Eduskunta keskusteli äitiyslaki-kansalaisaloitteesta torstai-iltana. Syyskuun alkupuolella eduskunnalle luovutusta aloitteesta käytiin lähetekeskustelu, jonka jälkeen aloite lähtetettiin lakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Aloite on yhdemukainen oikeusministeriössä syksyllä 2014 valmistellun esityksen kanssa.
Viideltä iltapäivällä alkaneen keskustelun ensimmäisen puheenvuoton käytti aloitetta vastutava Mika Niikko (ps), joka puheenvuorossaan vaati, että "suomalaisessa demokratiassa olisi aika ajoin hyvä kysyä enemmistön mielipidettä merkittävissä asioissa". Vastustavalla puheenvuorolla jatkoi myös Sari Essayah (kd), jonka mukaan "on luotu oikeusturvaongelma, kun on ohitettu vanhemmuuden biologiset tosiasiat".
Aloitetta kannattava Emma Kari (vihr) totesi puheenvuorossaan, että kyse on lapsen edusta.
- Nykytilanne ei turvaa lasten yhdenvertaisuutta eikä ole lapsen oikeuden mukainen, sanoi Kari.
Kari myös viestitti Niikolle, että juuri lasten yhdenvertaisuuden ja lasten edun takia aloitetta tukevat esimerksi Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Unicef.
Vastustajien joukkoon kuuluva Sari Tanus (kd) puolestaan kritisoi sitä, että varsinaisen äitiyslain lisäksi on eduskunnan hyväksyttäväksi tuotu kuusi muuta lakia: "yhden eduskunnan napinpainalluksen taakse". Tanus myös esitti väitteen, että "monilla lesbosuhteeseen menevillä on lapsuudessa tai nuoruudessa syvälle tunteisiin tai kehoon vaikuttavia kokemuksia, laiminlyöntejä tai hyväksikäyttöä".
Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi, että aloitteessa on kysymys lapsen oikeuksista, lapsen oikeusturvasta, lapsen oikeudesta vanhempiinsa.
- Nykyäänkin naisparin lapsi saa oikeuden molempiin vanhempiinsa, mutta se edellyttää pitkällisen, monivaiheisen sisäisen adoption prosessin. Äitiyslaki sen sijaan mahdollistaisi, että tämä lapsen tunnustaminen voitaisiin tehdä neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Eli kysymys on siitä, että turvataan naisparin lapselle kaksi vanhempaa heti syntymästä lähtien, sanoi Sirén.
Aloitetta Sirénin tapaan kannattava Silvia Modig kritisoi Niikon käsityksiä äidiksi tulemisesta. Modig sanoi, että "adoption kautta tullaan aivan samanlaiseksi, aivan yhtä arvokkaaksi, oikeaksi äidiksi".
Modig katsoo, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit puolustavat lapsen etua selektiivisesti, "koska niin moni lapsi jää sen teidän ahtaan perhekuvanne ulkopuolelle".
Itse sateenkaariperheessä kasvanut Sanna Marin (sdp) piti Niikon puheenvuoroa törkeänä, hävyttömänä ja ala-arvoisena. Marin katsoi, että Niikko viestitti sateenkaariperheiden, niissä elävien lasten ja ihmisten olevan itseään tai edustamaansa vähempiarvoisia. Marin muistutti myöhemmässä vaiheessa, että äitiyslaki on valmisteltu täysin valmiiksi oikeusministeriössä edellisellä hallituskaudella, ja että vastaava lainsäädäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
Niikko puolestaan torjui saamansa arvostelun asioiden vääristelynä. Niikko kertoi olevansa hämmästynyt siitä, "että kansanedustajat eivät pysty ilman tilittämistä puhumaan asioista asioina vaan että mennään aina henkilökohtaisuuksiin ja ruvetaan vääristelemään asioita".
- Että tämän hulluuden pitäisi pikkuhiljaa alkaa loppua, koska täällä ei järki enää tehoa mihinkään, sanoi Niikko.
Keskustan Annika Saarikko totesi Niikon ja Tanuksen puheenvuoroissa olevan häiritsevää "joku käsitys siitä, että heteroperheet olisivat automaattisesti parempia kasvuympäristöjä". Myöhemmässä vaiheessa myös Satu Hassi (vihr) oli samoilla linjoilla. Hassi myöhemmässä vaiheessa muistutti luovutettujen siittiöiden avulla syntyneen lapsen kohdalla tilanteen olevan äitiyslaissa samanlainen kuin heteroparien kohdalla: Heteroparin aviomies on sen lapsen isä juridisesti, mutta lapsella on oikeus saada tietää näiden siittiöiden luovuttaja eli biologinen alkuperänsä.
Paavo Arhinmäki (vas) totesi kysymyksen olevan "siitä, miten me huolehdimme näistä lapsista, siitä, että heillä on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin syntyvillä lapsilla". Myöhemmässä vaiheessa Arhinmäki totesi, että yhdenvertaisuusasioissa on edetty avoimesti askelia ottamalla. Arhinmäen kommentti oli vastaus joillekin edustajille, joiden mukaan lakiuudistuksia tehdään piiloagendojen kautta.
Sari Raassina (kok) katsoo, että Tanus mitätöi puheenvuorossaan adoptioäidit, uusioperheiden äidit ja sijaisperheiden äidit. Tanus kiisti myöehemmin asian, ja katsoi kunnioittava tällaisia vanhempia. Raassinan mukaan "äitiys on sitoutuminen vanhemmuuteen, äitiys on sen arjen jakamista lapsen kanssa". Hän myös katsoo uudistuksen olevan arkea vaikeuttavien normien purkamista.
Vihreiden Jani Toivola piti hämmentävänä, että yhä keskustellaan siitä, "onko jonkun perhe ikään kuin tunnustettava vai ei tai onko heillä mahdollisuuksia oikeuksiin vai ei". Toivola muistutti, että esitys on oikeusministeriön valmistelema ja laajasti eri lapsi- ja perhejärjestöjen tukema esitys.
Laura Huhtasaari (ps) sanoi kokevansa, "että tämä on taas askel kohti sukupuolineutraalia yhteiskuntaa".
Eeva-Maria Maijala (kesk) katsoi, että lapsella voi olla vain yksi äiti. Myöhemmässä vaiheessa hän tarkensi haluaan lähteä siitä, että lapsella tulee olla kaksi vanhempaa, mutta vain yksi äiti.
Kokoomuksen Jaana Pelkonen hämmästeli sitä, että Niikko tämän asian kohdalla unohtaa huolensa lapsesta ja lapsen oikeuksista, kun tämä puheenvuoroissaan kyseenalaistaa sateenkaariperheissä elävien lasten perhemuodon.
- Sateenkaariperheissä elävien lasten suurimpia ongelmia nimenomaan ovat tämän yhteiskunnan ahdasmieliset suhtautumiset heidän perhemuotoihinsa ja heidän kokemansa syrjintä, sanoi Pelkonen.
Olli-Poika Parviainen (vihr) huomautti Huhtasaarelle, että sukupuolta korjataan, ei vaihdeta. Myöhemmin Parviainen totesi lapsen edun olevan, että hänellä on turvatut perhesuhteet heti syntymästään lähtien.
Lea Mäkipää (ps) totesi, että hänen oma perhekäsityksensä "lähtee ja tulee lähtemään siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto".
Hanna Kosonen (kesk) katsoi, että äitiyslaki veisi Suomea yhdenvertaisempaan suuntaan. Saman puolueen Ulla Parviainen katsoi esityksen karsivan turhaa byrokratiaa.
Anna-Maja Henriksson (rkp) totesi ajaneensa asiaa oikeusministerinä edellisessä hallituksessa, mutta lakiesityksen jääneen etenemättä eduskuntaan saakka.
- Mutta kaikki pykälät ovat valmiita. Se oli esitys, joka oli allekirjoitusta vailla, sanoi Henriksson.
Vesa-Matti Saarakkala (ps) puolestaan katsoi lapsen parhaan kasvuympäristön olevan miehen ja naisen muodostamaan perheen. Hän perusteli asiaa päättelemällä siitä, että lapsia voi syntyä vain miehen ja naisen välisestä suhteesta. Hän myös kritisoi hedelmöityshoitojen antamista yksittäisille naisille.
Myös Päivi Räsänen (kd) ilmaisi vastustavansa aloitetta.
Puoli kahdeksaan jatkuneen keskustelun viimeisen puheenvuoron käytti kristillisdemokraattien Sari Tanus.
Äitiyslaki mahdollistaisi juridisen suhteen vahvistamisen biologisen äidin puolisoon jo ennen lapsen syntymää. Käytännössä naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.
Eduskunta: Pöytäkirjan asiakohta PTK 92/2016 vp
Kansalaisaloite äitiyslaista lähetekeskustelussa torstaina
Äitiyslaki-kansalaisaloite on luovutettu eduskunnalle
