alkaa vissiin hiuka juu jännittää. ei oo mitään syytä, kaik hallus ja kunnos mut silti. heräsin yöl, funssasin juttui ja ku tajusin ettei mul oo mitään syytä jännittää tai mitään mikä ois huonosti/hoitamatta/kesken jatkoin nukkumist. mä nukun aina huonosti ja vähän ja mitä vaan et en kans tiiä onk tää nyt jännityst tai normaalii huono-unisuutta minkä laitan lähdön piikkii.
luin tyhmänä kirjan saddamin uskottu ja tottakai sekin tuli unii. sama ku aikoinaan luin iivana julmasta ja se oli siin sit seuraavan viikon unet. teksasin moottorisahamurha edelleen palailee sillon tällön. miks en opi ikinä et on tietyt leffat kirjat ym mitkä mä voisin jättää vaan suosiol välii? never.
