ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta

Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta, yhdellä sivulla. Saat luettavaksesi haluamasi viikon arkiston valitsemalla vuoden ja viikon oikean reunan valikosta.

Lari teki paluun Salatut elämät -sarjaan

smo • 22.02.2018 16:40 UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI • KOTIMAA

MTV on esittänyt Salatut elämät -sarjaa alkuvuodesta 1999 lähtien.
Lari Väänäsen (Ronny Roslöf) hahmo teki paluun Salatut elämät -sarjaan keskiviikon 21.2. jaksossa. Hahmo poistui sarjasta alkuvuodesta 2017.

Keskiviikon jaksossa Kalle Laitela (Pete Lattu) näki yllättäen Larin seminaarissa Porissa pitämässä konsulttina puheenvuoroa. Myöhemmässä vaiheessa Lari tuli juttelemaan Kallen kanssa.
Vielä ei tiedetä, miten pysyvä Larin hahmon paluu sarjaan on.

Kallella ja Larilla oli sarjan aiemmissa juonenkäänteissä suhde. Kalle puolestaan on yksi alkuperäisistä hahmoista. Vuosituhannen vaihteen aikoihin hahmo tuli kaapista. Sarjaa kehuttiin siitä, että se arkipäiväisti homoseksuaalisuutta.

Sarjassa yhtenä juonena oli pitkään Larin ja Elias Vikstedtin (Petteri Paavola) suhteen kehittyminen. Sosiaalisen median tunnisteella #larias tunnettua tarinaa seurattiin ulkomaita myöten fanien tekstittämien Youtubessa jaettujen klippien avulla. Vuosia kehitelty tarina päättyi Eliaksen tapaturmaiseen kuolemaan.

Joidenkin huomioiden mukaan Larin ja Eliaksen tarinan päätöksessä oli kyse klisheisestä homoseksuaalisuuteen liittyvästä juonenkäänteestä: homohahmon tarina ei voi päättyä onnellisesti. Dramaattinen loppu tuli juuri silloin, kun kaikki vihdoin alkoi näyttää aurinkoiselta.


» Jutun oma sivu
Äitiyslaki-kansalaisaloite ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnassa 21. helmikuuta

smo • 21.02.2018 13:40 • päivitetty: 21.02.2018 19:22 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Eduskunnan täysistunnossa oli keskiviikkonailtapäivänä 21.2. ensimmäisessä käsittelyssä kansalaisaloite äitiyslaista.

Keskustelu venyi kolmetuntiseksi, ja sen aikana käytettiin yli 60 puheenvuoroa.

Kahden jälkeen käynnistyneen keskustelun aluksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok) esitteli käsiteltävän asian. Sen jälkeen käynnistyneen yleiskeskustelun ensimmäisenä äänessä olivat lakiuudistusta vastustaneet Sari Tanus (kd), Antero Laukkanen (kd) ja Markus Lohi (kesk).

Laukkanen esitti Lohen kannattamana, että esitys lähetettäisiin vielä perustuslakivaliokuntaan. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86-29, ettei äitiyslakia lähetetä enää perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, vaan että käsittelyä jatketään lakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Poissa äänestyksestä oli 84 edustajaa.

Äänestyksen jälkeen puheenvuoronsa piti vielä lakiuudistuksen vastustajiin kuuluva Mika Niikko.

Debattikeskustelussa kuultiin lakiuudistuksen kannattajien puheenvuoroja. Heihin kuuluvat ensimmäisinä puheenvuoronsa pitäneet Johanna Ojala-Niemelä (sdp), Mikko Kärnä (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Touko Aalto (vihr) ja Silvia Modig (vas).

