Yliluonnollistako!?!

Toivottavasti tämä keskustelu ei nyt johda naureskeluun ja ilkkumiseen mutta en viitsi puhua tästä "livenä" kenenkään kanssa, jottei minua pidettäisi outona!
Olen pienempänä herännyt monesti tunteeseen, jossa päälläni on tuhottomasti painetta. Äitini selitti sen jollakin unennäöllä tms... Tätä ei ole tapahtunut enää vuosiin, mutta viime yönä heräsin tunteeseen että jokin olisi potkaissut/lyönyt minua kylkeen. Heräsin siihen ja tunsin "käsien"(tai siltä ne tuntuivat) kiertyvän kaulalleni, jolloin myös paino tuntui rintani päällä ja hengitykseni salpautui, enkä voinut liikkua. Yritin huutaa, mutta en voinut! Yhtäkkiä se tunne vain hävisi. Tiedän olleeni valveilla, koska nousin suoraan ylös enkä todellakaan saanut enää unta. Loppuyö meni kuunnellessa radiota kaikki valot päällä. Nyt olen töissä ja kotiin pelottaa mennä takaisin. Olenko hullu?

En tiedä, että oletko hullu, mutta eikö sitä kannattaisi kysyä joltakulta asiantuntijalta? Tuskin siitä mitään haittaakaan olisi.

Hmm... ei tuo kyllä kuulosta ongelmalta, josta ei voisi puhua muille. Tietenkään jos et halua, niin ei sitten. Ehkä kuitenkin sun kannattaisi puhua jollekulle ystävällesi asiasta? Varmasti ymmärtää, jos olet tosissasi.

Ja tuskin hullu olet :)

Olet todennäköisesti nähnyt ns. valveunta tai kokenut unihalvauksen?

(engl. waking dream). Valveunet ovat hallusinaatioita, jotka esiintyvät joko vaivuttaessa uneen (hypnagogiset hallusinaatiot) tai unesta herättäessä (hypnopompiset hallusinaatiot). Hallusinaatiot voivat olla näköhavaintoja kuolleista sukulaisista, hirviöistä, enkeleistä tai avaruusolennoista. Ne voivat myös olla ääniä, hajuja tai kosketuksia. Valveunien yhteydessä voi esiintyä unihalvaus (engl. sleep paralysis), eli henkilö ei pysty liikuttamaan kuin ehkä vain silmiään.
(lähde http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/valveuni.html )

Moi Pelästynyt.

Älä ole huolissasi, mutta jos jatkuu, mene terapeutille kautta vast.
Puolisollani on tällaisia aika usein, ja se on tavallaan meidän hyvin tuntemamme unissakävelyn yksi muoto...
Myös suurin osa niin kutsutuista "Abduction caseistä (henkilö joutunut mielestään alieneiden sieppaamaksi) on pystytty selittämään tällä.
Se nyt vain on jotakin ihmisaivojen toimintaan liittyvää mitä nykyisillä tiedoilla vielä ei pystytä selittämään. Kenties tiedostamatonta stressinhallintaa tai jotakin sellaista...

Pete

Ei mitään hätää. Älä todellakaan ole huolissasi. Kyse on mitä todennäköisimmin ihan tavallisesta unihalvauksesta, joka siis ainoastaan kuulostaa pelottavalta, mutta on todellisuudessa täysin vaaratonta. Se ei missään nimessä tarkoita, että olisit tulossa hulluksi - eikä myöskään kyse ole mistään yliluonnollisesta ilmiöstä. Unihalvaus on melko tavallinen parasomnia, eli unen häiriö.

Älä usko mitään puppua mitä kuulet asiasta. Jos olet asiasta kiinnostunut, kannattaa mennä kirjastoon ja katsoa vaikkapa jostakin psykiatrian perusteoksesta kohdasta "parasomniat" tai "unihäiriö" ja luet sieltä asiallista tietoa. Älä surffaile netissä unihalvausta käsittelevillä sivuilla, koska törmäät huonolla tuurilla hörhöjen ylläpitämiin sivustoihin ja sitten sua pelotellaan vaan lisää.

