Yökerho dtm ja samassa korttelissa toimiva hotelli kinaavat melusta

  • Uutinen
  • Vapaalla
  • Sami Mollgren
  • 5
Jonoa dtm-yökerhoon Mannerheimintiellä eräänä talvena.

Helsingin Mannerheimintiellä toimivasta dtm-yökerhosta kantautuva musiikki häiritsee saman korttelin vastakkaisella puolella toimivaa St. George -hotellia. Ravintolalle on määrä langettaa uhkasakko jouduttamaan meluhäiriön poistamista. 

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätösehdotuksen mukaan musiikkimelu on syksystä 2018 alkaen kuulunut häiritsevänä toimintansa tuolloin aloittaneen hotelli St. Georgen hotellihuoneissa, mutta meluhaitan vähentämisen vastuutahosta ei ole päästy yksimielisyyteen. Sittemmin tehtyjen äänentasomittausten perusteella musiikkimeluhaitta on selvästi kuultavissa ja ylittää asumisterveysasetuksen melun yöaikaisen keskiäänitason usealla matalataajuisen melun terssikaistojen alueella, ja ympäristöpalvelut arvioi olosuhteiden tutkituissa hotellihuoneissa olevan sellaiset, että niistä voi aiheutua terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa.

Ravintolayhtiötä kehotettiin mittausten jälkeen ryhtymään toimiin musiikkimeluhaitan vähentämiseksi. Hotellin mukaan meluhaitta ei kuitenkaan ole kehotuksista huolimatta loppunut, ja elokuussa ympäristöpalvelut teki mittauksia, joissa todettiin melutasojen ylittävän toimenpiderajat.

Hotelli katsoo, että vastuu häiriön poistamisella on ravintolalla, kun taas ravintolayhtiön mielestä hotellin pitäisi huolehtia meluhaitan vähentämisestä. Ravintola kertoo säätäneensä äänentoistolaitteita ja on luvannut uudelleensijoitella kaiuttimia. Ravintola myös kyseenalaistaa ympäristöpalvelujen käyttämät terveyshaitan arviointiperusteet ja musiikkimelun mittaustulokset. 

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto asettaa terveydensuojelulain perusteella häiriön poistovaatimuksen noudattamisen tehosteeksi 25 000 euron uhkasakon. Ympäristö- ja lupajaosto voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, ellei velvoitetta ole noudatettu määräaikaan 31.1.2020 mennessä.

Nykyisin Gay Night Club DTM -yökerhoa pyörittää Äkä Oy. Toiminta nykyisessä paikassa alkoi vuonna 2012.

Kun dtm-yökerho vielä Ravintola Oy Afroditen omistamana toimi Isolla Roobertinkadulla, kerrottiin musiikista aiheutuvan bassomelun kantautuvan myös naapurikiinteistön asuinhuoneistoihin, ja jo ensimmäisessä toimipaikassaan Annankadulla dtm:n musiikkimelun kuulumisesta muualla kiinteistössä oli tehty valituksia. Ravintola Oy Afroditen ensimmäinen ravintola Gay Gambrini Isolla Roobertinkadulla sijaitsi puolestaan asuinrakennuksessa, jossa musiikki kantautui asuntoihin. Taloyhtiö edellytti ravintolalta äänenvoimakkuuden hillintää. Myös Annankadulla aikanaan sijainnut Lost & Found joutui ottamaan huomioon asukkaat ja hillitsemään äänentasoja.

Helsingissä eräiden muidenkin asuinkortteleissa toimivien yökerhojen ja anniskelupaikkojen tiedetään häiritsevän asukkaiden yörauhaa, erityisesti jos ravintoloissa soitetaan äänekkäästi musiikkia ja bassoja korostetaan.

5 kommenttia

Uutisen mukaan häiriötä aiheuttaa matalataajuinen melu eli bassoäänten jumputus. Diskoissa ja yökerhoissa bassoja pidetään tärkeinä, koska ne aiheuttavat tuntoaistimuksia eli matalat ääniaallot "hierovat" paikalla olevia. Esineet alkavat väristä ja bassot tuntee mm. pöytäpintojen värinänä. Viime aikoina on puhuttu tuulivoimaloiden aiheuttamasta matalasta värinästä. Se ovat ilmeisesti ns. infraääntä, värähtelyä jota ei kuule, mutta tuntee. Matalat äänet kantautuvat kauas (esim. väitetään että norsu kuulee ja tuntee toisen norsun tömistelyn kilometrien päähän). Korkeat äänet sammuvat jo muutaman kymmenen metrin matkalla eivätkä mene seinistä läpi..

Matalia äänitaajuuksia on helppo teknisesti vaimentaa - väännetään nupista pienemmälle. Kaiuttimien suuntaaminen on huonompi keino, koska matalat äänet leviävät joka suuntaan, korkeat äänet säteilevät kaiuttimesta keilana etupuolelle.

Kuka on vastuussa? Kun musiikkitalo rakennettiin Helsingin meluisimman kadun varrelle, talo oli pakko rakentaa niin, ettei melu tunkeudu sisään. Katua ei lopetettu. Oopperatalossa meluongelmaan ei suhtauduttu rakentamisvaiheessa kyllin vakavasti ja pienessä Alminsalissa kuulee ohiajavien raitiovaunujen äänen. Tästä syystä salissa ei mielellään pidetä konsertteja vaan tanssiesityksiä. Siis: suunnitteluvirhe arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Parkkinen-Karhuselta, sanovat monet asiaa tuntevat.

Hotellin suunnittelussa olisi pitänyt huomioida paremmin äänieristys.
Tuon korttelin rakennukset ovat tosiaan valtaosin rakennettu aikakausina, jolloin "bassojumputus"-ongelmaa ei ollut olemassakaan, joten talojen rakenteissa moisen ongelman torjuntaan ei tarvinnut kiinnittää mitään huomiota. Ja "bassojumputus"-äänien torjunta vaatii melko kalliita investointeja, sillä sen torjunta rakenteissa ei ole niin helppoakaan - siksihän Demari vikiseen sen suhteen, että sen pitäisi korjata muille aiheuttamaansa ongelmaa. Vaikka asunnoissakin mökän aiheuttaja on toki se, jonka kontolle naapureita häirtsevän mökämeluongelman poistaminen kuuluu.

Matalien bassoäänten ylikorostaminen, "bassojumputus" on tunnetusti clubiravintoloille business-asia, sillä se stimuloi asiakkaita ostamaan alkoholia, turruttaakseen päätään, sietämään sitä "bassojumputusta".

Musiikin tasoahan "bassojumputus" ei ainakaan paranna. "Bassojumputus" -musan soitossa on myös sekin ikävä piirre, että sen volyymiä tupataan kasvattamaan illan, ts. yön vanhetessa aamuyöhön. Demarin musakavalkadi vieläpä on hyvin paljon kietoitunut bassojen ylikorostamiseen vihkiytyneiden musagenrejen helmoihin.

Demari voisi myös kokeilla, olisiko ylikorostetun "bassojumputuksen" hillitsemisellä sittenkään niin business-haitallista vaikutusta alkoholimyyntiinkään.

Muutamat tanssimusaclubithan Helsingissäkin ovat kohtuullistaneet, järkeistäneet "bassojumputuksen" volyymiä alemmaksi ja todenneet että se itse asiassa vetääkin asiakkaita paremmin paikalle.