Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta

Tšekin presidentti Milos Zeman on yliopistoväen ja opiskelijoiden painostuksen edessä vetäytynyt professorin nimittämiskiistassa. Presidentti kieltäytyi aluksi homoaktivistina tunnetun häntä arvostelleen Martin C. Putnan nimittämisestä prahassa toimivan Kaarlen yliopiston kirjallisuushistorian professoriksi.

AP:n ja AFP:n uutisesta kertoi Suomessa ensin Yle Uutiset.

Perinteisesti professorien nimittäminen on Tšekissä ollut presidentin tehtävä ja nimitysoikeuden on katsottu olevan lähinnä muodollinen tehtävä. Maan tiedotusvälineissä "Putnagateksi" ristitty tapaus kuitenkin aiheutti kohun, joka vaati kompromissien tekoa. Putna ei ole paikalla Prahan linnassa kesäkuussa, kun presidentti ojentaa 60 vastikään nimitetylle professorille heidän nimityksensä. Sen sijaan Putna vastaanottaa presidentin allekirjoittaman nimityksen opetusministeri Petr Fialalta.

Ensin presidentti Zeman ei kertonut syytä Putnan torjumiseen, mutta viikonloppuna hän toistuvien vaatimusten myötä viittasi Putnan osallistumiseen Prahan pride-marssiin toissa vuonna, jossa hän kantoi presidentin mielestä professorin arvolle sopimattoman tekstin sisältävää kylttiä. Kyltin teksti "Katoliset hintit tervehtivät Bátoraa" viittasi Ladislav Batoraan, konservatiivipoliitikkoon, joka vastusti marssin sallimista. Joidenkin arvioiden mukaan presidentin päätös olisi kuitenkin liittynyt paremminkin siihen, että Putna tuki tammikuisessa presidentin vaalissa Zemanin kilpailijaa ja esitti tätä kohtaan arvostelua.

Presidentin toiminta herätti yliopistoväen, lehdistön ja monet poliitikot esittämään vastalausseen tämän puuttumiselle yliopistojen oikeuksiin. Opiskelijat aikoivat torstaina marssia presidentinlinnalle Putnan tueksi. Muita professoriehdokkaita opiskelijat olivat pyytäneet tukemaan Putnaa torjumalla tehtävän.

Presidentti on myös pyytänyt ministeriä poistamaan valmisteilla olevasta korkeakouluja koskevasta lakiesityksestä presidentin oikeuden nimittää professorit. Tulevaisuudessa professorit nimittäisi opetusministeri.

Aikakauslehti Image käynnistää torstaina 23. toukokuuta pusukampanjan. Lehti julkaisee kuvasarjan, jossa samaa sukupuolta olevat ihmiset suutelevat keskenään. Image ilmoittaa tukevansa kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista tällä tavoin. Kesäkuun numeron - ja samalla lehden 200. numeron - kansikuvassa suutelevat suomalaisen pop-musiikin kärkinimiin kuuluvat Anna Abreu ja Anna Puu.

Lehden pääkirjoituksessa Imagen päätoimittaja Mikko Numminen kertoo pääkirjoituksessaan ehdottaneensa pussailua noin 50 ihmiselle, joista puolet lähti mukaan.

Annojen Puu ja Abreu lisäksi kuvattavaksi suostuivat Jaakko Hämeen-Anttila, Paavo Arhinmäki, Saimi Hoyer, Anna Kontula, Elias Koskimies, Niina Kurkinen, Pekka Kuusisto, Jani Leinonen, Stefan Lindfors, Tommy Lindgren, Manna, Minna Parikka, Notkea Rotta, Stan Saanila, Atlas Saarikoski, Ninja Sarasalo, Seela Sella, Laila Snellman, Nicolas Thieulon, Jani Toivola, Jorma Uotinen, Esko Valtaoja, Tiia Vanhatapio, Maria Veitola, Paula Vesala ja André Wickström.

- Liki kaikki kieltäytyneistäkin kertoivat kannattavansa kansalais­aloitetta, vaikka eivät halunneet tai rohjenneet lähteä kuviin. Se oli meille ok, emme halunneet painostaa tai vaatineet selityksiä, kirjoittaa Numminen.

Pääkirjoituksessa pahoitellaan sitä, ettei kuvasarjaan saatu yhtään urheilijaa. Eräs kieltäytynyt kiekkoilija perustelee kieltäytymistään sillä, että asiasta joutuisi jälkikäteen kuulemaan; se voisi kiekkoilijan mukaan heikentää urheilusuoritusta ja antaa tasoitusta vastustajalle.

Kuvien toivotaan herättävän huomiota ja ehkä hämmennystä. Siihen kerrotaan myös pyrityn. Päätoimittaja kuitenkin kirjoittaa toivovansa, että kymmenen vuoden päästä kuvasarja aiheuttaa vain olankohautuksen.

- Muutos on alkanut, ja se tulee olemaan nopea, uskoo päätoimittaja Numminen.

12 kertaa vuodessa ilmestyvä A-lehtien julkaisema aikakauslehti Image on perustettu vuonna 1985. Lehden tyyliin kuuluvat laajat ajan ilmiöitä käsittelevät artikkelit.

Yhdysvaltain partiopoikajärjestön (BSA – Boy Scouts of America) yli 50 vuotta jäsenenä ollut Bill Moser erosi järjestöstä sen homofobisen toimintamallin takia. Järjestö ei salli riveihinsä avoimesti homoseksuaalisia jäseniä, työntekijöitä tai vapaaehtoisia. Järjestö kertoi äskettäin ehdottavansa kansallisen neuvoston jäsenille Teksasissa ensi viikolla pidettävässä kokouksessa, että homonuoria koskeva kielto kumotaan mutta aikuisia johtajia koskeva pidetään voimassa.

Bill Moser kirjoitti järjestölle tuohtuneen kirjeen ilmaisten mielipiteenään, että toimintatapa on ”väärä” ja että syrjiminen on vastoin partioliikkeen periaatteita.

Leaf Chronicle-lehdelle Bill Moser kertoi, ettei hän ymmärrä, millä perusteella toimintatapa yleensäkään on olemassa. Liittyessään kuusivuotiaina partiopentuihin tuore jäsen on liian nuori ymmärtämään seksuaalisuuttaan, ja noin neljätoistavuotiaana tullessaan ulos kaapista pahin, mikä hänelle voisi tapahtua, on tulla erotetuksi järjestöstä.

Heinäkuussa 2012 kahden vuoden tilanteen kartoituksen päätteeksi BSA kertoi pitävänsä homokiellon voimassa. Nyt järjestö taas kiistelee siitä, pitäisikö sen kumota homokielto. Helmikuussa se päätti viivyttää päätöstä kuluvaan kuukauteen ”asian monimutkaisuuden” takia.

Washington Post ABC-uutisten teettämän mielipidekyselyn mukaan 63% yhdysvaltalaisista tukee homopartiolaisten oikeutta liittyä BSA:han.

Britannian parlamentin alahuone hyväksyi kolmannessa käsittelyssä lakiesityksen tasa-arvoisesta avioliitosta pitkän keskustelun jälkeen äänin 366-161. Käsittely oli alahuoneen viimeinen ja lakiesitys siirtyy seuraavaksi ylähuoneen käsiteltäväksi.

Labour-työväenpuolue ja hallituksessa apupuolueena istuva liberaalidemokraatit kannattivat lakia. Konservatiiveja edustavan pääministeri David Cameronin omassa puolueessa sen sijaan asiasta on ristivetoa. Useat konservatiivipoliitikot pitivät uudistusta vastustavia puheenvuoroja ja esitys oli vaarassa vesittyä erilaisilla kompromissiratkaisuilla tasa-arvoista avioliittoa vastustavien hyväksi.