Jos asia yhä kiusaa sua sen jälkeen kun olet lukenut siitä muutaman huojentavan rivin jostakin asiallisesta psykiatrian alan teoksesta, niin juttele asiasta rohkeasti ihan vaikka yleislääkärille. Unihalvaus on ilmiönä kaikille lääkäreille tuttu.

Unihalvauksen yhteydessä esiintyvät hallusinaatiot voivat todellakin olla pelottavia ja niihin saattaa liittyä tunnetta hengenahdistuksesta, painosta rintakehällä tai jopa kuristamisesta. On hyvä kuitenkin tietää, että MISSÄÄN TAPAUKSESSA et ole todellisessa vaarassa. Sinulle ei voi tapahtua mitään vahingollista,vaikka tilanne olisikin pelottava.

Itselläni oli myös muutama kohtaus joitakin vuosia sitten ja silloin pelästyin melkein hengiltä. Alan opiskelijana kuitenkin osasin nopeasti rauhoittaa itseni asiallisella tiedolla tästä kiusallisesta unihäiriöstä.

Minä herään joskus siihen että saan 'iskun' päähän. Näen vain yhtäkkiä ehkä alle puoli sekuntia (unta?) että joku musta tulee minua kohti aina suoraan kohti silmiä. Oon saanu niitä iskuja ihan hiekanjuvän kokosesta. Joskus siitä tulee pieni säikähdys joka loppuu samantien. En tiedä mikä se on mutta eipä se haittaa. on siistiä kun tapahtuu kaikkea selittämätöntä. Joskus toivon että se olisi joku henkimaailman juttu. Siinä tulisi ihmisille uusi ongelma ratkaistavaksi.

Mä saan kans iskuja vasten kasvoja :) Joku esine tai joskus pelkkä humahdus tulee juuri nukahtaessa suoraan päin näköä. Siinä pelästyy ihan samalla tavalla kuin jos tilanne olisi todellinen. Yleensä nytkähtää, hätkähtää tai kädet nousevat vaistomaisesti kasvojen suojaksi...ja samalla siinä kohden havahtuu hereille.
Näitä jutskia on mullakin ollut niin kauan kuin pystyn muistamaan... Tuskinpa vaarallista.

Niin siinä muuten kuuluu aina humahdus kun isku tulee

Hei Pelästynyt!

Olen muiden kanssa samaa mieltä siitä, että ei tässä mitään yliluonnollista ole. Mutta että tuntisit harhoja, enpä usko. Jos kerta tunsit mitä tapahtui, silloin se tapahtui. ( Vaikka usein mielemme uskottelee meille, että jotain ei tapahtunut jos asia tuntuu oudolta ). Fyysykoilla on vain vielä vähän pähkäiltävää ;-)

En haluaisi käyttäytyä hippi mäisesti, mutta satun tietämään tosiasiana että ihmisen tietoisuuden isoin osa sijaitsee aivan toisaalla kuin aivoissa ( Vaikken voi sitä todistaa ). Heh, jos vielä haluat kuulla mitä epäilen ongelmasi olenvan niin vastaa ( En tosin voi tietää varmasti ).

Hullu et ole viestisi perustella. Hullutkin näkevät outoja asioita, mutta eivät tiedosta itseään niin kuin sinä.

Kaikki asiat mailmassa ratkeavat, jos ne vain voidaan ratkaista, jos ne kohdataan avoin mielin. Jos kohtaat samanlaisia ongelmia vastedes ehdotan, että rauhoitut ja kohtaat asian sellaisena kuin se on, vaikkei se luultavasti ole helppoa, voisit jopa oppia jotain ;-)

*Hymyä* :-)

Edellisessä viestissä nimim. Aw kirjoitti "Jos kerta tunsit mitä tapahtui, silloin se tapahtui. ... Satun tietämään tosiasiana että ihmisen tietoisuuden isoin osa sijaitsee aivan toisaalla kuin aivoissa."

Tuo viittaa vaarallisesti siihen puppuun mistä ensimmäisessä viestissäni varoittelin nimim. Pelästynyttä. Kaikkea puppua on tarjolla jos vaan haluaa sitä vastaanottaa. Nyt kannattaa käyttää ihan sitä omaa maalaisjärkeä.

