Seksuaalinen tasavertaisuus - Sexuellt likaberättigande SETA perustettiin 40 vuotta sitten toukokuun 29. päivänä 1974. Perustava kokous oli yksityisasunnossa Bulevardi 15:n pihatalossa. Innostunut juokko halusi vaikuttaa yhteiskuntaan. Tavoitteena oli seksuaalisesti tasavertainen yhteiskunta.
Homojen ja lesbojen vapautuminen alkoi Suomessa jo 1960-luvulla, kun Marraskuun liikkeessä ja Yhdistys 9:ssä keskusteltiin tasavertaisuudesta. Ensin 1967 perustettiin "Toisen säteen ryhmä", pienimuotinen keskusteluryhmä, jolla oli oma monistettu kultturilehti. Sen jälkeen 1969 syntyi Keskusteluseura Psyke. Psyke järjesti alusta alkaen kerhoiltoja ja tansseja, mutta Psyken toimintaan tuli mukaan nuoria ihmisiä, jotka eivät tyytyneet pelkästään suljettuihin illanviettoihin ja tansseihin, vaan halusivat käydä avoimemmin käsiksi yhteiskunnan harjoittamaan syrjintään.
Valmistelu alkoi jo 1970-luvun alussa
Setan perustajajäseniin kuuluva Jussi Nissinen kertoo, että 1970-luvun alussa oli pienimuotoisia keskusteluja siitä, miten järjestötoimintaa voitaisiin uudistaa. Oltiin mm. Sirkan tansseissa Ravintola Palaverissa Ratakadulla, ja istuttiin sivuhuoneessa pohtimassa tulevaisuutta. Sirkka Vähä-aho hieman rypisteli kulmakarvojaan ja kummasteli, mitä joukkoa siellä oli koolla ja mitä oli tekeillä.
Vähitellen syntyi yhteinen näkemys. On tultava ulos julkisuuteen, pois pimennosta. Homona tai lesbona elämisessä ei ole mitään hävettävää. Setan syntyvaiheessa liikkeellepanevia moottoreita olivat Veli-Pekka Hämäläinen ja Martin Schreck. Veli-Pekka oli jonkinlainen ideologinen "moottori". Hänellä oli ollut yhteyksiä Hollannin tasavertaisuusliikkeeseen, ja sieltä saatiin vuonna 1971 Suomeen vieraaksi heidän puheenjohtajansa Benno Premsela. Hän korosti, että pelkästään homojen omin voimin ei tilanne korjaannu, vaan on liittouduttava enemmistöön kuuluvien, myönteisesti suhtautuvien ihmisten kanssa. Yhteistyösuhteita on luotava mahdollisimman laajasti, ja on integroiduttava yhteiskuntaan. Juutalaisvainojen aikana juutalaiset eivät yksin pystyneet hillitsemään vainoja, vaan he tarvitsivat ulkopuolisia auttajia.
Martin Schreck oli käytännön toimija. Hän oli asunut Tanskassa ja nähnyt Tanskan ja muiden pohjoismaiden homoliikkeiden toimintaa. Ilman hänen aktiivisuuttaan Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestö, myöhemmin Seta, ei olisi lähtenyt näin vauhdikkaasti liikkeelle.
Perustamiskokous
Setan perustamiskokous oli yksityisasunnossa, yksiössä, Bulevardi 15:ssa. Talo on rakennettu 1937, ja sen parvekkeet ovat tyypillistä funkkista. Samalla paikalla oli aikoinaan talo, jossa Elias Lönnrot asui 1854. Portin vieressä kaiverrettu teksti kertoo asiasta.
Kokouksessa keskusteltiin tavoitteista. Homoseksuaalien asemaan on saatava parannus eli täydellinen tasa-arvo. Vaikutteita oli saatu Ruotsista ja muualta Skandinaviasta. Kun Psyke toimi muulta yhteiskunnalta näkymättömänä, setalaiset halusivat esiin, pois kellaritiloista ja puistojen pimennoista. Kokouksessa vahvistettiin säännöt yhdistyksen rekisteröintiä varten. Yhdistyksen puheenjohtajaksi tuli Veli-Pekka Hämäläinen ja sihteeriksi Jussi Nissinen. Sovittiin, että syksyllä käynnistetään yhdistyksen rekisteröinti , mutta jo kesällä aloitetaan periaateohjelman valmistelu. Olli Stålström ei ehtinyt perustamiskokoukseen, mutta periaateohjelman valmisteluun hän osallistui.
Opintopiirejä ja keskusteluiltoja
Suurin osa jäsenistä oli alkuvaiheessa opiskelijoita. Opintopiireissä ja keskustelutilaisuuksissa käytiin syvällistä keskustelua ja ulkopuolisia kutsuttiin mukaan keskusteluihin.. Ensimmäisessä paneelikeskustelussa oli mukana SAKn lakimies Tarja Halonen. Moni "tavallinen" homo piti keskusteluja liian korkealentoisina ja yhteiskuntaa syleilevinä eikä homon arkea muistettu riittävästi. Jo alkuvaiheessa tuli paineita järjestää myös kohtaamismahdollisuuksia, esim. tanssitilaisuuksia. Tansseissa ihmiset löytävät toisiaan.
Vaikka Setan perustajat olivat miehiä, naiset tulivat mukaan aivan alkuvaiheessa. Vuosien mittaan he alkoivat järjestää rinnakkaistoimintaa, kun miehillä tuntui olevan ylivalta ja halu jyrätä asiat mieleisikseen.
Seta tuli ensi kertaa julkisuuteen
Ensimmäinen julkinen tempaus tuli yllätttäen. Se oli mielenosoitus Seppo Kivistön puolesta Vanhan kirkon edessä 23.7.1974, vajaa kaksi kuukautta Seta perustamisen jälkeen. Seppo Kivistö oli Vanhan kirkon seurakunnan nuorisotyöntekijä, ja hän antoi haastattelun Ilta-Sanomille 27.6.1974. Otsikkona oli: "Stefan, homoseksualisti: On oltava vapaus rakastaa ketä haluaa". Seurakunnan kirkkoherra aloitti ajojahdin ja sai selville, että haastateltu oli heidän seurakuntansa nuorisotyöntekijä. Seppo Kivistö menetti virkansa. Alettiin valmistella ensimmäistä julkista mielenosoitusta. Tiedotteita liimattiin öisin sähkökaappeihin. Veli-Pekka Hämäläinen pidätettiin tällaisella yöretkellä, ja häntä kuulusteltiin Pikku-Roban poliisiasemalla. Mitään seuraamuksia ei tullut - vain nuhteita, kun juliste oli mennyt kiellettyyn seinään.
Mielenosoituksessa pidettiin puheita ja esiinnyttiin kasvot päin katselijoita ja kuvaajia. Tapaus sai paljon julkisuutta. Paikalle osuneet katsojat olivat pääasiassa vanhempaa väkeä. Julkisuus toi Setaan monia uusia, aktiivisia jäseniä.
Seta-lehti syntyi
Syksyllä 1974 alettiin valmistautua oman lehden tekemiseen. Mukana oli yksi ammattitoimittaja. Ensimmäiset Seta-lehdet ilmestyivät vuonna 1975. Vuoden 1976 numerossa 4 keskiaukeaman kuvassa oli neljä nuorta miestä, jotka käsi kädessä tulevat ulos pusikoista avoimempaan tilaan ja valoon. Kuvalla on vahva symbolinen merkitys. Aamulehden päätoimittaja julkaisi Seta-lehden aukeamasta pahantahtoisen uutisen, jossa hän päivitteli, mihin Suomen nuorisoa ollaan houkuttelemassa. Seta valitti jutusta silloiseen julkisen sanan neuvostoon, ja Aamulehti sai huomautuksen.
Seta-lehti ilmestyi yli 30 vuotta. Artikkelien aihepiiri oli laaja. Edelleenkin Seta-lehden artikkelien teemat vaikuttavat ajankohtaisilta. Kirjoittajat olivat omien alojensa osaajia. Henkilökuvia tehtiin kymmenistä eri tavoin kiinnostavista ihmisistä.
Alkuaikojen puheenjohtajat
Setan alkuaikojen puheenjohtajat olivat Veli-Pekka Hämäläinen (1974), Martin Schreck (1974-76), Marita Kuokkanen (1976-78), Leo R. Hertzberg (1978-79), Bo Ahlfors (1979-80) ja Tarja Halonen (1980-81).
Anssi Pirttijärvi on tutkinut Setan alkuvaiheen historiaa. Tässä hän kertoo Setan syntyvaiheista.