Helsingissä osoitettiin mieltä muunsukupuolisten oikeuksien puolesta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 3
Kannanottoja 29.8.2018 Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa

Helsingin Narinkkatorilla osoitettiin keskiviikkoiltapäivänä mieltä transpoliklinikoiden linjauksia vastaan. Mielenosoitukseen osallistui muutama sata henkeä.

Taustalla on se, ettei muuttuneiden hoitolinjausten myötä muunsukupuolisen diagnoosilla kummassakaan Suomen transpoliklinikoista saa enää lähetteitä hormonihoitoihin tai kirurgisiin hoitoihin.

Mielenosoitukseen Helsingin Narinkkatorilla osallistui muutama sata henkeä. Aihetta koskevia puheenvuoroja ryyditettiin rummutuksella.

Torstaina vastaavanlainen mielenosoitus järjestetään Turussa.

Aihepiiristä käydään keskustelua

Seta otti asian esiin 16.8. julkaistussa tiedotteessa. Järjestö esitti huolensa siitä, että sukupuolentutkimuksen hoitoyksiköissä HUS:ssa ja TAYS:ssa hoidon saantia on rajoitettu voimakkaasti liittyen ei-binääristen ihmisten sukupuoliristiriitaan, ja vaati, että sukupuolenkorjaushoitojen antamista myös ei-binääreille ihmisille jatketaan.

Trasek julkaisi 17.8. lausunnon muunsukupuolisten hoitolinjauksista. Lausunnossa todetaan, että tällä hetkellä avoimesti muunsukupuoliset (F64.8 -diagnoosilla) eivät saa enää uusia lähetteitä hormoni- tai leikkaushoitoon. Tiedotteessa viitataan muunsukupuolisuuteen ja muunsukupuolisten potilaiden hoitoon liittyen uuteen ICD-11 -tautiluokitukseen, joka tiedotteen mukaan puhuu enemmän dysforiasta, kuin sukupuoli-identiteetistä. Trasek katsoo, että diagnostiikassa ja hoidossa ei pidä keskittyä siihen, mikä on sukupuoli, vaan siihen, millaisia hoitoja tarvitsee.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin 20.8. Kuisma Ilveksen kirjoitus, jossa tämä esitti huolen siitä, että muunsukupuoliset jäävät vaille sukupuolen korjaushoitoja, joihin transsukupuoliset ovat oikeutettuja. 

Ilveksen kirjoitukseen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.8. Hyksin Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri Katinka Tuiskun kirjoittama vastine, jossa tämä kertoo ettei muunsukupuolisille ei ole vakiintunutta hoitolinjaa, eikä muunsukupuolisten kohdalla feminisoivista ja maskulinisoivista sukupuolen korjaushoidoista ole muunsukupuolisuuden kohdalla riittävää näyttöä. 

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Tuisku kirjoitti asiasta myös Lääkärilehdessä. Tuisku toteaa, ettei linjaus ole kuitenkaan pysyvä.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr) vetosi keskiviikkona medialle lähettämässään tiedotteessa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoon (kesk) muunsukupuolisia koskevan hoitoasetuksen muuttamiseksi. Toivola on eduskunnan hlbti-verkoston puheenjohtaja.

3 kommenttia

Mikäs tuossa siis on ongelma?

Muunsukupuolisiksi, ei-binäärisiksi, siis ei-naisiksi, ei-miehiksi itsensä kokevat siis haluavat kuitenkin jotain hormoni- ja leikkaushoitoja itsensä "korjaamiseksi" fyysisesti enempi joko naiseksi tai mieheksi, eli siis binääriseksi?

Tuohan kuulostaa siltä että ei-binääriseksi itsensä kokevat ja määrittyvät eivät haluakaan olla sitä, miksi itsensä kokevat, vaan jotain muuta?

Trans-sukupuolisillahan tuo on selvempää, eli kun he kokevat olevansa binäärisesti toista sukupuolta, kuin mitä fyysisesti ovat, niin haluavat siksi "oikeaksi" sukupuolekseen ... tosin nykyään eivät halua niinkään fyysisesti siksi "oikeaksi" sukupuoleksi, vaan ei-binäärisiksi, päässä yhtä ja kehossa toista sukupuolta.
Muunsukupuolisuus (eng. non-binary) on kattokäsite jonka alle lukeutuvat kaikki sukupuoli-identiteetit jotka eivät ole selkeästi nainen tai mies. Tästä johtuen, myös muunsukupuolisten hoidon tarve vaihtelee laidasta laitaan: on muunsukupuolisia jotka eivät koe ruumiissaan olevan mitään korjattavaa, ja on myös niitä jotka kärsivät ihan samanlaisesta sukupuolidysforiasta kuin binäärit transihmiset. On virhe olettaa että kaikki muunsukupuoliset haluaisivat "enempi joko naiseksi tai mieheksi", muunsukupuolinen voi kokea esim. miesvartalon omakseen vaikkei sukupuoli-identiteetti olisikaan mies, tai muunsukupuolinen voi haluta kehonsa olevan jotain mies- ja naiskehon väliltä jne. Tähän täytyy vielä lisätä se että transpolilla tarjotut hoidot tietysti ovat jakautuneet ikävästi binääriin eivätkä ole koskaan täysin palvelleet muunsukupuolisten tarpeita. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt jättäytymästä pois hoidoista kun oma tavoite on saavutettu, ottamasta vain osittainen annos määrätyistä hormoneista jne.