Tietyt vaatteet ongelmana
Minulla on - mielestäni - ongelma. En osaa suhtautua tiettyjä vaatteita ja tietynlaisia vaatteita kantaviin ihmisiin tietyllä neutraliteetilla. Se johtuu siitä, että ikävien kokemusteni perusteella assosioin tiettyjä vaatteita esim. hyvin negatiivisesti.
Ymmärrän toki, että vaatteilla viestittää jotain, mutta etukäteisoletuksena, jolla ehkä ei ole mitään tekemistä uuden kohtaamani todellisuuden (vaan vain toisen, vanhan kokemuksen) kanssa, arvioin vieraalta pohjalta ihmistä. Olen tiedostanut tämän, mutta assosiaationi tuntuu olevan kovin vahva.
Onko kenelläkään vastaavaa?
Sama juttu minullakin. Jotkin tietyt pukeutumistyylit tuovat heti mieleen vanhat ikävät kokemukset, vaikka yritänkin parhaani mukaan suhtautua tuntemattomiin tasapuolisesti ja unohtaa stereotypiat. Tosin usein näiden ihmisten tarkkailu ja heihin tutustuminen tuntuu todistavan vanhat ennakkoluuloni oikeiksi uudestaan ja uudestaan. Hankalaa pysyä puolueettomana silloin.
Vaikka itse olen tarkka vaatteistani, niin muiden kohdalla ohitan ne lähes täysin. Vanhat ikävät ihmiskokemukset aiheuttavat uusien ihmisten torjuntaa lähinnä samanlaisen käytöksen tai liikkeiden, ilmeiden, eleiden, katseen tai puheen perusteella.
Sama juttu minullakin. Olisi jännä kuulla, minkä vaatetuksen torjutte ja mikä on hyvä, tarkennuksena
Bomber-takki, hihassa Suomen lippu, ajateltu pää (skinhead-vaatetus) torjuttavin. Täysmusta (gootti-vaatetus, mustaksi värjätyt hiukset + vaatetus), onko mieli myös mustaa? Rikkinäiset, epäsiistit vaatteet torjun myös. Muotipellet, jos ihminen on ikäisekseen liian vanha tai tukevoitunut biletystrendeille (tiukka t-paita, housut, takki, värjätyt hiukset). Lävistykset. Liian räikeät värit.
Jep. Mielestäni kukaan täyspäinen ei pukeudu "huvikseen" esim. johonkin skinhead -lookkiin. Taas goottityylin pukeutuneista voisin sanoa, että vanhemmat tapaamani ovat olleet ihan fiksuja "vakaumuksellisia" tyylinsä edustajia, toisin kuin mustiin pukeutuvat teinit, joihin kuuluu ilmeisesti sairaita syksilöitä, jotka kuvittelevat palvovansa jotain saatanaa. Niiltä skitsoilta voi sitten odottaakin mitä tahansa sairasta.
Tuohon viimeksi mainittuun ilmiöön törmäsin muutamia vuosia sitten, missäpä muualla kuin kaikkien idioottien pesässä Torniossa. (Missä tilastojen mukaan saatananpalvojia on asukaslukuun suhteutettuna Suomessa eniten). (Ja ei ihme kun esim. vuonna 1932 iso joukko hihhuleita meni Tornionjoen jäälle odottamaan maailmanloppua.)
Pistäydyi kyseisen paikan paikallisessa pubissa ja eräs saatananpaljoja (female) ilmestyi tyhjästä eteeni ja alkoi sylkemään vihaansa minuun. Hänen mielestäni olin tuijottanut häntä, vaikka en todellakaan sitä tehnyt, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Pikkuisen kipeetä sakkia. Poistuin vähän äänin ja päätin, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun kyseiseen kaupunkiin eksyn. Ja enpäs ole siellä sen koomin käynyt ja tuskin tulen koskaan käymään.
Hej!
Ongelma minun kohdallani on se, että kyseessä ei ole mikään tietoinen yhtenäinen julistava linja vaatetuksessa, joka häiritsee, vaan erilaiset, vailla suuria konnotaatioita joihinkin ideologiaan olevat vaatteet. Assosioin ne vain yksinkertaisesti minulle pahaa tehneisiin ihmisiin(, jotka eivät esim. ole olleet skinhead-vaatetuksessa).
Kukonaskelkuviot. Niitä en voi sietää! Kuka älypää senkin kuosin on keksinyt? Mahdollisimman tympeä näky.
Onhan noita tiettyjä asusteita, jotka aiheuttavat jonkinasteista kulmien rypistymistä. Soporttiasut miltei oksettaa, erityisesti verryttelyhousut, sellaiset kiiltävät keinokuituiset, kaksiraitaiset, ja erityisesti kun lihava ja paksuperseinen ihminen vetää sellaiset päällensä, että ne melkein soi. Yäk! Samaan kategoriaan kuuluvat tietenkin salihousut, kansitakit, kainalohousut ym. epäesteettisesti pidetyt vaatekappaleet. Kaikki nuo vievät ainakin omalta osaltani uskottavuuden ko. ihmiseen. Eli kyseiset asusteet sisältävät konnotaatioita junttimaisuudesta, tylsyyden ja välittämättömyyden ideologiasta itseään ja muita kohtaan.
Toinen vaatetusryhmä on lökäpöksyt. Ovat myös niin epäesteettisen näköisiä raasuja, että ihan hirveää. Niin kuin Michael Monroe on sanonut lökäpöksyjä kritisoidessaan, että "pitäähän sentään tuntea, että bysat on jalassa, ja että ne on oikein päin". Vaikka käsittääkseni hip-hop kulttuuriin liittyykin hyvää sanomaa, ja oikeaa asenteellisuutta, minusta tyyli sinäänsä on hyvin epäesteettinen ilmiö.
Sitten siihen mitä Martin varmaankin tarkoitti, eli vaatekappaleet jotka viittaavat suoraan ja välillisesti johonkin ideologiaan tai asiaan. Esim. t-paita on hyvä foorumi tuoda omaa ideologiaansa esille. On paljon Kuuba, Neuvostoliitto ym. kuva-aihioita/painatuksia. Itse taas luen nämä kyseiset vaatekappaleet trendi-ilmiöksi. Ehkä joku Che Guevaran kuvaa pitävä on Marxilaisen filosofian kannattaja, Bob Marleyn kuvaa kantava ihminen pössytelee maria, mutta eiköhän se ole enemmän trendi kuin mikään muu. Eli en kyllä kyseensalaistaisi ko.vaatekappaleita pitäviä ihmisiä...
Skinhead -look on mielstäni myös epämiellyttävä kokonaisuudessaan, että en välttämättä lähtisi kovin hanakasti tutustumaan kyseiseltä näyttävään ihmiseen. Sama pätee täysin mustiin pukeutuneisiin mustapää teineihin, jotka ovat sonnustautuneet pentagrammeihin ja Cradle of Filthin, Deiciden tai Dimmu Borgirin paitoihin. (Tosin itse Dimmuhan on varsin persoonallisen tyylikäs lavalla riehuessaan mustassa tukassaan ja nahkahameessaan) :o
Hej!
Mukavaa, kun asiaa pohditaan lukuisista näkökulmista. Omat ikävät kokemukseni, jotka ovat johtaneet aversioon tiettyjä vaatteita tai tarkemmin niiden malleja kohtaan, eivät liity niinkään ideologiaan vaan yleensä kuoseihin, kuvioihin ja niiden olemassaoloon. Hassuinta on, että joissakin vaatteissa ne "häiritsevät", toisissa ei.
Luin kerran Saksassa aihetta käsittelevän artikkelin, josta ymmärsin, että pukeutumisemme kertoo paljon luonteistamme. Olenko siis hakoteillä?
...
Mä olin tässä vielä puoli vuotta sitten mustiin pukeutuja, mutta kun ihmiset kattelivat mua ja melkein sylki päälle, kun ne ajatteli et mä olen joku "vitun teinisatanisti", mutta kun en ole.
Enää en käytä pelkkiä mustia vaatteita ja ketjuja ja muita vain jos menen keikalle, koska mä en ole mikään vittuuntunut satanisti tai mikään sellainen niin mun piti ruveta vaihtaan asustusta neutraalimmaks. Ja en ole ollenkaan tuhmän näköinen nytten...nykyään mulle jopa sanotaan, että "sulla on uudet hienot housut" tai jotain, kun ne kaikki housut ei enää näytä samalta.
Musta myös tuntui siltä, että mua luettiin suoraan. Ja niinhän tehtiinkin... kaikki jokka muhun rupes paremmin tutustuun sano että en mää ajatellut että sää olisit noin mukava jätkä, kun mää luulin et sää oot joku teini tai jotain sellasta ne sano. No nyt mua ei enää pystytä lukemaan noin niinkuin suoraan, että muhun halutaan jopa tutustua, eikä vaan lueta kuin avointa kirjaa
MUN MIELESTÄ ON TODELLA VÄÄRIN LUKEA IHMISIÄ VAATETUKSEN PERUSTEELLA TAI MUUTENKAAN, KOSKA EI KAIKKI MUSTIIN PUKEUTUVAT OLE SEN ERIKOISEMPIA KUIN MUUTAKAAN, KOSTA MUSIIKKIA ON NIIN PALJON, ETTÄ MUSTA EI OLE ENÄÄ VAIN SATANISTIHEVIN VÄRI.
Tunnustan ennakkoluuloni. Suhtaudun hyvin epäluuloisesti niihin, jotka ovat värjänneet hiuksensa ja pukeutuvat pikkupikku t-paitoihin, trendifarkkuihin ja streetkenkiin. mieleeni tupsahtaa ajatus tyhjyydestä.