ja rasvaimu. eilen tuli 4D-dokkari (ku moon jumis niihi..) ja mua hämäs taas monta asiaa. siis nyt li teinien kauneusleikauksist kyse, mimmit silee 16 ja 17 ja uuset tissit olis paikallaa ja yhdel mimmil vatsalaukunohitusleikkaus kun hän on lihava eikä salil käynti o auttanu ku mimmi kuitenki kävi isän mukaa 3 kertaa kuukauden ajan ja de va de. ja kun tuo vaan näyttää niin rujoly yuo opraatio kaikkins, rasvaimu ja kaikki, et mite maailmas voi kukaa alistuu tolase toimintaa? tai no, jelposti. mul vaan itel hiuka sillee issuei et neula, piikki, veitsi veri ja kaikki ja okse tulee mutsamaa aikaa mua niin kiehtoo kaikki operaatiot ja porukat ku duunailee ittees. onha mulki mieles kaikkii juttui mitä voisin ja haluisin naamassani muuttaa ja kropassani kans, mikä nottei, ku siinäki klappii mut sen verran vaan syytän itteeni et i've gon soft ku en ehtiny käydä salil ja nyt pitäs ottaa ittes uutee kurimuksee ja saada ittes säkenöivän kauniiks ettei mun beibe dumppaa mua, ettei olis tää samantyyppinen kriisi ku oli kanssabloggaajal hetken aikaa sit ja suuret sydänsurut.
jos mult kysyttäs et pelse, mites saisit elämäs sujuu upeimmin, et mikä olis se ideaali show, ni sanoisin et siihen liittys viljalti hengailuu ja salil käyntii mut sit kans samal useita hetkii kokkausohjelmien paris. mä niin tykkään katto ku jengi kokkaa ja juttelee samal. olin aikoinaa jo ihan liekeis teija sopasest ja siit teijan keittiössä ohjlemast joskin mä kelasin et kui sil muka on niin paljon kaverei ketkä sen kaa aina kokkas, ku mul tulis tasan kaks jaksoo jos olis sama show. toises mentäs mäkkärii syömää tuplajuusto ja toises tehtäs kesökeittoo ilman suolaa, maitoo ja perunaa (you do the math..).