On kerrassaan naurettavaa väittää, että "Jos kerta tunsit mitä tapahtui, silloin se tapahtui". Mitä tuo edes tarkoittaa? On tietysti totta, että havainto sinänsä ei ole koskaan väärä, mutta sen sijaan tulkinta voi olla. Siitä tässä on kysymys. Olennaista on se, miten selität itsellesi tuon kokemuksesi ja havaintosi.

Nimim. Aw:n viestiin kannattaa suhtautua juuri niin varauksellisesti, kuin miten jokainen fiksu ihminen ymmärtää suhtautua henkilöön, joka ilmoittaa "tietävänsä tosiasiana että ihmisen tietoisuuden isoin osa sijaitsee aivan toisaalla kuin aivoissa."

Sinänsä on turhaa väitellä täällä siitä, mitä nimim. Pelästynyt koki ja mistä se johtui. Jokainen uskokoon mieleisensä selitysmallit. Nythän niitä on tarjottu monia. Itse kuitenkin tarjoan selitykseksi täysin luonnollisen ja normaalin ilmiön, unihalvauksen ja siihen liittyvän heräämisen yhteydessä tapahtuvan hallusinaation. On tosin ymmärrettävää, että ihmiset jotka eivät esim. tiedä ko. ilmiön olemassaolosta, herkästi selittävät kyseisenlaiset kokemukset jollakin hörhöteorialla, olivat ne sitten yhteyksiä henkimaailmaan tai mihin lie alieneihin.

Muuten, tämän takia "painajainen" on suomeksi juuri "painajainen": tunne siitä että rinnan päällä istuu joku tai jokin...

Kohtalo toveri:

Kommentoin ensin "jos kerta tunsit mitä tapahtui, silloin se tapahtui" jutun.

Olemme niin tottuneet tarkastelemaan maailmaa ajattelemalla sen olevan objekti josta me olemme täysin riippumattomia. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki vaikutuksemma maailman kanssa tapahtuu aistiemme välityksellä ( En tarkoita pelkästään hyvin tunnettuja aisteja ). Kyse ei mielestäni ole siitä tulkitseeko jonkin asian väärin, vaan kyse on siitä miten suhtautuu maailmaan, jos suhtaudut avoimesti etkä selittele maailmaasi käsitysmalleilla, voit oppia paljon enemmän uutta kuin jos pelkistät maailmasi käsitysmalleihin. Jos kuitenkin teet niin, niin maailma rikkoo mallin ennemmin tai myöhemmin koska mieli ei voi selittää maailmaa ( Koska mieli on vain osa maailmaa, eikä mieli voi selittää itseään ), vaikka sitä voidaankin muuten ymmärtää.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä pupusta, tällaisia asioita ei voi pukea sanoiksi kunnolla ja sanoja seuraamalla, niitä ymmärtämättä johtaa sinut harhaan. Sanojeni tarkoitus on herättää ihmiset olemaan avoimia ja järkyttää sitä ahdasta mailmankatsomusta, joka luullaan todeksi. Pääasiallinen tarkoitukseni on saada ihmiset kuuntelemaan, jos se ei ole maalaisjärkeä niin mikä sitten?

<copy>
Nimim. Aw:n viestiin kannattaa suhtautua juuri niin varauksellisesti, kuin miten jokainen fiksu ihminen ymmärtää suhtautua henkilöön, joka ilmoittaa "tietävänsä tosiasiana että ihmisen tietoisuuden isoin osa sijaitsee aivan toisaalla kuin aivoissa."
</copy>

Ei kommenttia.

Se mistä keskustelemme on vanha paradoksi. Keskustelu ei johda tässä asiassa ymmärrykseen. Vain kuuntelu valaisee asian ja se kuunteletko vai et on Jumalan sinulle antama valinta.

Kun olet päässyt tänne asti pyydän, että luet vielä viestini uudestaan, mutta kiinnität tällä kertaa huomiota siihen miten reagoit siihen; mitä sinulle tapahtuu kun luet viestin ( Tätä tarkoitan kuuntelulla ).