Ojala-Niemelä totesi tärkeimmän pointin uudistuksessa olevan sen, että yhdenvertaisuus edistyy. Kärnä puolestaan totesi aloitteen olevan YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukainen, sillä se turvaa lasten tosiasialliset perhesuhteet. Hän myös muistutti kaikkien suurten perhejärjestöjen tukevan aloitetta. Sekä Sarkomaa, Aalto että Modig totesivat kysymyksen olevan ennen kaikkea lapsen oikeudesta, siitä, että lapsella on syntyessään oikeudet molempiin vanhempiin. Modig lisäsi, että on tärkeää, että myös näillä vanhemmilla on heti ne velvollisuudet ja oikeudet, mitkä vanhemmille kuuluvat, siihen omaan lapseensa. Suna Kymäläinen (sdp) ja Hanna Kosonen (kesk) muistuttivat, että lapsen syntymän ja nykyisen sisäisen adoptioprosessin päätöksen välissä voi sattua mitä vain, jolloin lapsi on vaarassa jäädä ilman huoltajaa. Jani Toivola (vihr) nosti esiin juridisen prosessin yksinkertaistumisen myönteisiä vaikutuksia - ja samalla sitä, että perheiden aseman tasavertaistuminen poistaa perheiden moninaisuuteen liittyvää stigmaa.

Moni lakiuudistuksen vastustajista esitti asian käsittelyn olleen köykäistä ja lakiesityksen sisältävän paljon ongelmia ja ristiriitoja. Esimerkiksi nostettiin käsitys, että hedelmöityshoidolla syntyneeltä lapselta riistettäisiin oikeus isään. Moni vastustaja myös vetosi Asianajajaliiton kantaan, jossa se ei katso tarpeelliseksi säätää erillistä äitiyslakia.

Jotkut uudistusta kannattavat katsoivat vastustajien vievän keskustelua sivuraiteille.

Lakiuudistuksen kiivaimmat vastustajat ovat kristillisdemokraateista, mutta myös perussuomalaisten ja keskustan suunalta kuultiin voimakkaita lakiuudistusta kritisoivia puheenvuoroja. Sekä keskustan että perussuomalaisten riveistä kuultiin kuitenkin lakiuudistusta voimakkaasti tukeviakin puheenvuoroja.

Yleiskeskustelu päättyi noin 17.35. Lakiehdotusten ensimmäisen käsittelyn päätteeksi eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakivaliokunta antoi äitiyslaista perjantaina 16. helmikuuta mietinnön. Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Mietintöön sisältyy Antero Laukkaasen (kd) tekemä hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause.

Lopullisen äänestyksen odotetaan tapahtuvan vielä helmikuun aikana tai maaliskuun alkupäivinä, käsittelyn aikataulusta riippuen.

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle syyskuussa 2016

Kaikkiaan 55 707 hyväksyttyä kannatusilmoitusta saanut kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle syyskuun 2016 alkupuolella ja kuun loppupuolella eduskunta piti aloitteesta lähetekeskustelun. Vuotta myöhemmin, syyskuun 2017 loppupuolella lakivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti tehdä siitä puoltavan mietinnön.

Lakivaliokunta järjesti helmikuussa 2017 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, ja aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät huhtikuussa. Kevään aikana lakivaliokunta kuuli kymmeniä tahoja asiantuntijoina. Esimerkiksi kaikki merkittävät lapsijärjestöt pitivät äitiyslain säätämistä tarpeellisena.



» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Gus Kenworthy ja poikaystävänsä suudelma nähtiin livenä televisiossa - tapausta kuvattiin merkkipaaluksi

smo • 19.02.2018 10:02 UUTISET: URHEILU

Gus Kenworthy (kuva: Mike Blake / Reuters / Lehtikuva)
Freestylehiihtäjä Gus Kenworthy suuteli poikaystävänsä kanssa sunnuntaina slopestylen finaalin laskunsa jälkeen. Hetki nähtiin livenä NBC-televisiokanavalla. Kenworthy tuli finaalissa viimeiseksi, mutta kuva suudelmasta nousi sosiaalisen median viraali-ilmiöksi. Tapausta on kuvattu merkkipaaluksi.

En huomannut hetken tulleen kuvatuksi eilen, mutta olen hyvin iloinen, että niin tapahtui. Lapsuudessani en voinut edes unelmoida näkeväni samaa sukupuolta olevien suudelman olympialaisissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kotona kisoja katsova lapsi voi! Rakkaus on rakkaus on rakkautta, kirjoitti Kenworthy twiitissään, josta on tykätty kymmeniä tuhansia kertoja.

Kenworthy kommentoi asiaa myöhemmin televisiohaastattelussa. Hän totesi asioiden muuttuneen, ja sanoi edustamisen ja esillä olemisen olevan ainoat tavat muuttaa käsityksiä sekä murtaa muureja ja homofobiaa. Hän viittasi omaan lapsuuteensa, ja kertoi, ettei nähnyt homourheilijaa suutelemassa poikaystäväänsä olympialaisissa.

- Sellaisen näkeminen olisi tehnyt asiat paljon helpommiksi minulle.


Gus Kenworthyn poikaystävä on näyttelijä Matthew Wilkas.

Kenworthy kilpaili peukalo murtuneena. Tapaturma sattui torstaina harjoituksissa.

Olympialaisissa kilpailee toistakymmentä avoimesti seksuaalivähemmistöön kuulumisesta urheilijaa. Vähemmistöjen näkymisen katsotaan yleisesti lisäävän tietoisuutta seksuaalivähemmistöistä ja lisäävän vähemmistöjen hyväksyntää.


» Jutun oma sivu
Lakivaliokunta antoi perjantaina äitiyslaista mietinnön - puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä

smo • 16.02.2018 13:28 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta antoi asiasta perjantaina 16. helmikuuta aamupäivällä mietinnön. Äänestys on mahdollisesti jo helmikuun aikana.

Kansalaisaloitteessa ehdotetussa äitiyslaissa sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Laki sisältää säännökset äitiyden vahvistamisesta hedelmöityshoitoon annetun suostumuksen perusteella. Niiden perusteella lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa olevan lapsen äiti lapsen synnyttäneen ohella, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla. Äitiys vahvistetaan maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä samanlaisella menettelyllä kuin isyyden vahvistaminen. Nykyisin äitiys vahvistetaan tällaisissa tapauksissa perheen sisäisellä adoptiolla.

Lakiin myös kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti.

Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen etu tulee paremmin huomioiduksi

Lakivaliokunta katsoo, että lapsen etu otettaisiin tulisi turvatuksi aiempaa paremmin, sillä sen avulla naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa toinen oikeudellinen vanhempi perheen sisäistä adoptiota nopeammin ja yksinkertaisemmin. Hedelmöityshoidolla syntyvällä lapsella on näin kaksi oikeudellista vanhempaa jo syntyessään samalla tavalla kuin lapsella, jonka vanhemmat ovat eri sukupuolta.

Kansalaisaloitteessa ehdotettu äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen eikä se mahdollista sitä, että lapsella voi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa.

Äitiyslain säätäminen edellyttää muutoksia viranomaisten tietojärjestelmiin. Lisäksi on tarpeen luoda sääntelyä, laatia ohjeistusta ja asiaa koskevia lomakkeita sekä huolehtia koulutuksesta ja tiedottamisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimeenpanoon on aiheellista varata aikaa vähintään vuosi siitä, kun aloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset on hyväksytty. Käytännössä muutokset voivat tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2019.

Valiokunnan jäsen Antero Laukkanen (kd) jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän ehdottaa lakiehdotusten hylkäämistä.

Täysistuntokäsittely alkaa

Äitiyslain muutos siirtyy nyt käsiteltäväksi eduskunnan täysistuntoon ja siitä äänestetään näillä näkymin vielä helmikuun aikana.

- Suhtaudumme luottavaisesti aloitteen hyväksymiseen eduskunnassa. Aloite on perusteellisesti valmisteltu oikeusministeriössä ja se vahvistaa lasten oikeusturvaa hyvin konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla. Uskon, että eduskunnan enemmistö on äitiyslain säätämisen kannalla, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

- Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsittelyyn jo puolitoista vuotta sitten. Koemme, että kansalaisaloitteille luvattu viivyttelemätön käsittely ei ole tässä tapauksessa toteutunut, jatkaa Jämsä.

Pitkä käsittely takana

Kaikkiaan 55 707 hyväksyttyä kannatusilmoitusta saanut kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle syyskuun 2016 alkupuolella ja kuun loppupuolella eduskunta piti aloitteesta lähetekeskustelun. Vuotta myöhemmin, syyskuun 2017 loppupuolella lakivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti tehdä siitä puoltavan mietinnön.

Lakivaliokunta järjesti helmikuussa 2017 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, ja aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät huhtikuussa. Kevään aikana lakivaliokunta kuuli kymmeniä tahoja asiantuntijoina. Esimerkiksi kaikki merkittävät lapsijärjestöt pitivät äitiyslain säätämistä tarpeellisena.

Päivitys: Lisättu Sateenkaariperheet ry:n Juha Jämsän kommentit.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Joensuussa järjestetään toukokuussa Pohjois-Karjala Pride

smo • 15.02.2018 10:30 UUTISET: PRIDE • KOTIMAA

Pohjois-Karjala Pride järjestetään 16.–19.5.2018 (kuva tapahtuman tiedotteesta)
Toukokuussa Joensuussa järjestetään Pohjois-Karjala Pride -tapahtuma. Vuosi vuodelta osallistujamääräänsä kasvattanut avoimuuden, tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta puhuva tapahtuma järjestetään 16.–19.5.2018.

Tapahtuman järjestävä Pohjois-Karjalan Seta Hobiles ry kertoo yleisötavoitteekseen kävijämäärän nousun edellisestä vuodesta.

- Osallistujaluvut eivät ole meille mikään itseisarvo. Haluamme tehdä laadukasta festivaalia, jossa on kulttuuripainotteista ohjelmaa joka ikä- ja kansalaisryhmälle. Sateenkaariväki kun ei nimensä mukaisestikaan ole mikään homogeeninen porukka. Tuppaa vaan käymään niin, että tapahtumamme löytävät yleisönsä, toteaa Priden taustayhteisön Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtaja Jussi Hermaja.

Priden lopullinen ohjelma on määrä julkaista helmikuun lopussa. Pride-tapahtuman aikaan vietetään myös kansainvälistä homofobian, transfobian ja bifobian vastaista päivää 17. toukokuuta.

- Ohjelmaa tehdään osallistujien toiveiden ja yhteistyökumppaneiden ideoiden pohjalta. Uusia ideoita pannaan täytäntöön ja joitain vanhoja väistyy. Yllätyksiäkin on luvassa, samoin uusia tapahtumapaikkoja. Yritämme pitää pride-viikon kompaktina nelipäiväisenä festarina. Tosin etko -ja jatko-ohjelmisto lasketaan tuon päälle, sanoo Hermaja.

Pride-viikon teemana on tänä vuonna sateenkaariseniorit ja yhdenvertainen vanhuus.

- Pohjois-Karjala Pridesta on tullut osa maakunnan sateenkaariväestön dna:ta. On aika nostaa selkeästi esille, että vanhenevalla sateenkaariväestöllä on yhtäläinen oikeus tulla kohdelluksi seksuaali- ja sukupuoli-identiteettinsä mukaisella tavalla kuin kaikilla muillakin. Tämä vaatii erityishuomiota ja näkisin, että sen toteutuminen edellyttää täydentävää koulutusta terveydenhuollon ja vanhustyön puolella koko Siun Soten alueella, kertoo Hermaja.

Aiemmin Hohto-nimellä tunnettua sateenkaaritapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005.

Vuoden 2018 pride-kausi Suomessa alkaa Rovaniemeltä, jossa järjestetään maaliskuun alussa Arctic Pride. Huhtikuun puolessa välissä on vuorossa Kuusamossa Ruka Ski Pride. Kesän tapahtumista ovat varmistuneet kesäkuun Pirkanmaan pride Tampereella, Kokkola Pride ja Helsinki Pride sekä elokuussa järjestettävät Lahti Pride ja Ahvenanmaan Pride. Myös esimerkiksi Kouvolaan, Ouluun ja Turkuun on suunnitteilla pride-tapahtuma, mutta muiden suomalaisten pride-tapahtumien päivämäärät eivät ole vielä varmistuneet.


» Jutun oma sivu
 

Arkisto

Valitse vuosi ja viikko


vain uutiset | kaikki

Viimeksi kommentoidut

»»»»»»»»»»»»»»» RSS-syöte viimeksi kommentoiduista jutuista
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy