Anastetaan tää hetki

Noloa se on myöntää.
Sun hapuileva kosketus;
on mun arkeani.
Ei musta ole sitä muuttamaan.
Sä viet mun tahdosta
lempeimmän osan.
Tänään mieli palaa...
Sinne
missä
minä
olen
aina
ollut.

;}

Sä oli niin kaunis.
Muo hävetti.
Myöntää
sun
tuima
tahto.
Piruillaan.
meidän
arjessa.
James Jouse
Tai sinne päin.
Tuimalainen...

Pienet sanasi
kaikki oikein paikoillaan
Mitään puutu ei!

Olkoon tuo yllä oleva haiku kiitoksena ketjun aloittajalle, sillä hänen runonsa ovat helmiä täällä muutoin niin yleensä hengettömässä keskustelussa.