Kävin läpi cdrom levyjä ja katselin mitä pitäisi kenties hävittää ja millä en tekisi mitään. Pienen asunnon varjopuoli on että kaikkea ei voi säilyttää. No sitten se pongahti kuvaruudulle. Yksi elämäni mukavimmista kesistä, kuvien muodossa. Teltta ja huvimaja jossa kosin.
Eikä voi sanoa kuin että ikävä iski. Ikävä sitä miestä jonka kerran tunsin.
Jaahs taidan jättää sittenkin nuo levyt hävittämättä. Asioita voi pikku hiljaa oppia hyväksymään mutta en minä kaikkia mukavia muistoja halua unohtaa vaikka periaatteessa olisi viisasta. Hmm taitaa olla kuuman juotavan ja croissanttejen paikka. :(
Toisaalta luin blogia ja tajusin että voisi olla parasta siivota sitäkin. Tosin kun en vaivu masennukseen liikaa ja ala pläräämään kaikkia tekstejä.. Pakko oli vain lukea omat tunnelmat kyseiseltä kesältä. Kyllä sitä on karhu ollut sinisilmäinen. :D
