Henkinen väkivalta homoudesta johtuen

”Hintti”, ”pervo”, mm. nämä ovat minusta opiskelupaikassani käytettäviä nimityksiä. Opiskelen terveydenhuoltoalan ammattiin korkeakoulussa, ja homoseksuaalisuuttani käytetään brutaalilla tavalla henkilökohtaisena lyömäaseena. Homoviha kukoistaa opiskelupaikassani avoimena. Jo ensimmäisenä päivänä sain kuulla homofobisia kommentteja, tällöin vielä ei tiedetty suuntautumisestani.

Joudun lähes päivittäin homofobisten kommenttien kohteeksi. Eräs hyvin homokielteinen opiskelija hermostuu silminnähden, kun kohtaamme yksin käytävällä. Henkinen väkivalta on myös levinnyt laajemmaksi. Minusta liikkuu hirvittävä määrä perättömiä juoruja. Mielenterveyttäni pyritään kyseenalaistamaan. Ilmapiiri on välillä hyvin aggressiivinen ja vihamielinen. Yritykseni puolustautua kostetaan entistäkin raaemmilta tavoilla.

Koen tämän tilanteen täysin kestämättömänä. Välillä tuntuu, että olisin lakannut olemasta ihminen. Opiskelupaikan ulkopuolinen maailma tuntuu välillä suorastaan surrealistisen erilaiselta, ihmiset ovat ystävällisiä. Minua kehutaan, saan positiivista huomiota, olen yksi muiden joukossa. Kuitenkin nukkumaan mennessäni ajattelen aina seuraavaa arkipäivää, jonka tapahtumia on liiankin helppo ennakoida etukäteen. Olen vihainen ja samalla äärimmäisen pettynyt siihen, mitä minulle on tehty. Aion lopettaa opinnot. En aio enää ikinä suostua tällaiseen kohteluun.

Onko kenelläkään muulla kokemuksia syrjinnästä opiskelupaikassa homouden vuoksi?

Cirrus, kerrot hyvin vakavasta asiasta. Mielestäni sinuun kohdistuvaan kiusaamiseen pitää puuttua. Sellaista ei pidä tapahtua nykypäivän Suomessa.

Älä tee päätöksiä opiskelujesi suhteen ennen kuin olet keskustellut tilanteestasi jonkun asiantuntijan kanssa. Ehdotan yhteydenottoa Setan tukipalveluihin. Kerro tilanteestasi puhelimitse tai netin kautta. Esimerkiksi Pirkanmaan Setassa on tarjolla molemmat tavat. Kertomasi perusteella kehotan sinua ottamaan yhteyttä puhelin- tai nettitukeen mahdollisimman pian.

Seuraavat Setan jäsenjärjestöt tarjoavat puhelin- ja/tai nettitukea:

Pirkanmaan Seta ry p. 045 3131450 (ma klo 16-17 ja ke klo 11-13). Suojattu nettilomake yhteydenottoa varten täällä, lisätietoa puhelin- ja nettipalvelusta täällä:
https://www.treseta.fi/tukipalvelu/
Tamereella vastaa psykologi Mirka Paavilainen

Oulun SETA ry p. 040 836 9569 (ma klo 18-20)
Jyväskylän SETA ry p. 045 638 9540 (ke klo 19-21)
Turun seudun Seta ry p. 045-1324877 (ti klo 14-16)

Tästä aiheesta lisää valtakunnallisen Setan verkkosivuilla:
http://www.seta.fi/index.php?k=16211

Vaikka oikea tilanne onkin huomattavasti huonompi kuin mitä jotkut "kaikki on hyvin"-höpöttäjät siellä sun täällä hölöttävät, niin hieman yllättävää jopa ilmeisesti tuollainen melko laajamittainenkin toiminta jossakin terveydenhuoltoalan opiskelupaikassa korkeakoulussa. Voisi kuvitella että opiskelijoiden iät ja jonkunlainen järjen taso takaisivat sen, että tuollaista ei pääsisi tapahtumaan. Lisäksi haukkumasanaa "pervo" kuulee erittäin harvoin ainakin nykyään, ja vielä vähemmän homoseksuaalisuuteen viittaavasti.

Tapauksen kannalta olisi mielenkiintoista tietää, pukeutuuko, käyttäytyykö ja puhuuko aloituksen kirjoittaja normaalisti?

