Noin viidesosa kirkosta eronneista perustelee ratkaisuaan kirkon suvaitsemattomuudella seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kirkko ei ole hyväksynyt samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä avioliittoon, vaikka useat papit ovatkin alkaneet näitä pareja vihkimään.
Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 4310 suomalaista, joista 3004 oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heistä 366 oli liittynyt kirkkoon 15 ikävuoden jälkeen. Kirkosta eronneita kyselyyn vastaajia oli 999.
Suurin syy kirkosta eroamiselle on se, ettei usko Jumalaan tai ei ole uskonnollinen. Instituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat runsaalle 40 prosentille syy erota kirkosta. Myös erimielisyys kirkon päätöksistä tai kannanotoista ovat merkittävä syy luopua kirkon jäsenyydestä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintä kertoo, että kaikkiaan kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa 68,6 prosenttia suomalaisista, eli noin 3 792 000 henkilöä. Vuoden aikana noin 56 000 suomalaista luopui kirkon jäsenyydestä ja kirkon jäseneksi liittyi reilut 16 200 henkilöä. Vielä 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon. Vuonna 2018 kirkon jäsenien osuus väestöstä putosi alle 70 prosentin, 69,7 prosenttiin.
Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin. Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa (76 %) kirkon jäsenistä. Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella.