Olen aikaisemmin asennoitunut jotenkin negatiivisesti lestadiolaisia kohtaan. Olenkin viime viikkoina tutkinut mielissäni, että miksi näin on. Olen tullut siihen tulokseen, että yleistän ehkä liikaa. Siis lähinnä nyt tässä homokysymyksessä. Olen nyt koittanut korjata asennettani. :) Olen sitä mieltä, että ko. herätysliikkeen perussanoma on ihan hyvä. Mutta siitä en pidä, että heidän mielestään vain he ovat Jumalan lapsia. Ja lisäksi heillä on muutamia outoja ajatuksia. Mutta kuitenkin sieltä kaiken alta kuultaa jotein ihan oikeaakin asiaa.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!
3 kommenttia
Roope2
12.7.2007 19:17
No, tota... Minusta vanhoillislestadiolaisuudessa on aikalailla syitä suhtautua siihen sangen kriittisesti. Onhan siellä sitten niitä ymmärrykseni mukaan maltillisempiakin suuntia kuten rauhansanalaisuus ja pappislinja. Henk.koht. kavahdan tämän sorttista ideologiaa.
Mikko Juva kirjoittaa muistelmissaan vanhoillislestadiolaisten johtomiesten vierailusta luonaan arkkipiispan palatsissa pian hänen astuttua valtaistuimelleen. Siteeraan nyt Juvaa täysin muistinvaraisesti (olen bussissa enkä pääse konsultoimaan kirjahyllyäni): "Liekö koskaan Suomen arkkipiispaa tuomittu helvettiin tällä tavoin suoraan päin kasvoja".
Kouluaikoina minulla oli useita oikein hyviä vanhoillislestadiolaisia kavereita. Vieläkin moikataan jos nähdään.
pelsepuuppi
12.7.2007 19:29
mulla on aika angstit kaikkia ismejä aatteita ja uskontoja kohtaan. must tuntuis ihan hirveen ahdistavalta koittaa elää minkään "opin" (paitsi omani) mukaan.
sleepygay
12.7.2007 22:21
No, tietty nyt joku varaus mulla kuitenkin on, mutta en enää vihaa kokoa sakkia. Sitä kun on sukulaisista varmaan 90 % lestadiolaisia, niin on päässyt tutustumaan aika lähietäisyydeltä ko. lahkon toimintaan. Oikeastaan hienoin juttu koko lestadiolaisuudessa on se, kun siellä uskalletaan pyytää syntejä anteeksi. Mutta joskus sekin tuntuu oikein teeskentelemällä teeskennellyltä. Pitäähän sitä nyt vähän esittää, että on jotain nähtävää.
En voi kuitenkaan ymmärtää lestadiolaisten (siis puhun nyt koko ajan vanhoillislestadiolaisuudesta, myös bloggauksessa) kaksinaismoraali. Kovin sanoin tuomitaan muita helvettiin esimerkiksi poppien ynnä muiden kuuntelemisesta ja telkun tölläämisestä, mutta kuitenkin eräässäkin tuntemassani perheessä katsottiin euroviisuja netistä. Että sillä tavalla. Ja kun ei kiroilla voi, niin silloin pitää tehdä perkeleestä perpele. Se kun ei ole kiroilua.
Itse asiassa setäni on alkoholisti lestadiolaisten takia.