Rokkihomokokemuksia

"Minulla on vanha työ ja lisäksi uusia töitä. Teen molemmat.

Teen tänä keväänä hitosti töitä, mutta ovatpahan omia töitäni. Samalla näyttää että kaikki työt saattavat vähäksi aikaa loppuakin kesällä.
Kesäloma?
-Ehkä, mutta sitten ilman palkkaa.
Nnoh, viime kesänä tuli vastaavasti lomailtua vähän palkallakin...

Täällä on puhuttu uudenvuodenlupauksista. Lisäksi on puhuttu toiveista. Omani keskittyvät tuohon mitä ed. bloggauksessani tännekin kerroin, siinä lupaus ja toive indeed, joista on ehkä mahdotonta kirjoittaa äitymättä korniksi. So this bitch shuts up for now.
Mutta lupausten ja toiveiden perusjuttuihin kuuluvat lisäksi nuo, huokaus, työt, joita riittää, riittää... Osa on myöhässä, mutta uudet tulevat silti tehtäviksi.
Kele tehdään sitten. Onpahan niissä töissä toiveita samalla mukana, jotka tekemällä voivat vaikka toteutua (Aboa, jep, kirja).
Tämä blogissa käyntikin on "vain" siirtymävaihe työkuvioista vapaa-ajalle (jonne kyllä lähtee työajatuksia illaksi mukaan, ei voi mitään, ja ei se mitään, juuri nyt).

Hyvää uutta vuotta tutuille. Jos ei täällä "tavata", niin ehkä sitten muualla.

Ja koetetaan voida perushyvin tässä maailmassa joka, jota ei ole hyvä unohtaa, on perusteiltaan varmasti useinkin yllättävä paikka.
Siis: erityisesti yllättävä paikka
a) rakkauden osalta, jota meidät on ohjeistettu odottamaan ja korostamaan erityiselle jalustalle, huolimatta siitä tuleeko sitä vastaan vai ei, ja
b) kuoleman osalta, jota meidät on ohjeistettu unohtamaan kokonaan, vaikka se takuulla tulee vastaan, ja yleensä monta kertaa yhden elämän mittaan.

Minä ajattelen molempia joka päivä."

- - -

Se oli bloggaukseni tänne vuosi sitten.

Vuoden mittaan on hyvä oppia jotakin, eikö?

"Hitosti töitä".
Awh, F*ck off Rokkihomo vuodenvaihteessa 2006-2007.
Omasta syyllisyydentunteesta kummunnutta oman työn korostamista. Pah.
Ja sitäpaitsi innotonta ja kuluttavaa.
Ei käy sisällöksi elämälle, joka ilmeisimmin on ainutkertainen.

Lupaan kuunnella itseäni paremmin kuin kuluneena, väsyneenä vuonna...
...jolloin tein monia päällekkäisiä töitä paljon kevään mittaan, kuten "lupasin",
mutta sitten väsyin - ja olin ollut väsynyt jo pitkään.

Ja täytynee alistua rutiineille aiempaa enemmän.
Vaikka olenkin kuluneen vuoden kulkuun verrattuna vapaampi - myös rutiineista.
Rakennan uusia, ja teen niin toivottavasti aiempia omaehtoisemmin.

Rakkautta ja kuolemaa en aio unohtaa.
Tietenkään.

Ja vaikkei tänään, pian saisi rokki soida taas vähän enemmän.

Hyvää vuoden vaihtumista,
yms. terveisiä ja toivotuksia, -Rokkihomo

- - -

Aihe on tuoreena Adskan blogissa
(siis audinkopoika, poikuuden tunnetta),
ja kun meinasin tästä
kieli poskessa
tänne jotain laittaa jo kun Hesarista vähän aikaa sitten luin,
laitanpa nyt kun luin Ranneliikkeestä uudestaan.

Ja meitä kaikkiahan kiinnostaa, että:

Olen keskivertoa nuorempi mies, jonka keskiverto
avioliitonsolmimisikä
meni jo, ja jolla on lapsia keskivertoa selkeästi vähemmän.

Elän keskivertomiestä lyhyemmän elämän
(mm. Elämä pelissä -kysely käyköön tässä lähteeksi).

Juon keskivertoa reippaasti enemmän kahvia,
syön keskivertoa vähän enemmän hedelmiä,
keskivertoa vähemmän perunoita,
ja keskivertoa paljon vähemmän lihaa.

Keskiolutta juon keskivertoa suomalaista reippaasti enemmän.

Liikuntaa taidan harrastaa aika "keskiverrosti".

Painan keskivertoikäisiin miehiin verrattuna
huomattavastikin vähemmän (he taas ovat ylipainoisia).

Asun selvästi keskivertosuomalaista ahtaammin.

Asuntolainaa on huomattavasti vähemmän, mutta muuta lainaa
taas keskivertosuomalaista vähän enemmän.

Koulutusta on keskivertosuomalaista enemmän.

Ansaitsen, siis rahaa, vähemmän kuin
keskiverrot suomalaiset mies ja nainen
(jotka ansaitsevat, siis rahaa, 2300 ja 2000 euroa / kk).

Lajittelen ruokajätteet puolta osaa keskivertoja suomalaisia huonommin.

Ja nytpä ollaan jo aika tuttuja.
Tutuillehan voi toki kertoa lisääkin:

Lisäksi olen hyvin suurella todennäköisyydellä
keskivertoa suomalaista reippaasti pidempi,
luen ja kirjoitan enemmän,
Poltan enemmän tupakkaa,
ja juon keskivertosuomalaista enemmän,
kahvin ja oluen ohella,
myös erilaisia hedelmä- ja vihannesmehuja.

Hauska tutustua, hyvää yötä - ja huomenta, -R

- - -

"Now I've heard there was a secret chord
that David played, and it pleased the Lord,
but you don't really care for music, do you?"

Laitan tänään toivotuksen vilpittömistä, rehellisistä
intohimoista itse kunkin töihin ja harrastuksiin.

Ja rohkeutta asettaa maalit ja / tai päämäärät korkealle.

Ja selkärankaa olla lankeamatta ainaisiin kompromisseihin, sosiaalisiin löysäilyihin,
leipääntyneisiin rutiineihin.

Itse en halua niin (enää), enkä myöskään viettää pitkiä aikoja
moisilla tavoilla elävien seurassa.

Daavidin päivä
on oikein hyvä tähän saarnaan, ainakin allekirjoittaneelle itselleen.

Että jonkin ajan päästä voin laulaa itsekseni itselleni kuten alla (jälleen):

"I did my best, it wasn't much,
I couldn't feel, so I tried to touch
I've told the truth, I didn't come to fool you
And even though it all went wrong
I'll stand before the Lord of Song
with nothing on my tongue
but Hallelujah"

(Leonard Cohen: "Hallelujah")

Täytyy nöyrästi antaa kaikkensa - siis itselleen, ei niinkään muille,
ja omien pyyteiden johdattamana, ei niinkään muiden asettamiin tavoitteisiin.

Ja vaikka "it all went wrong", itselleen rehellisyyden voimalla tässä seistään...
...oli se sana sitten mikä tahansa.

Kunhan se sana, tavoite ja päämäärä on itselle rehellinen.

Siltä pohjalta voi rakastaa itseään -
ja sitten siltä pohjalta muitakin.

Amen.
Rama rama.

- - -

Jo ensi viikosta lähtien silti eittämättä näen töissäni ihmisiä,
jotka tekevät tekevät vuosia töitään mutteivat tee niitä tosissaan
- joten eivät tee niitä kunnolla.

Ja pian uudelleen päädyn taas viettämään aikaa ihmisten kanssa
joiden kanssa vietetään aikaa hyvin puolivillaisesti.

Mutta toivottavasti ainoastaan silloin tällöin ja edes melko harvoin.

Voi voi, minusta on kai tulossa raskaampaa seuraa.

- - -

Kävin toiseen otteeseen vaatealekierroksella.
Eilen... en saanut ostettua yhtään mitään. Olen huono homo.

(Mutta Pölhö löysi uuden nenäkarvatrimmerin. Se on just niin homo.)

Tänään sentään sekä löysin että jopa ostin uudet housut.
Tosin en farkkuja, jotka piti.
Huomenna tai jonain muuna lähipäivänä jos vielä huppari, ja Pölhö haluaisi
etä ostaisin irtopikkutakin.
Ei ollenkaan huono idea, mutta haluan sen sitten
samanaikaisesti sekä edullisena että istuvana.

Eli voi käydä että ostan vain sen hupparin, tai kaksi.

Tänään vielä kerran Ei kerta homoo tee -kabaree Suxesissa.
Taas.
Ja näen vanhoja ystäviä, taas.

Mutta en osta, tarjoa enkä ota vastaan shotteja, tällä kertaa.

Viattomia lapsia muistellen näiden ohessa, -R

- - -

Eli Tapanin päivän tanssit meneillään kaupungeilla ja kylillä täällä Suomessa,
ja wanha palvelusväelle jaettujen ruoantähteiden muistoksi nimetty
Boxing Day
in the United Queendom.

"Päällä" on illan mittaan ollut kolme baarikutsua, mutta ei nyt.
Kävin kyllä eilen, pistäytymässä.

Tänään kävin mm. mummini luona.
Antoi Tapaninpäivän viemisinä sukkaparit Pölhölle ja minulle.
Pölhölle mustat, minulle isommat siniset, koska Pölhö kuulemma
tarvihee mustii sukkii.

Hyvää arkipyhien loppua itse kullekin.

- R

- - -

...Ja mummi ruokki veljeni lapsen. Neljättä sukupolvea oli sukupolvea sylissä,
ja aikanaan opitut systeemit kokemusmuistissa.
Oman isän ja sen sisarusten
(joista yhden joutui hautaamaan, poikansa viiskyt ja risat,
ihan tuossa kaksi vuotta sitten),
mutta sitten minun ja meidän muiden, sitten tämän...
...ihmeen
kanssa.

Joka on mahdottoman suloinen.
Sekä mummi
että tämä vajaan kolmen kk:n ikäinen veljentyttäreni.

- - -

JA katson Leonard Cohen -elokuvan "I'm Your Man" juuri.

Leonardin sanat ovat rakkaita.
Haluaisin ehkä sanoa paljonkin, ehkä kirjan verran tästä just nyt...
Sata asiaa... (And a bottle of Gognac to have gone)
mutta myöhemmin nolottaisi.

Joten lyhyesti, so shortly:

I love,

sincerely L. Cohen.

Anyone else here hear him call -?

- - -

Huomenna, jos J ja muut mahdolliset metafyysiset oletusarvot suo...
...päivä on tätä päivää pidempi, ja siitäpä jolkotetaan aina juhannussalkoihin saakka.

Oon tätä ehtinyt jo odotellakin.

Ja torstaina viattomien lasten päivän aattona posti toimii taas.

Muutoinkin aion lopettaa valitukset ja omalta osaltani uusi uljas vuosi saa alkaa tuolloin,
ensi torstaina.

Tai oikeastaan tänään, yllämainitusta syystä.
Lupaukset tänään, niiden toteuttamiset ensi torstaista lähtien.

Tekojen sijaan juuri nyt reipasta rokkia rokkihomolle kotosalla.
Pölhö on vielä reissuissaan joten tää luukuttaa.
Nine Inch Nailsia, Pixiesiä, Hedwigin soundrackia.
(ja Morrisseyn reippaimpia, mm. Boy Racer.)

Ei joulurauha vielä, eikä ihan vielä sitä tämä kaipaakaan.

- - -

200. bloggaus. Aika mones.

Sitähän olisi voinut vaikka jonkun kirjan kirjoittaa näiden sijaan...

- - -

Hyvää talvipäivänseisausta, -R

- - -

Tuomas joulun tuo ja yms. sekä myös Tom -nimiset
saavat tänään kalenterissa paikkansa nimipäivien joukossa.

Tämä epäileväTuomas eli Tom voisi juhlistaa nimipäivää jotenkin.
Oppi-isien haavat ajattelin kuitenkin jättää tänään rauhaan.
Sen sijaan voisi esimerkiksi mennä baariin tai olla menemättä.
Katsotaan nyt, vaihtoehdoissahan riittää.
Kotiinkin voisin jäädä olemaan vaan - Pölhö on yötä poissa eli...
...edessä voisi olla mehukas ilta piereskelevänä sohvaperunana.
Pieruhomona (#¤&?!) ja sohvaperunahomona.

- - -

Jouluaika on nyt totta.
Suunnitelmissa olleet joululahjat olen ostanut, erityisesti itselleni,
ja pari sellaista ehkä vielä pitäisi jaksaa, mitä minulta odotetaan
vaikken olekaan niitä suunnitellut (kummipojalle, siis).

Sitten vielä joulukukat ja vähän lisää ruokia.

Ja aivan pian poikahomo ja pojanpoikahomo vie kukat mummille ja äidille
pariskuntahomona.

Vielä pari vuotta sitten moinen olisi tuntunut ajatuksena aivan
porvarihomolta.

Mutta ennen niitä, siis joulupäiviä, toivotan hyvää nimipäivää mm. itselleni.

- - -

Tänä aamuna meinasin että nousen ylös, teen töitäni kotona iltaan saakka,
kunnes käyn sosiaalisesti baarissa.

Sen sijaan puhuin heti aamulla puhelimessa puoli tuntia työkaveri-ystävän kanssa
ja jatkoa seuraa,
sekä kävin kollegiaalisen syvämietteisen sähköpostikeskustelun
toisen työkaveri-ystäväni kanssa
- seurauksena että kahdet lounaat pitäisi ehtiä vielä,
ennen joulua,
ja lisäksi odotin turhaan kahta muuta sähköpostivastausta,
asioista jotka saisivat kiitos mielellään selvitä ilman varsinaista palaveria
(vaikkeivat selviä, mutta sovittaisiin se palaverin aika edes.)

Ja illan mittaan kahta muuta ystävää olisin näkemässä myös
- ja myös kiitos mielellään.

