Elämämme miehet - Tero Larin silmin
Terolla on puolipitkät hiukset. Ne ovat kaiketi oikealta väriltään tummanruskeat, mutta nytkin niitä on vaalennettu. Ja niissä on valkeita täpliä. Ne eivät ole mitään raitoja, sanoo Tero mitä hyvänsä. Ne ovat täpliä.
Teron silmät ovat jotain ihan mahdotonta. Juuri sellaiset ruskeat makuuhuonesilmät, joiden edessä kenen tahansa pojan polvet menevät veteläksi. Ainakin minun polveni menevät.
Tero pelkää joutuvansa vanhenemaan yksin. Mutta eipä hänen sitä tarvitse pelätä, sillä minä en aio jättää häntä. Sen lisäksi poikaystävälläni on kummallinen maku. Hänen mielestään maailman kaunein asia olen minä suihkussa. Ilmeisesti tämän takia en saakaan käydä usein yksin suihkussa!
Paras leffa, jonka hän on nähnyt, on "se missä on se yks nainen pääosassa, se jenkkileffa", mikä ei oikein riitä valaisemaan asiaa minulle tarpeeksi. Meidän perheessämme blondius ei taida olla alkuperäisestä hiustenväristä kiinni. Tero kuuntelee hyvin usein OMD -nimisen bändin musiikkia. Kuulemma erityisesti mieleen jäänyt kappale on "Victory Waltz".
Turhia tavaroita on kuulemma tullut myös hankittua. Jos en väärin muista, niihin kuuluu ainakin ID4:n soundtrack -levy ja valkoinen puuteri. Syy, miksi hänellä on tuota puuteria, ei aukene minulle.
Tero on minua lyhyempi. Hän joutuu varvistelemaan aika usein, kun hän suutelee minua, eli hänen täytyy olla jotain 177cm pitkä. Ei olla vedetty ovenkarmiin mittoja, kun ei niitä lapsiakaan ole siunaantunut meidän perheelle, vaikka kovasti ollaan yritetty. Tero painaa juuri sopivasti, eli 70 kiloa, jaksan nostaa sen syliin istumaan.
Ammatiltaan tuo vieressäni istuva (alaston) 20-vuotias poikaystäväni on myyjä. Tosin töissä hänellä on siisti puku päällä.
Synttäreitään Tero viettää 21. elokuuta joka vuosi ja toivottavasti näen niistä jokaisen tulevan. Synttärilahjaksi hän kuulemma haluaisi vapaapäivän. Pitänee kai soittaa raukan pomolle ja pyytää sellaista.
Siinä vaiheessa kun kyselimme toisiltamme näitä asioita ja pääsin siihen asti, mikä häntä on koskettanut eniten, hän punastui. Tero kertoi, että häntä eniten koskettanut hetki oli, kun minä heräsin ensimmäisen kerran hänen vierestään. Tero on niin kultainen ettette tiedä.
Tero ei taida itsekään tietää, mikä hänestä tulee isona (ei, kotiäiti ei ole ammatti), joten tuskin minäkään osaan sanoa.
Nyt me asumme Kalliossa. Tulevaisuudessa Tero haluaisi asua Ullanlinnassa Neitsytpolulla. Tosin mielestäni se olisi hieman sopimatonta, eihän meistä kumpikaan ole neitsyitä.
Viime ajat Tero on lukenut kirjoja - Harry Pottereita. Tero kuulemma ihailee niiden kirjoittajaa J.K. Rowlingia, koska hänellä ei ole mitään kirjallisen alan koulutusta ja on silti onnistunut kirjoittamaan hyviä (ja tuottoisia) kirjoja.
Ja lopuksi vielä se kaikkien ystäväkirjojen tärkein: Tero suuteli viimeksi tänään aamulla suihkussa, minua. Ja siitä muusta ei puhuta.