Puoskarit rahastavat edelleen Suomenmaassa!
Vaikka tämän osion nimi on Hyvinvointi & terveys, aion kertoa aivan päinvastaisesta.
Koulukaverillani todettiin viime vuonna syöpä. Lääkäri antoi ennusteen elinajasta - puoli vuotta. Kaverini ehti valmistella asioitaan varsin pitkälle. Kuitenkin tuohon surulliseen kuvioon joku sai uitettua puoskarin, joka antoi puhelimessa rukousparannussessioita hintaan 95 euroa kerta. Ihmeellistä kuulemassani tarinassa oli se, että puoskari jopa määräsi muuttamaan huoneen taulujen sijaintia. Tuon lisäksi kaverini sai joltakin ohjeen juoda luontaistuoteuutetta. Keskustelin tuotteesta lääketieteen asiantuntijan kanssa, joka kauhistui ja totesi, ettei syöpäpotilaan pidä missään tapauksessa juoda tuota litkua. Sillä on suorastaan vahingollisia vaikutuksia. Luontaistuotesatsi maksoi yli 200 euroa. Onneksi se oli niin karmean makuista, että potilas ei sitä suuhunsa pystynyt pistämään yhtä kertaa enempää.
Kaverini kuoli lääkärin ilmoittaman ajan kuluttua. On täysin selvää, että rukouspuhelinsessioista oli ainoa hyöty puoskarille. Perikunta miettii, mitä tekisivät kalliille luontaistuotesatsille. Neuvoin heitä heittämään sen suoraan roskiin.
Näille eheyttäjille ja rukousterapeuteille, heidän rahastukselleen ei tule loppua ennen kuin puoskarilaki saadaan tähän maahan. Siihen asti he voivat uskonnollisen toiminnan varjolla rahastaa epätoivoisessa tilassa olevia ihmisiä.
Kannatan periaatteessa puoskarilakia, koska joissakin tilanteissa "potilaan" voi olla vaikea selvittää hoitohenkilön todellisia taustoja. Mielestäni yksilön omaa vastuutakaan ei kuitenkaan pidä kokonaan hylätä. Viime kädessä jokainen kuitenkin vastaa itse siitä, minkä tahon hoitoon antautuu. Eivät ne puoskarit tilaamatta ja pyytämättä tule ketään hoitamaan. Toki ne tilanteet ovat hankalia, joissa toinen voi olla syystä tai toisesta sellaisessa henkisessä tilassa että altistuu puoskarien lupaamille helpoille ratkaisuille helposti, kuten juuri esimerkiksi "kuolemantuomion" saanut potilas.
Rahastus uskonasioissa on a i n a vähintäänkin arveluttavaa. Varokaa!
Esimerkiksi rukoileminen ei maksa mitään eikä tulisi maksaa mitään. Rukoilla voi täysin anonyymisti niin, että rukous on rukoilijan puolelta täysin vastikkeetonta rukoiltavan suhteen.
Martin, toisaalta olen täysin kanssasi samaa mieltä, mutta heti herää kymysys. Mitenkäs se tilanne on tällä logiikalla kirkon papin kohdalla? ;)
Tässä asiassa porttokirkko on ajautunut väärille poluille. Kirkon ei pitäisi olla mikään virasto, jossa viranhaltijoille maksetaan palveluksista.
Nyt en oikein pysy kärryillä. Jos joku haluaa, että pappi rukoilisi hänen puolestaan, joutuuko siitä maksamaan erikseen?
Toisaalta, jos tarkoitetaan seurakunnan papille maksamaa palkkaa, niin eikös papin homma kuitenkin ole täyspäiväistä, eli millä hän eläisi jos hän ei saisi palkkaa? Hänellä tietääkseni on aika paljon muutakin, esimerkiksi hallinnollista puuhaa, kuin rukoileminen seurakuntalaisten puolesta.
Tarkoitankin sitä, että pappien elämiseen saama raha tulisi tulla seurakuntalaisilta suoraan eikä palkkana viranhoidosta. En kannata myöskään valtionkirkkoa (javastaavaa järjestelmää), jossa papeille maksetaan palkkaa.
ei rukoilu ketään paranna, rukoilijalle vaan tulee parempi olo.
t. Kari
Tähän väliin sopii kertomus lahkolaissaarnaajapomo Markku Koivistosta, joka ansaitsi hyvin synnillistämällä kanssaihmisiään, erityisesti homoja. Sitten paljastui, että Koivistolla oli suhde miehen kanssa ja hänet erotettiin Nokia Missio -lahkosta.
Lueskelin Markku Koiviston blogia/kotisivua, jota hän on pitänyt erottamisestaan lähtien. Koivistohan tunnusti ”syntinsä” seurakunnalleen ja viestimien välityksellä kaikille 11.9.2011 Tampere Areenalla. Samana päivänä hän kirjoitti blogissaan, kuinka hän on kuulemma eksynyt evankeliumista ja oman jumalansa suunnitelmasta: ”Tästä on seurannut paljon vääriä valintoja Jumalan minulle antamassa työssä. Yksi karkeimmista ja näkyvimmistä: aviorikos miespuolisen kanssa.”
Jokainen voi itse lukea, mitä Koivisto kirjoittaa, viimeksi toissapäivänä 4.4., mutta vaikuttaa siltä, että mitään edistystä ei ole tapahtunut. Samaa syyllisyyttä, jeesuksia, jumalia ja raamatunlauseita. Tosi onnetonta, että Koivisto, joka viikko sitten täytti 58, elää uskonnon myrkyttämässä mielikuvitusmaailmassa. Vaikea uskoa, että siinä vaiheessa enää kykenisi normalisoitumaan.
Suomessakin pystyy näköjään tienaamaan reilusti kanssaihmisiä synnillistämällä ja tuomiopäivästä saarnaamalla. Koivistohan on saarnannut mm. kuoleman oikeutuksesta homoille, koska Raamattu-nimisessä tarustossa niin kuulemma vaaditaan. Koiviston blogeissa on kuvia muun muassa eri puolilta Etelä-Amerikkaa. Yhdessä kuvassa Koivisto poseeraa Rio de Janeiron poliisipäällikön kanssa.
Koiviston omahyväisyys ja itsekkyys paljastuu, sillä hän ei ymmärrä lainkaan katua sitä, mitä pahaa hän on saarnoillaan kanssaihmisille aiheuttanut.
Kaksi kertaa ollaan oltu Koiviston kanssa samassa paikassa. Blogissa on yksi kuva ilotulituksesta Keskustorilla. Toinen kerta oli viime syksynä kohun vielä velloessa, kun Koivisto istui silloisessa kotikatupubissani. Erityisesti mieleen jäi se, kun nauroimme tarjoilijoiden ja tuttavieni kanssa sille, että nokiamissiolaisten mielestä on suuri synti ja aviorikos, jos katsoo himoiten jotain kanssaihmistä. Olimme silloin terassilla istumassa, ja Koivisto sanoi rauhallisesti sivupöydästään, että kyllä se on synti.
Kukaan ei halunnut keskustella hänen kanssaan.
Minusta tuo Markku K:n koko juttu on niin käsittämätön tapahtuma, kun he niin paatoksella puhuvat kaikenlaista parantamisesta ja voideltuna olemisesta suureen ääneen joka puolella ja sitten paljastuu tuo sielunhoitokeskustelun kähmintäpuoli ja tosi nuoren, melkein alaikäisen kanssa. Weird indeed! Koko seurakuntajuttu valhetta. Törkeetä! Yksinkertaisia jymäytetään kybällä. Kuka sitäpaitsia haluaa tuollaiseen johtajan rooliin uskonnollisella puolella: maanpäällinen helvetti.