Kolmiodraama

  • 1 / 6
  • Sydäntä särkee
  • 7.8.2003 18:00
Takana 9 vuotta suhdetta kaikkine hyvine ja huonoine päivineen, ylä- ja alamäkineen.

Kolme kuukautta sitten törmäsin sattumalta (sinkku)mieheen, johon ei todellakaan ollut tarkoitus ihastua, saati sitten rakastua. Muutaman viikon kuluttua huomasimme kummatkin näin käyneen. Tunteet vain vahvistuivat ja syvenivät koko ajan.

Tänään päätimme kuitenkin lopettaa, tai ainakin yrittää lopettaa, suhteemme. Kenenkään kannalta tilanne ei ollut "oikein".

Miksi sydän tuntuu kuitenkin pakahtuvan? Tuntuu, kuin sisältäni olisi revitty pois jotain todella tärkeää? Pelkään tehneeni ratkaisun/valinan, jota kadun loppuelämäni...
  • 2 / 6
  • joopa
  • 7.8.2003 18:40
Ikävää että Sinulle on käynyt näin, mutta ilmeisesti olette aikuisina Ihmisinä käsittäneet tilanteen mahdottomuuden. Suhteesta ei voi hypätä seuraavaan suhteeseen "lennossa"; eikä tulekaan voida.

Mielestäni olet tehnyt väärin kumppaniasi kohtaan ylipäätään alkaessasi "vehkeillä" toisen Ihmisen kanssa. Mikäli pystyt, niin katso asiaa edes hieman ulkopuolisin silmin, sillä et millään voi tietää, oliko tai olisiko hän "luodumpi Sinulle" kuin nykyinen, koska et voi tuntea häntä. Ihastuminen on eri asia kuin Rakkaus.

Ikuisena romantikkona uskon, että teitte oikean valinnan ja loptetitte hetken hairahduksen ennen kuin on liian myöhäista tai loukkasitte todella pahasti ketään. Onnea valinnallesi ja kaikkea hyvää Sinulle ja partnerillesi jatksossa!!
  • 3 / 6
  • Antti
  • 7.8.2003 21:36
Yksi itsekkyyden pahimmista ilmentymistä, menettämisen tuska se polttelee sisuskaluja - ei sydäntä.

Pelkäät tehneesi ratkaisun/valinnan.... - aivan, seuraavaan "rakastumiseen" asti. Ikävää, että nykytrendi on arkipäiväistänyt ja tehnyt "vitsiksi" sinänsä kuvaavat ilmaisut. Asiaa konkretisoi mielestäni masennus. Eihän kukaan ole trendi ilman masennusta - väh. pari päivää kuukaudessa täytyy potea.

Haavat ja vammat - niin fyysiset kuin henkiset ovat sinänsä jänniä, että niihin purevat samat paranemisprosessit. Siinä missä haava arpeutuu ja häviää ajan kanssa niin tuska häviää ja muuttu muistoksi...jotka sitten aika kultaa...
  • 4 / 6
  • Tuuri
  • 8.8.2003 13:27
No eipä taas yleistetä. Timo TA Mikkonen pystyi vaihtamaan "lennossa" ja hyvin näyttää pyyhkivän. Lapsia tulee ja sillee..
  • 5 / 6
  • EvilS.
  • 8.8.2003 16:47
Mutta Timo TTA onkin voittaja! :-))))))

Miten ois, asenteesta opiksi?
  • 6 / 6
  • Anni
  • 29.11.2003 16:08
Onko se muka joku mittari, että lapsi tulee? Moni heteronainen hankkiutuu raskaaksi omin päin ja mies jää paikalle vastuuntunnosta. Voihan se katumus iskeä ensihuuman jälkeen kuukausien tai jopa vuosien päästä. Kyllähän se aluksi uusi juttu tuntuu mielenkiintoisemmalta kuin vuosien mittaan arkistunut...