattuun" kerhoon :P

Asiatonta, taas kerran. Missas kohtaa ma oon sanonu olevani naimisissa? Sun sen sijaan kannattas painuu sinne Setan foorumille hilluun. Taalla pitas olla sananvapaus eika pelkastaan yhta totuutta, niin ku teilla siella Setassa.

Kieltämättä joillakin ihmisillä tuntuu olevan se käsitys, että on ihan see ja sama saavatko mies- tai naisparit saada lapsia tai mennä naimisiin, koska itse voi valita sellaisen suhteen, jossa molemmat ovat mahdollisia. Kannattaa muistaa, etteivät kaikki voi kuitenkaan noin vain valita miehen ja naisen välilltä sitä, kumman kanssa saa enemmän "etuoikeuksia".

Edit: tosin vaikka ihminen olisikin bi, harvoin hän voi loppujen lopuksi valita puolisoa sen mukaan, että esimerkiksi saisi "normaalin" perheen. Ellei sitten ole toisen kanssa pelkän sukupuolen takia tai päätä, että rakastun vain naiseen/mieheen niin voin mennä naimisiin.

Woody Allen muistaakseni sanoi jotensakin näin: "The bisexuals are the luckiest ones. They have the double chance to have a date".

Voiskos ajatella olevansa keskellä hauskaa seikkailua ja jäädä itsekin uteliaana odottamaan lopputulemaa? Kyllä luonto käenpojan puuhun ajaa. Muistahan kertoilla tuleville elämänkumppanikokelaille epävarmuudestasi sukupuolisesta suuntautumisestasi, ettei tule myöhemmin ongelmia. (kts. muutama ketju täältäkin, mitä voi tapahtua parisuhteelle, kun todellinen sukupuolisuuntaus onkin muuta kuin mitä vastapuolelle on esitelty).

Eikö tuo Woody Allenin lainaus biskesuaalisuudesta perustunut David Reubenin "Kaikki mitä olet aina halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä" ?
Oikeampi määritelmä lienee se, miten biseksuaaleilla on puolet vähemmän vaihoehtoja. Biseksuaalit kun joutuvat vieläkin kokemaan käsittämättömiä ennakkoluuloja.