ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
homohistorian merkkipäiviä linkit kaikki artikkelit

Kymmenen vuotta suuria pride-kulkueita

vaeltaja2006 • 01.07.2016 17:03 • 11 kommenttia. HLBTI-HISTORIAA

Vuoden 2006 pride-kulkue.
Ennen vuotta 2006 pride-kulkueet (aik. vapautuspäivien kulkueet) olivat muutaman sadan rohkean ihmisen letkoja läpi kaupungin keskustan. Liikkeelle lähdettiin mm. Sinebrykoffin puistosta ja Pikkuparlamentin puistikosta. Kulkueet etenivät melkein juoksuvauhtia keskustan katujen läpi. Kohdattiin paljon huuteluja ja pilkkaa. Setan pitkäaikainen puheenjohtaja Jorma Hentilä muistaa, miten 1980-luvun puolivälissä, aidsin aikaan, marssijoita oli alle 100. Sellaisina kulkueita ei kannattanut jatkaa. Oli keksittävä uusia tapoja kiinnittää ihmisten huomio homojen ja lesbojen kokemaan rajuun syrjintään ja halveksintaan.




Kaavamainen kuva havainnollistaa, miten vuonna 2006 tapahtui muutos. Osanottajia oli yhtäkkiä tuhansia.





Jo 1990-luvulla osallistujamäärät alkoivat hiljalleen nousta. Muistikuvia on, että 1994 oli 300 marssijaa ja 1996 noin 500. Oltiin kuitenkin vain sadoissa osanottajissa. Kulkueissa oli ainoastaan "omaa väkeä", ja marssijat huomasivat, että suurin osa "omasta väestä" oli katujen varsilla katsomassa, ei marssimassa. Jokaisesta vapautuspäivien ja priden kulkueesta oli tv-uutisissa lyhyt uutisjuttu, ja useimmat hlbti-ihmiset halusivat pysyä pois tv-kameroiden kuva-alalta.

Helsingissä pridejä järjestettiin vain joka toinen vuosi. Välivuosina se oli maakuntakaupungeissa. Vuonna 2004 oli poikkeuksellisen sateinen pride, ja väkimäärä oli sen takia vähäinen.


Vuonna 2006 kaikki muuttui

Sää oli selkeä ja lämmin. Pridejä oli päätetty pitää Helsingissä joka vuosi. Silminnäkijät muistelevat. Vuoden 2006 kulkuetta odoteltiin Kauppatorilla.

"Sitten se kulkue tuli näkyviin talojen välistä. Olimme odotelleet, että sieltä tulee muutama sata pilleihin puhaltavaa ja iskulauseita huutavaa nuorta, mutta sieltä tulikin valtava ihmismassa, 5-6 ihmistä rinnakkkain jokaisessa ruodussa, kadun täydeltä. Ihmetytti. Mitä on tapahtunut, kun noin suuri joukko on liikkeellä?"

Pari vuotta myöhemmin homomies jää katsomaan kulkuetta rautatieaseman edustalle.

"Sieltä tuli aina vaan lisää ja lisää väkeä. Eikö se ihmisjoukko lopu koskaan?"


Miksi yhtäkkiä pride-kulkueisiin alkoi tulla tuhansittain ihmisiä? Enää ei ollut pelkästään omaa väkeä, vaan myös heteroystäviä, järjestöväkeä ja muutamassa vuodessa myös poliitikkoja ja kirkon väkeä. Tiia Forström (ent. Aarnipuu) oli Setan puheenjohtajana vuoteen 2005. Hän arvioi näin:

"Ensimmäisenä tulee mieleen parisuhdelaki: siihen johtanut työ, johon liittyi myös paljon julkisuuden käyttämistä, ja lain hyväksyminen, joka toi miesparit ja naisparit myönteiseen ja "vaarattomaan" häähumu-uutisointiin ja monien mielestä uudella tavalla hyväksytyiksi. Monet hyvää tarkoittavat heterot myös tajusivat vasta parilain aattona että oho, eihän maailma olekaan vielä valmis. Olivat siis kuvitelleet että tietenkin Suomessa on mahdollista mennä naimisiin kenen kanssa haluaa, sukupuolesta riippumatta."


Kristiina Puukko oli vuonna 2006 Helsinki Priden ensimmäinen tapahtumakoordinaattori. HeSeta oli palkannut hänet ensimmäistä kertaa tuottamaan Helsinki Prideä. Priden teemaksi oli valittu: Helsinki Pride 2006 rohkaisee tulemaan ulos kaapista. Yhdistyksen hallitus ja vapaaehtoiset tekivät valtavasti töitä priden eteen. Ensimmäistä kertaa toimittiin isolla joukolla ja organisoidusti. Kristiina Puukko muistelee:

Itse koin tuolloin tärkeäksi tapahtumasta tiedottamisen myös yhteisön ulkopuolelle, sisällön tuottamisen sekä kaikkien yhteisön eri toimijoiden mukaan saamisen. Haettiin myös rahoitusta, sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. Näin ohjelma monipuolistui ja tapahtuma kasvoi isolla harppauksella. Kävijöitä tapahtumissa koko viikon aikana yhteensä noin 8 000.


Ranneliikkeen päätoimittaja Sami Mollgren kertoo, että ranneliike käynnistyi vuoden 2001 syksyllä. Juuri sitä ennen oli hyväksytty laki rekisteröidystä parisuhteesta. Mediassa hlbti-aiheiden käsittelyn sävy muuttui. Olisiko mahdollista, että kehotuskiellon poistaminenkin olisi vaikuttanut?

"Yhä useampi hlbti-vähemmistöön kuuluva uskalsi lähteä kaapista kadulle omana itsenään ja asenteiden muutoksen myötä muutkin kuin vähemmistöön kuuluvat lähtivät kulkueeseen tukijoiksi. Parisuhdelaki ainakin nosti sateenkaariaihepiirin isosti esiin. Ja Salatut elämät -sarjassa nähtiin Kalle Laitela.

Kansainvälistä homofobian vastaista päivää vietettiin ensimmäisen kerran 2005 ja se pääsi otsikoihin Suomessakin. Seuraavana vuonna järjestettiin Suomessa ensimmäinen asiaan liittyvä tilaisuuskin.

Oletettavasti hlbtiq-aihepiirin kohdalla lampun henki oli noilla nurkilla saatu hinkatuksi esiin. Tai hlbti-vähemmistön yhdenvertaista asemaa vastustavien mielestä tietysti pandoran lipas tullut avatuksi.

Oletan vahvasti, että yhdessä asenteiden muuttumisen kanssa Helsinki Priden muuttuminen jokavuotiseksi lopulta synnytti itseään ruokkivan myönteisen kierteen."



Vielä pari kommenttia. Tutkija Kati Mustola ei pidä kehotuskiellon poistamista merkittävänä, koska kehotuskielto käytännössä oli kuollut lakipykälä. Sen sijaan:

"2006 kamppailtiin hedelmöityshoitolaista. Silloin oli mielenosoituksia ja asiaa pyrittiin kaikin keinoin saamaan julkisuuteen. Se varmaankin herätteli ihmisiä myös pridemarssille, parisuhdelaki ei ollutkaan ratkaissut kaikkia ongelmia.

Kaasuisku (2010, vaikutus seuraavana vuonna) ja lakivaliokunnan tyly päätös prideviikolla 2014 herättelivät heteroita tulemaan mukaan. Tuo 2013- 2014 iso hyppäys johtuu siitä."



Tutkija Tuula Juvonen kirjoitti viime vuonna kirjan "Kaapista kaapin päälle" ja siinä käsitellään tätä aikaa. Juvonen pohdiskeli viime viikolla muutoksen syitä näin:

"Pitäisi ehkä katsoa, millaisia TV-sarjoja tuolloin tuli televisiosta - olisiko siellä ollut jotain, joka olisi kasvattanut itsetuntoa? Olin itse ulkomailla vuonna 2006, joten en osaa omiin muistikuviini vetoamalla saada kiinni muutoksesta. Mutta yksi mahdollinen selitys on sukupolvi. Syrjintäkieltolaki tuli voimaan 1995, joten kymmenen vuotta myöhemmin meillä oli kaduilla sellainen lesbo- ja homosukupolvi, jolle ei koko aikuistuvan elämänsä aikana ollut voinut tulla mieleenkään, että heitä saisi syrjiä. Mutta aivan ilmeisesti tämä(kin) olisi asia, jota pitäisi tutkia!".


Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Tuntuu, että juuri nyt vuonna 2016 suomalainen media on ottanut taas aimo harppauksen. Jos viime vuosina pride ja hlbti-kysymykset ovat olleet hyvässä käsittelyssä, niin tänä vuonna vaihde on selvästi isommalla; aihepiiriin on tosissaan syvennytty, hankalampiakin aiheita kansantajuistetaan menestyksekkäästi, hlbti-vähemmistöihin kuuluvien omat kokemukset ovat näkyvästi esillä. On opeteltu ymmärtämään ja autetaan yleisöäkin ymmärtämään. Näyttää myös siltä, että yritysmaailma on vihdoin halukas kulkemaan sateenkaarta pitkin.

Se on hienoa.

Helsinki Priden muuttuminen vuosittaiseksi lienee kuitenkin merkittävin syy priden nivoutumiseen osaksi pääkaupungin kesää. Ilman sitä niin tuskin olisi tapahtunut.

Voisin vähän katsoa peiliinkin itsetyytyväisenä kaukonäköisyydestä myhäillen kun kirjoitin kesän 2004 Helsinki Priden alla siitä, että pride-tapahtuma kannattaisi järjestää Helsingissä joka vuosi, eikä joka toinen vuosi muualla ( ranneliike.net ), koska vain vuotuisena tapahtumana siitä voisi syntyä perinne ja sille jatkuvuus. Puhuin asiasta jotain jo muutamaa vuotta tuota aiemmin, kun olin HeSetan hallituksessa vuoden päivät. En tiedä/muista missä mitassa ja keillä kaikilla oli ollut vastaavia ajatuksia vuosittaisesta Helsinki Pridesta, mutta moni ei tuolloin muutokselle lämmennyt.

Edellä linkkaamani tekstin erityisesti luetutin muutamalla HeSetan hallituksen jäsenellä.

Toki ymmärsin muiden kaupunkien murhetta siitä, että valuuko kaikki elämä Helsinkiin muiden näivettyessä. Tuolloinen pieni huoleni maakuntakaupungeista oli kuitenkin turha. Muiden suomalaiskaupunkien pride-tilanne on nyt parempi kuin koskaan ennen. Nykyisin suurimmilla kaupungeilla ja pienemmilläkin paikkakunnilla on omat ja omannäköiset pride-tapahtumat - kulkueineen, juhlineen ja kaikkine muine tilaisuuksineen. Iso Helsinki Pride ei ole millään tavoin näivettänyt muiden kaupunkien tapahtumia, vaan ehkä kasvattanut koko pride-ilmiötä.

Hyvä niin.

Kesällä 2004 olin parisuhdelain hyväksymisen jälkimainingeissa vielä sitä mieltä, että kyseistä lainsäädäntöä olisi parannettava - ja lopulta olisi yhdistetty kaksi identtistä parisuhdeinstituutiota, kunhan aika olisi ensin kypsä. Katsoin kieltämättä hlbti-asiaa tuolloin ehkä liiaksi vain seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta. Toki ranneliike.net tuolloin olikin erityisesti vain homoille tarkoitettu.

Ja näyttää luontoäitikin olevan tyytyväinen näkemäänsä. Päätellen huomisesta sääennusteesta.
  smo • 01.07.2016 19:33
Pridejen lukumäärä ja osanotto on kasvanut runsaasti myös Yhdysvalloissa ja osassa muutakin maailmaa. Täällä on listausta, jossa on kuukausittain aluksi Usa:n Pridet ja sen jälkeen muun maailman Pridet

www.gaypridecalendar.com

1990-luvulta lähtien televisiossa ja mediassakin alkoi olla paljon enemmän sisältöä, jossa oli hlbt-ihmisiä. Monet tv-sarjat ja joitakin elokuviakin rantautui meillekin ja hlbt-ihmisiä alkoi tulla "ihan normaaleina" ihmisinä aiempaakin enemmän. Toki pohjatyötä oli tehty jo 1980-luvullakin, vaikkakin siellä sitten aids-vaihe nakersi edistymistä.

Mielenkiintoista nähdä tänä vuonna, mikä Helsinki Priden kulkueen osanottajamäärä on, sillä vaikka EuroGames-kisaajat sitä vahvistavat, saataa osa aiempina vuosina tukirintamaan mukaan tulleista hetero-ystävistä jättäytyä jo taisteluareenalta sivuunkin ja antaa hlbt-kanssan pärjätä ominkin voimin enempi. Mutta katsotaan, mikä meno ja meininki lauantai-iltapäivällä on.

Kommenttia muokattu: 02.07.2016 klo 00:22
  human • 02.07.2016 00:11
Varmaankin kehitys on näiden kaikkien esitettyjen ja muidenkin asioiden summa.

Priden järjestäminen joka vuosi Helsingissä on ollut tärkeä asia Priden kasvulle. Kunnioitettava saavutus: kyseessä on varmasti aikamoinen ponnistus ja vaiva järjestäjjille.

Iso osa kasvulle on varmasti myös uusien ikäluokkien tulo mukaan. Helsingin Pridessä silmiinpistävää on myös naisten suuri aktiivisuus.

Erityiskiitokseni haluan antaa Päivi Räsäselle, jonka vuosia jatkunut väsymätön ja erittäin aktiivinen tasa-arvovastainen kampanjointi on innoittanut erittäin monia liittymään Pride-kansan joukkoon.
  Jukka • 02.07.2016 14:24
Poliisin ensiarvio Pride paraatin osallistujamääristä oli 25 000 - 30 000 henkilöä. Joukkoon tosiaan selvästi tullut aiempaa enemmän nuoria.

Vakiokamaa Priden aikaan on ainakin yksi ryhmä käännyttäjiä. Nyt he olivat Mannerheimintien varrella. Marssijoiden buuaukset peittivät sen mitä he kovaäänisen välityksellä koettivat toitottaa.
  JuhaniV • 02.07.2016 16:27
Homojen YLE-veroilla maksetuissa perussuomalaisten ja ääriuskovaisten YLE TV-uutisissa melkein harmiteltiin sitä, että Pride suijui ilman suurempia välikohtauksia. Helsinki Pride ja Eurogames 2016 eivät näkyneet livenä YLE TV-kanavilla.
  YLE-verotettu YLE-syrjitty (ei rekisteröitynyt) • 02.07.2016 17:43
Se että päätettiin järjestää Pride joka vuosi samassa paikassa oli merkittävää, tuttuun tapahtumaan oli helppo palata vuosi toisensa jälkeen.
Myös some ja kaupunkikulttuurin kehitys yhteisöllisempään suuntaan on osaltaan vaikuttanut Priden suosioon. Siitä on tullut myös laajempi mielenilmaisu liberaalimpien arvojen puolesta.

Ja kivat bileet kans.


'''''
Kiitos muuten Jeesukselle, joka ilmestyi kulkueeseen. You're the best!
  xxx (ei rekisteröitynyt) • 03.07.2016 13:00
Aivan Juhanin sanoin kommentoin seuralaisilleni joukossa marssivan aina vain enemmän ja enemmän nuoria. Seuralaisteni kommentti: "johtuisiko se siitä, että meistä itsestämme on tullut vanhempia".

Tuttujen ihmisten prosentuaalinen osuus kulkueessa ja puistojuhlassa pienenenee vuosi vuodelta. On aivan käsittämättömän upeata, miten suuri ja monipuolinen joukko ihmisiä on mukanamme marssimassa sen puolesta , että meillä on tasavertainen oikeus olla olemassa.

Viikon mieliinpainuvimmaksi sattumaksi törmäsin puistojuhlassa 30 vuotta itseäni nuorempaan komistukseen, joka oli valinnut täsmälleen samanlaisen vaatetuksen kuin itselläni ja maksanut siitä 30 € vähemmän kuin itse - ikääntyminen tulee kalliiksi.

Kaiken kaikkiaan tuhansia upeita ja hienoja ihmisiä, mieletön fiilis. kiitos kaikille mukana olleille.

Erityissuuret kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille. Pientä ammatillista kateutta äänessäni hämmästelen, mistä on löytynyt noin mielettömän hienoja ihmisiä töihin; vapaaehtoiset, ravintolahenkilökunta, vahtimestarit...

Deja vu!
Tämän hetkinen tunnelma on kuin 13 vuotta sitten koneisto 2003 jälkeen: "se fiilis syntyy sellaisista mukavista ja mahtavista ihmisistä, tuhansista loistavista positiivisista ihmisistä, joita viikonloppu oli tulvillaan. Siis Kiitos teille, että saitte tunnelman tarttumaan työntekijöihinkin ja ihmiset jaksamaan äärirajoilleen ja niiden ylikin !!"
  Irokeesi • 03.07.2016 13:53
Yksi ajatus on yrittänyt päästä sanoiksi asti tämänvuotisen Helsinki Pride -tapahtuman suhteen. Nimittäin...

Ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa suomalais-pridejen historiassa tällaisen tapahtuman suojelija kuului itse (avoimesti) "omiin" - siis hlbti-vähemmistöön. Yleensä suojelijaksi on kutsuttu henkilö, joka ei itse kuulu tapahtuman viiteryhmän ytimeen.

Mahtoiko tuo olla tiedostettu asia, kun suojelijaa mietittiin vai ei?

Oli miten oli, valinnan voi nähdä merkkinä kehityksestä ja jopa uudesta aikakaudesta: avoimesti hlbti-vähemmistöön kuuluvien joukossa on omasta takaa henkilöitä, jotka voivat asettua pride-tapahtuman suojelijan virkaan. Ainakin osa hlbti-vähemmistöstä näyttää siis saavan äänensä kuuluviin siten kuin suojelijalta odotetaan.

Oli kyse harkitusta asiasta tai ei, niin matka näyttää käyvän vääjäämättä kohti hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaista asemaa - vaikka matkaa onkin vielä taitettavana.
  smo • 14.07.2016 09:15
Kukas tämä fairy godmother olikaan?
  xx (ei rekisteröitynyt) • 14.07.2016 22:55
Silvia Modig (vas) oli Helsinki Pride 2016 -tapahtuman suojelija. Jäi mainitsematta.
  smo • 14.07.2016 23:19
Tutkija Kati Mustola arvioi, ettei kehotuskiellon poistolla olisi ollut juuri vaikutusta, sen oltua "kuollut lakipykälä". Itse olen vähän toista mieltä. En täysin sivuuttaisi kehoituskiellon vaikutusta, vaikka sen konkreettinen uhka oli varmasti vähäinen. Minä arvelen, että kehotuskiellolla oli vaikutuksia päättymiseensä asti, sekä median toimintaan että suoraan yksilöihin. Tämä aihe tuli esiin toisaalla.

Tiedotusvälineet julkaistessaan neutraalia ja varsinkin myönteistä sisältöä hlbti-vähemmistöistä, joutuivat aina sen asian eteen, että tällainen pykälä on olemassa. Pykälän olemassaolo kyllä tiedettiin, ja siitä keskusteltiin säännöllisesti 1990-luvulla, etenkin kun sen poistamista käsiteltiin. Sen voi olettaa lisänneen itsesensuuria vähintään ilmaisukeinojen suhteen. Ei pelätty suoranaisesti tuomioita, mutta asian mahdollinen selvittelyprosessi koettiin joissain paikoissa välteltävänä uhkana.

Kehotuskielto ja samaan aikaan korkeammat suojaikärajat ovat jossain määrin voineet vaikuttaa yksilöihinkin; laissa oli yhä kohtia, joissa homous pantiin outoon valoon.
  smo • 18.09.2016 10:43
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy