Kiinnostaakohan kaikkia?!

Joudun erinäisten työhön ja vapaa-aikaankin liittyvien asioiden kanssa usein tekemisiin erään homomiehen kanssa. No, sinällään tämä ei minua hetkauta vaikka hetero olenkin. Sen sijaan se, kuinka hänen täytyy jatkuvasti toitottaa homouttaan ärsyttää. Minun käsitykseni mukaan homous on ihmisen "ominaisuus" siinä missä heterouskin, joten tarvitseeko sitä oikeasti joka välissä kuuluttaa vaikka kaapista ulkona olisikin? Homojen oikeudet vedetään peliin aina sielläkin, missä niistä ei millään lailla ole kyse. Voisin arvata että ko. henkilö menee lääkärillekin sanoen "mä olen homo ja mulla on kuumetta". Ja nimen omaan tässä järjestyksessä. Ja luonnollisesti asiasta huomauttaminen aiheuttaa vähintään puolen tunnin luennon homojen oikeuksista. Siis vähemmistön edustajana hänellä on oikeus paasata omasta vähemmistöstään muiden totaalikyllästymiseen saakka?

En tiedä onko kenelläkään tähän mitään sanottavaa, mutta halusinpahan vaan purnata.

mistähän löysitkin tänne...?

"Peace cannot be kept by force. It can only be achieved by understanding."

--Albert Einstein

Ehkei vuorovaikutuksessa kanssasi oleva homomies ole yhtä varma itsestään ja suvaitsevaisuudesta(si) kuin ilmeisesti luulet meidän homojen olevan. Joskus kasvissyöjä hyökkää armottomasti "lihallisten" tuttaviensa kimppuun kantokassissaan kimppu ekologiaa ja syytöksiä. Hyväksyntää kaivaten myös me saatamme tehdä karseita asioita.

On hienoa, että sinulle homo on yhdenvertainen henkilö muiden joukossa. Et voi kuitenkaan kiistää sitä tosiasiaa, että monet ovat eri mieltä. Monet tuntevat itsensä uhatuiksi homojen ympärillä. Ja monet homot tuntevat itsensä uhatuiksi tällaisten foobikoiden lähistöllä. Ja aina sitä ei yksinkertaisesti tunnista tuollaisia hahmoja.

Vastareaktioita, kuten olet saanut kokea, tulee meidän taholtamme siihen asti, kunnes olemme todella se yksi muiden joukossa. Olet osoittanut jo paljon mielenkiintoa meitä kohtaan. Osoita sitä vielä vähän enemmän ja ryhdy taistelemaan aktiivisesti oikeuksiemme puolesta. Silloin huomaat kärsimyksemme ja tarpeemme. Silloin huomaat, että meissä on niitä, jotka ovat sisältä ehjiä samoin kuin niitä, jotka ovat sisältä pirstaleina. Silloin huomaat, ettemme ole yksi ja sama persoona, emmekä tunne toisiamme tai ole kaikki huippupsykologeja, joilla on valmiudet arvioida muita (kaltaisiamme), kuten näytät olettavan. Silloin saatat todella ymmärtää.

Toisaalta: miettikääpä kuinka arkipäiväisiä puheenaiheita kaikki parisuhteisiin ja seksuaalisuuten liittyvät asiat ovat esimerkiksi työpaikalla. Jos ihan avoimesti osallistuu niihin, tulee aika monta kertaa päivässä "toitottaneeksi" suuntautumistaan ilman, että sitä varsinaisesti edes yrittäisi: "Olin juuri poikaystäväni kanssa...", "...jos olisin hetero niin pumpattava barbara...", "meillä Timon muuten kanssa on...", "ai vaimonko? no..." jne.

Lainaus kirjasta "Is it a choice":

Several years back, my uncle said to me, "Okay, I can understand wanting to be truthful about who you are, but why do gays have to flaunt it all the time?" When he asked that question, my uncle and I were sitting on a beach chair just a few feet away from the picnic table where my uncle's mother-in-law was playing Scrabble with my friends David and Irene, who were just a couple of months away from being married.
At that moment, David was stroking Irene's back in a very tender and loving way. I called my uncle's attention to the obvious public display of affection - David an Irene where clearly flaunting their heterosexuality - and asked my Uncle if he considered what David was doing with Irene "flaunting". He got my point.
What we generally consider normal behaviour for heterosexual people - talking about a romantic interes or relationship, an affectionate peck on the cheek between husband and wife, holding hands in public, or stroking the back of beloved - we call "flaunting" when gay and lesbian people do it.

Jos nyt välttämättä ihmissuhdedraamaa pitää työpaikalla puida, jutustelen sukulaisistani, sisaruksistani ja vanhemmistani. Silloin ei tartte vetää homoteemaa esille.

Omasta elämästäni en pahemmin kerro, ja kolleganikin luulevatkin elämäni olevan tosi tylsää ja yksinäistä ;-)

Ehkä tämä kaveri on ollut kaapissaoloaikanaan tuntenut itseensä kohdistuvaa pilkkaa. Nyt kun on pystynyt irrottautumaan kaapistaan on hän kuitenkin alkanut taas katkeroituneena kylvämään ivansiemeniä läheisiä ihmisuhteitansa kohtaan , (joihin saataa jotkut työkaveritkin kuulua). Se on eräänlaista surutyötä ja todella raskasta jatkuvasti kuulla.
Toivottavasti hänenkin mielensä ajankanssa puhdistuu ja voisitte jälleen elää kuten muutkin työtoverit.

"Osoita sitä vielä vähän enemmän ja ryhdy taistelemaan aktiivisesti oikeuksiemme puolesta. Silloin huomaat kärsimyksemme ja tarpeemme. Silloin huomaat, että meissä on niitä, jotka ovat sisältä ehjiä samoin kuin niitä, jotka ovat sisältä pirstaleina." Jope siis sanoi, että "heteron" kirjoittajan pitäisi alkaa homoaktivistiksi, jotta saisi tämän rasittavan homon hiljaiseksi... :-o Taisin käsittää nyt vähän väärin... I hope. Se on sama asia, kuin työpaikalla esim maahanmuuttaja tai Lapista kotoisin oleva toitottaisi kokoajan "OEWOE kun mua syrjitään ja bla bla bla"

Olen alkuperäisen kirjoittajan kanssa varsin samaa mieltä. En ole kaapissa. Olen varmaan jonkin verran "homohtava" jne blah muitakin kliseitä. Mutta en ymmärrä homoja, jotka nostavat itsensä määrittelevimmäksi ja tärkeimmäksi ominaisuudekseen monien monien muiden vaihtoehtojen joukosta juuri homouden. Mielestäni moinen homoudensa toitottaminen kuvastaa paremminkin omaa epävarmuutta, kuin pelkoa ympäristönsä suvaitsevaisuudesta.

Hapatus sanoi, että puhellessa esim suhde-elämästä tai muusta sellaisesta tulee samalla toitotettua homoudestaan..? Onhan se aivan eri asia, kuin joka välissä esilleotettavat syrjintäasiat tai muut vähän "vakavammat". Ei minusta esim. poikaystävästää puhuminen ole mitään toitottamista. Kun heterot puhuvat perheistään tai vaimostaan, niin toitottavatko hekin silloin heterouttaan?

Just my 2 cents..

no tämä on niitä ääripään tapauksia, ei me kaikki homot olla onneksi samanlaisia. jospa vaikka sanoisit hänelle että "kuule kaveri, tiedän että oot homo, ei kiinnosta!" ja tämä on siis ääripäätä jonka vuoksi kaikkia homoja ei pidä luulla yhtä fanaattisiksi

Niin ja tätä ääripäätä lietsoo aika pahastikin ohjelma nimeltä Älä kerro äidille...