Kontrastia kerrakseen

Olimme kävelyllä Kaivopuiston maisemissa. "Loka" Laitinenhan oli pakinassaan maininnut törmänneensä nahkaan pukeutuneeseen homopariin, jotka olivat taluttelemassa puudeliaan. Ei osunut tuollaista näkymää kohdalle tällä kerralla, mutta kylläkin hieman toisenlaista.

Kadun varteen parkkeerasi musta Hummer, tiedättehän sen mallin, joka on puolikas panssarivaunusta. Ohjaamosta nousi vetreän tuntuinen nelikymppinen mies muodikkaassa ulkoiluasussa. Hän meni jalkakäytävän puolelle ja avasi takaoven. Sieltä hyppäsi sirosti kadulle piskuinen, valkoinen villakoira. Sen nimi voisi aivan hyvin olla Fifi. Mies lähti taluttamaan koiraa läheiseen koirapuistoon.

Olisin odottanut, että Hummerista olisi noussut äreän näköinen, tatuoitu nahkamies, joka olisi päästänyt auton takaovesta vähintään saksanpaimenkoiran, mutta kun ei.

Yleinen käsitys on, että Hummerin omistajat ovat harvinaisen mitättömästi varustettuja ja tarvitsevat kompensaatioksi jättimäisen ajopelin. Hämmennykseltäni en huomannut tarkastella, pitääkö käsitys paikkansa tämän herran kohdalla.

Pitäisikö tästä jotenkin päätellä, että äreän näköiset ja tatuoidut nahkamiehet, ovat jonkin automalleihin perustuvan ennakkoluulon mukaan "harvinaisen mitättömästi varustettuja" ?

Autoista en tiedä, mutta koiraroduista voi kyllä päätellä, millainen mies on sängyssä - kuulemma...
Tosiasiassa mies, jolla on pokkaa ulkoiluttaa "Fifiä", ei ole tarvetta ylikompensoida olemustaan miehisillä jatkeilla. Sen sijaan mitä "butchimpi" koira, sitä todennäköisempää on, että koiran omistaja ei ole kovin "butch" tai "hung". Kultaisen noutajan omistajat ovat kuulemma parhaita sängyssä, kilttejä ja kuuliaisia - tottelevat helposti, jos sellaisesta tykkää...