*Hymy*
Ei kovia tunteita Kohtalo toveri. Tällaiset asiat yleensä saavat ne liikkeelle, kun haluasi takertua omiin käsityksiinsä. ( Minä mukaanluettuna. )

Aw.

Siitä pupusta... Toivoisin että jätettäisiin auki toisenlaisetkin selitykset tuolle kokemallesi ilmiölle. Kaikki ei ole aistein havaittavissa eikä standarditieteen keinoin selitettävissä. Esimerkiksi telepatia lienee ollut ihmisten käytössä niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Netissä on varmaan näistä asioista "puppuakin" mutta silti kannattaa lueskella myös tällaisia selityksiä tuolle kokemallesi ilmiölle. Skepsis, jonka tietokantaan tuossa viitattiin, vaikuttaa minusta lähes kiihkouskovaiselta kovaan tieteeseen ainoana totuutena uskovana. Noh, toivottavasti joku kirjoittaisi lisää "yliluonnollisista" asioista tähän keskusteluun :)

Kiitoksia palautteestannne viesteihini Aw ja Cosmic.

Täytyy kuitenkin todeta, etten millään pysty ymmärtämään miksi pitäisi tukeutua tai väkisin hakea joitakin vaihtoehtoisia tai tieteen ulkopuolisia selitysmalleja sellaiselle tapahtumalle, joka on varsin selvästi selitettävissä tieteellisesti ja on siis, kuten jo olen edellisissä viesteissäni maininnut, aivan tavallinen, normaali ja suhteellisen yleinen ilmiö.

Jos halutaan jättää auki mahdollisuus ns. vaihtoehtoisille selitysmalleille, niin silloinhan voitaisiin yhtä hyvin pyrkiä selittämään mikä tahansa ilmiö ns. vaihtoehtoisesti. Voitaisiin vaikka väittää unien olevan jotakin mitä ei tuntemamme tieteen keinoilla pystytä selittämään, aivan kuten nyt on väitetty ilmeisestä unihalvauksesta ja siihen liittyvästä hallusinaatiosta. Molemmathan ovat aivan tavallisia ilmiöitä. Mihin silloin vedetään raja?

Miksi ylipäätään tukeutua ja uskoa mieluummin ns. yliluonnollisiin kuin tieteellisiin selitysmalleihin? Mielestäni on yksinkertaisesti typerää suosia vaihtoehtoisia ja ns. yliluonnollisia selitysmalleja tieteen kustannuksella vain ja ainoastaan siitä syystä että haluaa pitää maailmankuvan ja -katsomuksen avoimena. Voihan niistäkin kinnostunut olla, mutta niihin ei kannata tukeutua jos yksinkertaisempikin selitysmalli on tarjolla - kuten nyt. Tässä lienee jo uuden keskustelun paikka, ja sitä voitaneen käydä vaikka ihan uuden otsikon alla.

Jotta alkuperäinen keskustelunaihe ei unohtuisi, laitan tähän alapuolelle yhden osoitteen, josta löytyy asiallinen, helppotajuinen ja tieteellinen artikkeli unihalvauksesta. Kuka tarvitsee tämän luettuaan enää ns. vaihtoehtoisia selityksiä?

http://www.kolumbus.fi/minna.hyvonen/minna/tieteet/neurologia/unihalvaus.htm

<quote>
Kaikki ei ole aistein havaittavissa eikä standarditieteen keinoin selitettävissä. Esimerkiksi telepatia lienee ollut ihmisten käytössä niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa.
</quote>

Ihan nyt uteliaisuudesta, saisinko esimerkkejä siitä mikä ei ole aistein havaittavissa eikä standarditieteen keinoin selitettävissä. Telepatiasta puhutaan paljon, mutta luulisi että telepaatti kykenisi lukemaan edes yksinkertaisia ajatuksia tai ideoita valvotussa tilanteessa. Toistaiseksi ei ole vielä yksikään pystynyt.

Kuolleet sukulaisenikin ovat nuivia näin kuolemansa jälkeen, eivät tule kylään. Jos tulisivat, voisin hönkiä heille ikkunan huuruiseksi että saisivat kirjoitella viestejään, kai he siihen pystyisivät jos voivat minua tökkiäkin.

Skepsistä en mitenkään pysty käsittämään kiihkouskovaiseksi, vertaapa vaikka *shudder* Vapaa-ajattelijoitten kotisivuihin http://www.vapaa-ajattelijat.fi/

Ja sitten pakko puuttua sanoihinkin kun ne häiritsivät, jos on olemassa kovaa tiedettä ja standarditiedettä, niin mikä on sitten pehmeää tiedettä ja epästandarditiedettä?

-node

Kohtalotoveri:

Yliluonnollisiin?
Minusta tässä ei ole mitään yliluonnollista ( Kuten jo mainitsin ), ainoastaan se että fyysikoilla on vielä hommat kesken ;-)

Selitysmallit:
En tarkoita mitään sellaista kuin vaihtoehtoiset selitysmallit. Selitysmallit ovat mielessämme ja kykenemättömiä käsittämään mailmaa. Tarkoitan kuuntelua, sitä että ei selitä sitä mitä näkee/tuntee/kuulee, vaan kuuntelee - ei selitä - ei missään vaiheessa. Tällä tavoin emme saa väärää tietoa, ainoastaan oikeaa tietoa, joka lisää ymmärryksemme määrää.

Fyysikot eivät luoneet maailmaa. Newtonin aikana ajateltiin kaiken tärkeän luonnontieteellisen tutkimuksen olevan jo tehty, ja niin jotkut ajattelevat nytkin; oletko samaa mieltä?

Jatkuu...

Itse harrastan fanaattisesti lenkkeilyä, ja usein jos nukahdan, kuvittelen olevani lenkillä ja astuvani "tyhjään" tai johonkin kuoppaan jota en ole huomannut, jolloin herään ja tavallisesti nytkähdän rajusti ja luulen hetken putoavani jonnekin tai menettämässä tasapainon.

Tavallisesti olen nukahtamassa silloin tuoliin, mutta myös sängyssä tapahtuu näin.

Jorma: En harrasta lenkkeilyä, mutta minullekin käy usein juuri kuvailemallasi tavalla. Mielestäni tuohon on aika luonnollinen selitys varmaan se, että kun on juuri vajoamassa unitilaan, niin sitten jostain ärsykkeestä johtuen säpsähtääkin vielä hereille. Tämä tuntuu juuri siltä, kuin olisi astunut tyhjään ja reagoi siihen voimakkaasti säpsähtäen.

Muuten kyllä harvemmin mitään uniongelmia ollut, minähän kyllä nukkuisin sikeästi vaikka kellon ympäri. Ai niin, kerran löytyi aamulla tyyny eteisestä, mihinköhän olin ollut menossa vai olinko jopa käynyt ulkona? ;)

Koko pointtini on tämä:
Elämä on valinta. Vaihtoehtoja on kaksi; voit elää valheessa tai totuudessa. Jos elät totuudessa sinun ei tarvitse luoda malleja kuvaamaan käsitystäsi maailmasta. Tämä voi kuulostaa kornilta, enkä tarkoita tuomita tällä ketään. Se on kuitenkin ymmärrykseni tästä asiasta "pähkinän kuoressa".

Jotta voisi elää totuudessa täytyy pystyä erottamaan valhe ja totuus toisistaan. Ainoa tapa tehdä tämä on kuunnella.

Aw

Tässä on tarjottu tieteellistä selitysmallia (unihalvaus) ja sitten viitattu vaihtoehtoisiin malleihin. Eräs ns. vaihtoehtoinen malli on se, että kirjoittaja on törmännyt astraalitason uniolentoon valvetilassa, joka tieteen kielellä sanottuna on käsittääkseni sama kuin unihalvaus. Nimitykset ovat vain erilaisia. Ihmisen mieli on sellainen, että se tarvitsee selityksiä.

Selitysmalleja ei tarvita, kun kokee asiat sellaisenaan, ottaa asiat havaitsijan kannalta. Meditaatiota harrastavat törmäävät tähän jossain vaiheessa. Tarkkaillaan tilannetta, ollaan arvottamatta mitään, koetaan asiat tyynesti sellaisena kuin ne ovat.