Is kirjoitti: "... jossakin terveydenhuoltoalan opiskelupaikassa korkeakoulussa. Voisi kuvitella että opiskelijoiden iät ja jonkunlainen järjen taso takaisivat sen, että tuollaista ei pääsisi tapahtumaan." Omituista käytöstä, kun vielä muistaa, että korkeakouluopiskelijat ovat yli 18-vuotiaita. Nyt kiusaamisen uhrilla on paremmat mahdollisuudet viedä asia viranomaisten tutkittavaksi, ja hyvässä lykyssä onnistua saamaan rahallisen korvauksen. Ainakin uhrin onnistuu paremmin saamaan oikeutta kuin kiusaamistapauksessa jossain yläasteella.

"Tapauksen kannalta olisi mielenkiintoista tietää, pukeutuuko, käyttäytyykö ja puhuuko aloituksen kirjoittaja normaalisti?"

No kyllä minä mielestäni käyttäydyn ja puhun aivan normaalisti. Pukeudun aivan normaaleihin vaatteisin. Saatan toki olla siinä määrin persoonallinen ihminen, että pistän harmaassa massassa hiukan silmään. En kuitenkaan ole kikattava kana, eikä kukaan vieras ihminen ole koskaan kavahtanut minua ensimmäistä kertaa nähdessään. Homoseksuaalisuuteni on kuitenkin yleisessä tiedossa. En ole aivan hiljaisemmasta päästä ihmisenä, mutta ujouteen taipuvainen. En aina osaa toimia optimaalisimmalla (eli riittävän v:mäisellä) tavalla saadessani lokaa niskaan. Se on voinut myös osin mahdollistaa tämän.

Tähän toimintaan eivät osallistu kaikki opiskelijat, nämä henkilöt ovat selvä, mutta sitäkin äänekkäämpi ja vaikutusvaltaisempi vähemmistö. Kiusaajat ovat pääosin miehiä, näiden miesten naispuolisia kavereita ja joku uskonnollisella vakaumuksella varustettu henkilökin löytyy. Opiskelen kaukana Helsingistä, opiskelijoista moni on pikkukaupungeista ja maaseudulta kotoisin. Yksi kiusaajista on rikkaan perheen kakara hienostoalueelta, hän ei ole tainnut nähdä montaa sairasta tai poikkeavaa ihmistä elämänsä aikana. Tietysti ihmettelen, että miksi hän on tämän alan valinnut.

Minulla itselläni ei ole kokemuksia syrjinnästä opiskelupaikoissani ja se mielestäni on normaali tila (pitäisi olla). Hämmästelen sitä, että terveydenhuoltoalan korkeakoulussa on tällaista syrjintää. Tuskin kuitenkaan koko oppilaitosta voidaan leimata, vaan kyseessä ovat tietyt henkilöt, eikö niin?! --- Koulutuksenhan pitäisi tähdätä kaikkien tasavertaiseen kohtaamiseen, jos olen oikein ymmärtänyt. Olisi hyvin tärkeää, että tähän puututaan mahdollisimman pian ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Luulisi homofobisen ilmapiirin olevan opettajien tiedossa. Voisiko olla niin, että opettajisto hiljaisesti hyväksyy asiantilan?
En katso voivani vaatia Sinua olemaan juuri nyt vahva, kun olet heikoilla kovaäänisten syrjivien opiskelijoiden taholta. Kertomasi perusteella tilanne on varmasti täysin kestämätön. Kun sanot, että Sinusta tuntuu lakannesi olemasta ihminen, on jotain t o d e l l a pahasti pielessä. Ei Sinussa, vaan homovihaajien omassa elämässä. Hyvä, että et aio suostua moisiin kohtaamisiin ja kohteluun.
Onko Sinulla mahdollisuutta kertoa oppilaitoksessa asiasta jollekulle?
Opintojen lopettaminen on raju päätös. Toivottavasti voisit vielä harkita päätöstäsi.

On täysin asiaankuulumatonta lähteä pohtimaan täällä kiusatun pukeutumista, käyttäytymistä ja puhumistapaa. Ei myöskään kannata pohtia, mikä mahdollistaa kiusaamisen. Ihmiset ovat aina erilaisia keskenään ja eroja löytää, jos niitä hakee. Ongelma on kiusaamisessa, ei sen kohteessa eikä sen "mahdollistavissa" tekijöissä eikä kiusaajien taustoissa. Juuri tällaisella keskustelulla murennetaan kiusattua eikä puututa itse ongelmaan.

Ei tässä nyt oikein muuta voi neuvoa kuin kirjaamaan ylös kaikki tapahtumat. On sitten todistusaineistoa, jos viet asian aikanaan käräjille.
Joku lakimies voi antaa neuvoja tapahtuneiden kiusaamiskeskustelujen nauhoittamisesta, että missä tilanteessa keskustelun nauhoittaminen on laillista ja missä laitonta.