Noihin kaikkiin pitää palata tässä päässä "oikeassa elämässä"
vielä tämän päivän mittaan.

En siis ole tehnyt enkä tee töitäni aamusta iltaan.
En vaan ehdi.
Sieltä täältä vähän sinne tänne, mutta siinä se.

Ja ei se mitään, koska:
Hieno juttu tapahtui.
Isäni ja Pölhö kohtasivat toisensa, lopulta.
Isä soitti yllättäen. Kertoi haluavansa tulla käymään.
Joulunalusvisiitti, onneksi tietää etten pidä hyasinteista...
Samalla Pölhö tuli yllättäen takaisin kotiin käymään, ja jäi siitä sitten moikkaamaan isääni.

Jännä tilanne, johon ei kenenkään tarvinnut etukäteen valmistautua.
Vaikka minä en ole, he molemmat ovat sosiaalisia jännittäjiä.
Siinäpä jännittivät - mutta tutustuivat.

Se oli tärkeää.

Joulun mittaan näitä tulee vielä lisää.

Ei tämä aivan yhdentekevä juhla-aika taida ollakaan.

- - -

Ja nyt palattava noihin kaikkiin muihin asioihin,
terv, -R

- - -

Ko. kabaree oli erinomainen toisellakin kerralla. Taas viimekin sunnuntaina.
Ei nyt niin että olisin joka minuutti syönyt ensemblen käsistä, mutta
suupaloja tuli kyllä sen verran jatkuvalla syötöllä että pysyin kylläisenä.

Ja taisinpa juopotellakin jälleen.
Koolla oli isosti ystäviä ja tuttuja ja koska baarissa oltiin, kului samalla useampia tuoppeja
(ja vähän muutakin).

Ja taisinpa "laulaakin" jälleen.
(Anteeksi.)

Ja taisipa Pölhökin viihtyä yli puolenyön.
Jotain melkein ainutkertaistakin tapahtui:
Pölhökin "lauloi" karaokea...
Ja "tanssi"...

Ja ennen muuta: "tanssimme" hitaan. Ihan kahdestaan.
About second time never ever (in public, that is).

Kaikkien työ- ja ei-työhäsellysten ja joulusiivoushössöntössötysten keskellä
tuo r-sana -osasto taitaa olla puhkeamassa uusiin kukkiin juuri nyt.

Jonkunmoinen vaaleanpunainen joulukaktus, paitsi jo vähän pehmoisemmin piikittömämpi,
tai myrkyttömäksi ja pikku pakkaset kestäväksi jalostettu
haalistuneen punainen joulutähti,
kolkyt ja risat ja rennosti,
sillai kato.

Yours truly, - Rokkihomo

- - -

Hei! Homo!

Olet yli 20 000 silmäys tälle blogille.
Eikö sulla ole parempaa tekemistä?
Eikö mulla ole parempaa tekemistä?

Ei vaan, kiitos silmäilijöille.
En näitä toki vain itselleni kirjoita.
Keskustelen keskenäni toisaalla.

Ja lopuksi haluan vielä kiittää äitiä, läheisiä uskottujani, Mozzeria ja Pölhöä jne...
...ja toivon sitä maailmanrauhaa ja hyvää tahtoa.

- - -

Pieni raportti tämän homon ei-niin-kovin-rock -elämää:

Parisuhdehomo täällä harjoittaa pienimuotoista joulusiivousta eilen ja tänään.
Minä olen se pienimuotoisuuteempaan toppuuttelija.
Pölhö taas... järjesteli tuossa aamulla muovipusseja.
Pienet ja ruttuset suoraan roskiin, ja roskapusseiksi sopivat laitettiin takaisin,
öö, muovipussilaatikkoon...
...osa laskostettuina.
Jep, luit oikein.

Sain de ja vu:n.
Äitini teki joskus tuollaisia.
Asia nimeltä joulusiivous oli ainakin lapsuusaikanani hänelle Pyhä Toimitus.
Silloin siivottiin ja järjestettiin Kaikki.
Olenko r osittain äitini ominaisuuksiin kun tuohon Pölhöön aikanaan pysähdyin -?

Ei hemmetti...

- Hämmentäviä itsensä kastroivia keskeneräisiksi jääviä ajatuksia -

Ja sitten tämä kokoaa itsensä. Äiti on äitilässä eikä täällä homolassa
(jossa, kuten Murkku Lehtonen aikanaan väänsi, freudilainen "paluu"
on kyllä saattanut alkaa, muttei kohtuun vaan...)

Ja nyt, pitää jatkaa.
Saada ei-hyllyissä lojuvat kirjat ja paperit pois näkyviltä täksi Armoitetuksi Ajaksi.
Ei ihan pieni homma.

Täältä tähän, & Yours truly, -Rokkihomo

- - -