Rokkihomokokemuksia

Oli juhlien jatkot. Kotimatkalla kaaduin keväiselle mustalle jäälle.

Nnoh. Luut ovat ehjiä, mutta oikean jalan polven niveliä, hermoja ja pari pitkää jalan takaosassa menevää lihasta
vähän tärähtäneitä, jotakin revähtänyttä, ja niin edelleen.

Yllättävän paljon sattuu kaikki nopea liike tai väärä asento.
Kaikki jalan liikkeet pitää tehdä hi taas ti.
Aamulla kun tajusi että nyt sattuukin liikaa, että lääkäriin pitää mennä, kasvoi tietty odottaessa pelko
että mitä jos isosti nivelsiteitä tai luita ja joku hemmetin pitkä (ja kallis) projekti edessä.

Onneksi ei. Ainakaan tämän yhden perustilannekatsauksen perusteella.
Ja ranteessa vain mustelma, haavoja ja ns. tärähdys.

En ottanut reipasta kipulääkereseptiä, apteekista vaan kylmägeeliä ja panadolia.

Ehkä olisi pitänyt ottaa... (Mutta onhan kaapissa konjakkia.)

Aika hyvin tuli talven liukkauksista selvittyä kumminkin, eli melkein.

Ja meninpähän kerrankin mukisematta lääkäriin ilman päivien etukäteispohdiskeluja, kun sattui
ns. riittävästi.

Ja eikun Eläkeläisiä levylautaselle.
Jos siis pääsen levyhyllylle ja takaisin, se kun on toisessa kerroksessa...
(Ehkä raportoin tuon projektin onnistumisesta sitten kentien tunnin päästä...)

-R

- - -

Tänään tuli kuluneeksi neljä vuotta Pölhön ja Rokkihomon ekoista treffeistä
(tavattu oli jo edellisenä yönä ja aamuna, kun mihin homo nyt treffejä yleensä tarvitsee...).

Tänään illemmalla luvassa:

Viking Linen risteilyllä...

Ja huomenna Tukholmassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinfonia_nro_9_(Mahler)

Siinä viikonlopulle taas ihan mukavasti,

-R

- - -

Juhlittiin ystävän tasavuosia Viking Linen risteilyllä.
Vajaan viidenkymmenen kutsun vastaanottaneen joukossa oli ihmisiä papista kuppariin, kirjaimellisesti,
ja baarikamuista isään ja äitiin.

Jossain kohtaa tuli omaakin ikävä. Äitiä.
Olisi nauttinut jäisestä merinäköalasta ja tarjoustobleroneista.
Ja yhdestä juhlijoiden joukossa olleesta näyttelijästä, jonka fani oli, silloin kun oli.

Aamulla kotona, mieli haikean kylläisenä ystävyydestä, oli taas tämän aika:

"'I think it's dark and it looks like rain' You said
'And the wind is blowing like it's the end of the world' You said
'And it's so cold It's like the cold if you were dead'
And then you smiled for a second

'I think I'm old and I'm feeling pain' You said
'And it's all running out like it's the end of the world' You said
'And it's so cold it's like the cold if you were dead'
And then you smiled for a second

Sometimes you make me feel
Like I'm living at the edge of the world
Like I'm living at the edge of the world
'It's just the way I smile' You said"

Plainsong
From Wikipedia, the free encyclopedia:
Plainsong (also plainchant) is a body of traditional songs used in the liturgies of the Roman Catholic Church.
The liturgies of the Eastern Orthodox Church, though similar in many ways and probably older than the Roman tradition,
are generally not classified as plainsong. Plainsong is also commonly used in the Anglican churches.
Plainsong is monophonic, consisting of a single, unaccompanied melodic line.
It is in free, rather than measured, rhythm.
Plainsong often uses the lengthy reverberations and resonant modes of cathedrals to create harmonies.

Yours truly, -R

- - -

P.S. Muuten olen sitä mieltä että:
Tavannut viikonlopun mittaan kaksi ihmistä, jotka ovat samanaikaisesti fiksuja (ovat, takes one to know one, darlings),
huomionkipeitä, hyvän näköisiä, kovin ärsyttäviä, ja opiskelleet teologiaa.

On siinäkin kumma yhtälö. Onneksi kumpaakaan ei tarvinnut jaksaa pitkää aikaa.

Ja onneksi kummastakaan ei tullut eikä tule pappia, kun molemmat ovat aivan liikaa Oikeassa.

- - -

Vaikeaa se muutamillekin näytti olevan, mutta nytpä se on ohi; seuraavat 364 päivää (miinus äitienpäivä, osittain)
ovat jälleen miestenpäiviä.
Onnea!

Niin myös täällä:
Tuoreimmat bloggaukset top ten: Yhdeksän kymmenestä ilmoittautuu miehiksi.
Luetuimmat blogit top ten: kokonaan miesten pelikenttä.
Aktiivisimmat bloggaajat top ten: yhdeksän kymmenestä miehiksi itsensä kertovia täälläkin.

Rakas poikkeus on splenetic: The other world. The other world indeed.

-R

- - -

P.S. Täällä on uutisten ja keskustelujen aiheet, ihan viime päivinä,
menneet näemmä entistäkin enemmän rimojen ali.
Urheilija ottaa paidan pois.
Kanarian dyyneillä on majakka ja heh heh, erektion symboli, heh heh.
Amerikkalainen teini ampui itseään kiveksiin.
Aha.

Jopa ne ikiaikaiset Raamattu juupas eipäs -jorinat piti sisällään enemmän jotain kiinnostavaa.
Jopa ne.

Harmittaa, kun täällä kumminkin on tottunut käymään päivittäin.

- - -

Yes. Patti Smith.

Re-defining the stupid and thoughtless phrase according to which interpreting a cover could be
"a rape";
instead, a caress and a give of a new birth to Nirvana break-through:

&feature=related

Patti giving a loved piece of music a new life is of course no news, and here's Patti...
...remembering her own remaking of a classic, which by now is her classic as well:

&feature=related

-R

- - -

P.S. What I did tonight: Maybe a better one of "Gloria", but this year, just last Summer:

- - -

= ironical choice of a word according to sorta medievalist I know.
Means retreat to one's own cloister.
It usually takes place for a good reason; monks and nuns have tended to cloister
due to meditation, intensive periods of committed praying or, perhaps, just for w*nking.
Also, reading, copying and writing have traditionally been most acceptable reasons
for cloistering.

I've been cloistering a bit lately.

-R

- - -