Kyllä, niin sanottu normaali pukeutuminen ja käyttäytyminen on tässä aivan joutavaa - ja helposti syyllistävää.

Hirveää luettavaa tuollainen opiskelupaikka, mahtaako liittyä isänmaan yleiseen tyhmistymiseen ja ilkeytymiseen?

Lähde pois, jos et jaksa, ja jos taas jaksat, selkä pystyssä sanallisesti takaisin.

Miten terveysalalla voi opiskella henkilöitä, joille erilaisuus on syy järkyttää toisen ihmisen mielenterveyttä kiusaamalla. En voi käsittää. Minua kiusattiin ylä-asteella, ei tosin seksuaalisesta suuntautumisesta, ja se loppui viimein sillä, että kerroin luokanvalvojalle, joka kertoi rehtorille. Jouduin kertomaan useita kertoja, sillä kiusaaminen jatkui aina vähän ajan päästä. Ilmeisesti tarkoituksena oli saada minut vaikuttamaan kielikellolta, jos juoksisin koko ajan kielimässä opettajalle. Onneksi tajusin sen jo etukäteen. Vaikka suuntautumiseni on minun ja parhaan kaverini mielestä varsin ilmeinen, en ole ainakaan toistaiseksi kohdannut homofobiaa. En ole edes varma, ovatko muut kaverini ja vanhempani ihan perillä asiasta, vaikka jauhankin koko ajan tasa-arvoisesta avioliittolaista. En haluaisi pitää mitään kaapistaulostulorituaalia , koska en pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Olisi kivaa, jos kaikki ajattelisivat samoin kuin minä, vaikka sen itse sanonkin. :)

Usein ihmisillä on idealistinen kuva terveydenhoitoalan opiskelijoista ja ammattilaisista. Valitettavasti me emme eroa muista ihmisistä mitenkään ratkaisevalla tavalla. Näillä aloilla on kaikenlaisia konflikteja, työpaikkakiusaamista, ennakkoluuloja, kuten kaikkialla muuallakin.

Mielestäni tuossa tilanteessa on vain yksi vaihtoehto: kiusaamisen on loputtava.

Mikään seikka, pukeutuminen, seksuaalinen identiteetti ... ei voi olla eikä saa olla oikeutuksena kiusaamiseen. Ota yhteyttä Setaan. Ei ole ensimmäinen kerta kun siellä tällaisia asioita käsitellään. Toki parasta olisi, jos voisit aloittaa asian käsittelyn koulun henkilökuntaan kuuluvan kanssa, kuraattori, sosiaalityöntekijä. Jos sinulla on joku luottokaveri koulussa tai muualla, voisit hänen kanssaan keskustella tilanteestasi ja mielipahasta, jota nyt koet. Joku tuolla edellä neuvoi kirjaamaan noita kiusaamistilanteita. Pidän neuvoa hyvänä. Kirjaa mahdollisimman tarkoin päivämäärineen, kelloaikoineen kaikkineen.

Kerron esimerkin eräästä täysin toisesta tapauksesta. Kiusaaja yritti yliotetta toisesta henkilöstä ilkeällä tekstarikampanjalla saadakseen voiton kamppailussa eräässä tärkeässä asiassa, jossa viranomaiset tekivät lopullisen päätöksen. Kehotin kirjaamaan tarkasti ylös kaikki puhelinsoitot ja tekstarien sisällöt. Ne esitettiin viranomaisille ja asia ratkesi selkeästi kampanjan kohteeksi joutuneen eduksi. Tosiasiat auttavat niitä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä tällaisissa ikävissäkin asioissa.

Hei

Tilanteesi kuulostaa äärimmäisen kurjalta.

Koulussasi on toivon mukaan suunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, tulisi olla esim. kouluterveydenhuollossa ja/tai opettajistossa nimetty henkilö, jonka kuuluu käynnistää toimet kiusaamiseen puuttumiseksi.

Itse joudun pitkällisen kiusauksen kohteeksi yläasteella, kerroin asiasta luokavanvolvojalleni, hän vararehtorille, joka taas otti kiusaajat puhutteluun ja listasi heille toimeenpantavat sanktiot, jos tilanne ei muutu. Tilanne muuttui ja uskoni mahdollisuuteen vaikuttaa asioihin palasi.

Voimia!

Mikko

"Tapauksen kannalta olisi mielenkiintoista tietää, pukeutuuko, käyttäytyykö ja puhuuko aloituksen kirjoittaja normaalisti?"

Mitään tuollaista sinun keskusteluketjun aloittaja ei tarvitse ajatella ollenkaan alkuunkaan. (Eikä pitäisi kenenkään muunkaan, kirosana.)

Kiitos asiallisesti vastanneille. Tarkoituksenani on ottaa yhteyttä Setaan. Asiasta on ollut puhetta opiskelijoiden kesken, ja olen saanut sen käsityksen, että kiusaajat ovat suhtautuneet asiaan syyttäen minua yksipuolisesti tapahtumista tai sitten on pyritty osoittamaan, että homouteni tekee minusta "neidin" ja en siksi kestä kiusaamista (jollaista kuitenkaan muiden ei tarvitse kestää). Vaikuttaisi siis siltä, että asiat eivät ratkea keskustelemalla kovin helposti.

Hyvä, että et jätä tapahtunutta sikseen! Voimia jatkoon!
Kiusaajien antama "peruste" ja "syytös" eivät ole minkäänarvoisia. Valitettavaa, että ei synny keskusteluyhteyttä, mutta tuolta heidän pohjaltaan sitä ei ole syytä syntyäkään.

Hei Cirrus!

Minuun voit ottaa yhteyttä puhelimitse, mailitse tai suojatun nettiyhteyden kautta, jos haluat jutella.

Pirkanmaan Seta ry p. 045 3131450 (ma klo 16-17 ja ke klo 11-13). Suojattu nettilomake yhteydenottoa varten täällä, lisätietoa puhelin- ja nettipalvelusta täällä:
https://www.treseta.fi/tukipalvelu/

Jaksamista,

Neuvontapsykologi Mirka

Cirrus, minua eivät yllätä ennakkoluulot sosiaali- ja terveysalalla. Olen itse työskennellyt hyvin homovastaisissa alan työyhteisöissä, ja tämänhetkisessä opiskelupaikassani (ammattikorkeakoulu) olen todistanut niin raadollisia kahvipöytäkeskusteluja, että olen katsonut toistaiseksi parhaaksi vaieta yksityiselämästäni, vaikka sekin on tehnyt opiskelijayhteisöön kuulumisen vaikeaksi. Surulliseltahan se tuntuu, mutta pelkään juuri kiusatuksi, syrjityksi tai jopa ulos savustetuksi joutumista niin paljon aiempien koulukokemusteni vuoksi.

Aikuisetkin osaavat olla lapsellisia ja julmia. Kaikki eivät mieti tai välitä siitä, millaisia jälkiä jättävät toisen sieluun. Minäkin kannustaisin Sinua siihen, ettet antaisi periksi ja jättäisi opintojasi kesken, jos ala tuntuu muuten läheiseltä ja omalta. Sinulla on yhtäläinen oikeus työskennellä ammatillisten tavoitteidesi eteen kuin muillakin! Kerrot, että Sinusta tuntuu jo nyt kuin olisit lakannut olemasta ihminen. Se kertoo siitä, että asioihin on tärkeää tarttua nyt heti, ennen kuin tilanne muuttuu vielä pahemmaksi. Älä anna kiusaajien talloa kaikkea sitä kaunista ja arvokasta, mitä Sinussa on! Asian ottaminen esille oppilaitoksen henkilökunnan kanssa saattaa tuntua hankalalta, mutta se on ainoa tapa saada tilanne katkaistuksi. Korkeakoulujenkin henkilökunnalla on ymmärtääkseni velvollisuus aktiivisesti puuttua kiusaamiseen.

Toivon Sinulle kovasti voimia ja rohkeutta. Jos haluat kirjoitella, vastaan mielelläni yksityisviesteihin.

Olin itse koulukiusattu yläasteen ja lukion, vaikkakaan ei lesboudesta, josta en kenellekkään puhunut, kun ei ollut ketään tyttöjä koulussa joista olisin tykännyt.

Päin vastoin minua ja parasta ystävääni, joka on vastakkaista sukupuolta, kiusattiin muun muassa siitä että me muka seurustelimme, ja kaikenlaisia kamalia juoruja leviteltiin...

Ohje jonka sain koulukuraattorilta oli "Oletko koettanut olla normaalimpi?" ja "Oletko miettinyt mikä sinussa saa ihmiset kiusaamaan?", mikä oli niin törkeää etten tiennyt mitä siihen sanoa.
Kiusaamiseen oli hirvittävän hankala puuttua, kun avoimeen haukkumiseen puututtiin, se muuttui salamyhkäisemmäksi, tavaroitani varasteltiin, väkijoukossa tönittiin, valheita levitettiin jne.

Toivottavasti tuon verran vanhemmat ihmiset osaisivat käyttäytyä, mutta kiusaaminen on hankala ongelma.