Lakiesityksen käsittely parlamentin alahuoneessa alkoi maanantaina.

Viimeisimmän, Sunday Timesin teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia briteistä kannattaa avioliittolain muuttamista tasa-arvoiseksi.

Pohjois-Irlantiin ei ole suunnitteilla vastaavaa lainsäädäntöä. Sen sijaan Skotlannissa on suunnitelmia samaa sukupuolta olevien avioliitot sallivasta lakiesityksestä.

Kuuluisassa Notre-Damen katedraalissa tapahtui tiistaina klo 16 aikaan ampumisvälikohtaus. 78-vuotias mies ampui itseään päähän. Kyseessä oli äärioikeistolainen sanomalehtimies Dominique Venner. Aamulla hän blogissaan sadatteli homoavioliittoja vastaan.

Kirkossa oli tapahtumahetkellä paljon turisteja. Kaikki evakuoitiin ja katedraali suljettiin. Vennerillä oli mukanaan kirje, jonka sisältöä ei ole kuitenkaan julkaistu. Journalisti ja historioitsija Venner on ollut näkyvä hahmo äärioikeistolaisessa liikkeessä. Hän varoitteli mm. Euroopan islamisoitumisesta.

Itsemurhan syyt ovat edelleen epäselvät. Tv-lähetyksessä Vennerin kirjojen julkaisija sanoi, että taustalla voi olla poliittinen syy. Front Nationalin johtohamo Marine Le Penn sen sijaan selkeästi ilmaisi, että Venner teki poliittisen teon, jotta Ranskan kansa havahtuisi.

Westboro Baptist Church kiitti Jumalaa Oklahomassa riehuneesta useita ihmisiä surmanneesta tornadosta. Kirkon mukaan hurrikaanin syynä on jokin aika sitten kaapista tullut NBA-koripalloilija Jason Collins.

WBC on lähettänyt Twitter-palveluun aiheesta viestejä.

USA:n Kansasin osavaltion Topekasta toimivaan kirkolliseen Fred Phelpsin johtamaan WBC-järjestö kuuluu hänen poikansa Fred Phelps Jr:n lisäksi noin 40 henkeä, joista suurimman osan uskotaan olevan Phelpsin lähisukulaisia.

Ryhmä levittää etupäässä internetissä homovastaisia mielipiteitään. Se myös järjestää homoseksuaalisuutta vastustavia mielenosoituksia, esimerkiksi tunkeutumalla sellaisiin hautajaisiin, joissa siunattavien se katsoo saaneen surmansa jollain tavoin homoseksuaalisuuden hyväksymisen vuoksi.

WBC-kirkon mukaan esimerkiksi viime kuussa tehty pommi-isku Bostonin maratoniin on seurausta tasa-arvoisesta avioliitosta.

Kirkko on huomioinut Suomenkin tapahtumia. Se suunnitteli vuonna 2000 matkaa Suomeen ja Suomen lipun polttamista Helsingin keskustassa. Taustalla oli luulo siitä, että silloin vasta presidentiksi valittu Tarja Halonen olisi lesbo. Kirkko ilmaisi myös Jokelan ja Kauhajoen koulussa tapahtuneiden surmatöiden olleen Jumalan rangaistuksia.

Homoviha johti lauantaina New Yorkissa siihen, että 33-vuotias mies ampui päähän kohdistuneella laukauksella 32-vuotiaan Mark Carsonin. Ampuja oli ensin haukkunut uhriaan ja tämän miesystävää hinteiksi ja sitten ampunut. Tekijä pakeni juosten paikalta, mutta poliisi otti hänet kiinni muutaman sadan metrin päästä. Ampuminen sattui lähellä historiallista Stonewall Inn -baaria.

Viime aikoina New Yorkissa on sattunut useita väkivallan tekoja homoja vastaan. Viikko sitten hakattiin pornotähti Edin Sol. Maanantaina tuhannet ovat olleet liikkeellä protestoimassa homovihamielisyyttä vastaan. Kaupunginvaltuuston lesbo puheenjohtaja Christine Quinn oli mukana mielenilmauksessa. Quinn on suosituin ehdokas New Yorkin pormestariksi ensi vuonna.

Poliisi on luvannut lisätä partiointia homojen suosimissa kaupunginosissa.

Maanantaina aamupäivällä helsinkiläisessä hotellissa oli koolla joukko venäläisestä arvomaailmasta kiinnostuneita. Dosentti Johan Bäckmanin kokoon kutsumassa seminaarissa oli äänessä mm. Pietarin homopropaganda-kieltolain arkkitehti Anatoly Artyukh. Hän on pietarilaisen kansanedustajan, Vitali Milonovin avustaja ja homopropagandalain käsikirjoittaja. Itse Milonov ei päässyt kokoukseen, koska hänet kutsuttiin pika pikaa Moskovaan selvittelemään toukokuun 17. päivän homoprovokaatiota. Toinen puhuja oli Venäjän perheiden edustaja, feminismin vastustaja, neljän lapsen äiti Irina Volynez. Kolmas puhuja Nikolai Starikov loi historiallisia katsauksia homojen asemaan.

Tässä seminaarin yhteenvedossa kosketellaan vain niitä puheenvuoroja, joissa puhuttiin homopropagandasta. Irina Volynez käsitteli mm. feminismiä ilmiönä, mutta siihen aiheeseen voitaneen palata joskus myöhemmin.

Järjestäjä Johan Bäckman toimi tulkkina. Bäckman hoiti seminaarin johtamista asiallisesti. Kun jotkut läsnäolijat vaativat, että on lopetettava homoista puhuminen ja siirryttävä asiaan, Bäckman muistutti, että seminaarin keskeinen teema on homoproapangalainsäädäntö.

Venäläiset miesvieraat olivat poikkeuksellisen tiukkailmeisiä. Tuli mieleen Putin tiukimmillaan. Ei hymyn häivää.

Aluksi Bäckman luki poissaolevan Vitali Milonovin lähettämän kannanoton. Milonov on Yhtenäinen Venäjä -puolueen poliitikko ja tällä hetkellä hän on Pietarin kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksessa lainsäädäntökomitean puheenjohtaja. Hän on ollut homopropagandalain pääasiallinen lobbari. Kannanotossa hän leimaa homot eläimellisiksi. Pietari on kulttuurikaupunki eikä voi sallia eläimellistä käyttäytymistä. Milonoville on ollut yllätys, että kulttuuri-ihmiset ovat nousseet puolustamaan homojen eläimellisyyttä ja sivistymättömyyttä. Homopropagandalailla halutaan rajoittaa homojen hillittömien tavoitteiden ajamista.

Milonovin mukaan taiteilijatkaan eivät ole pitäneet homopropagandalaista, vaan katsovat oikeudekseen ilmaista mielihalujaan vapaasti. On vallalla nihilismi: taide ja kirjallisuus ovat arvovapaita. Taide on bisnestä ja kaiken on oltava sallittua. Milonovin mukaan suurin ongelma on kuitenkin se, että enemmistö kutsuu itseään kristityiksi eikä kuitenkaan todellisuudessa ole sitä.

Ensimmäiseen yleisökysymykseen "mitä on homopropaganda" vastasi tiukkailmeinen Anatoly Artyukh. Kaikki mikä on sänkykamarin ulkopuolella, on propagandaa. Artyukhin mielestä lapset ovat vaarassa. He ovat vieteltävissä. He innostuvat uusista aatteista ja ryhtyvät kokeilemaan homoutta. Vaarallisimpia ovat kirjat, joissa puhutaan kahdesta äidistä tai kahdesta isästä. Suurin osa homoseksuaaleista on ajautunut homoseksuaaliseen käyttäytymiseen.

Artyukhin mielestä maailmalla on painostusryhmiä, jotka pyrkivät vähentämään maailmassa syntyvyyttä. Yhteisöllisyyden sijaan tarjotaan yksilöllisyyttä, eli yhteiskunta "atomisoidaan" yksittäisiksi yksilöiksi. Kun jokainen yksilö on erillinen eikä kuulu mihinkään, häntä on helpompi hallita ja valvoa. Kansallisvaltiot tuhotaan, luodaan suuria valtioiden yhteenliittymiä, lietsotaan seksuaaliperversioiden propagandaa, yritetään jopa hävittää mies- ja naissukupuolet, sallitaan sukupuolen vaihtaminen.


Homoutta lietsotaan propagandan muodossa. Homoyhteisö puuttuu pienimpiinkin yrityksiin kritisoida homopropagandaa. Jos homopropaganda lopetetaan, homoyhteisö pienenee välittömästi. Kysymys yleisön joukosta: miten se propaganda on organisoitu? Ketkä propagoivat? Pietarissa toimii kaksi homopropagandaa tekevää järjestöä. Nykylainsäädännön mukaan ne on määritelty "ulkomaiden asiamiehiksi" (ulkomaiden agenteiksi, Anatoly Artyukh teki näistä ilmiannon). Näitä rahoittavat ainakin USA, Hollanti ja Ruotsi. On myös ammatti-homoseksuaaleja, jotka tienaavat tällä toiminnalla. Lapset saattavat kokea tällaisen uuden ammatin houkuttelevaksi.

Venäläisvieraat kertoivat myös, että Pietarissa oli 17.5.2013 40 hengen homomielenosoitus. Heitä suojeli 200 poliisia. Vastakkaista mieltä olevat yrittivät päästä keskustelemaan näiden kanssa. Se oli luvallinen mielenosoitus.



Puheenvuoroissa kävi ilmi, että on saatu uusi laki, jonka avulla voidaan kieltää sellainen liiketoiminta, joka ei ole riittävän moraalista. Voidaanko sillä estää homoja toimimasta liike-elämässä? Sellainen liiketoiminta kielletään, jossa tapahtuu propagoimista. Itse homoseksuaalisuuttahan ei haluta Venäjällä kriminalisoida. Ei ole edes sellaista lakihanketta, että homoseksualaisuus kiellettäisiin, mutta liiketoimintaan puututaan, jos siinä propagoidaan. Nyt on kiellettyä homoseksuaalisen elämäntavan propagointi nuorisolle, mutta tulevaisuudessa halutaan kieltää kaikki homopropaganda.

Erityisen kovan keskustelun aiheutti kysymys siitä, voiko homopari kävellä kadulla käsi kädessä tai jopa suudella toisiaan. Kaikki tällainen on homopropagandaa. Se on kiellettyä. Ja missään Venäjällä ei homoparin pidä suudella, koska voi saada turpiinsa. Monilla alueilla on ortodoksien lisäksi paljon muslimeja.

Entä miten käy sellaisen kaunokirjallisen teoksen, jossa kuvataan homokäyttäytymistä. Esim. teoksessa nuori poika elää tämän kärsimyksen kanssa ahdistuneena, ja vihdoin hän havaitsee olevansa homo. Miten tällaiseen teokseen suhtaudutaan nyky-Venäkjällä? Nykyisen lain mukaan tällaiseen kirjaan pitää liittää varoitus: Kielletty alle 18-vuotiailta. Jos homoseksuaalisuus esitetään kielteisessä valossa, varoitusta ei tarvitse laittaa kirjaan.


Eikö ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia lain edessä? Nikolai Starikov kertoi, että Venäjällä halutaan toteuttaa demokraattisesti sovitut väestönkasvun tavoitteet. Jokainen homoseksuaaliksi ryhtyvä mies merkitsee syntyvyyden vähenemistä. (välihuomautus salista: monen lapsen isä tai äiti on homo). Starikovin mukaan kuitenkaan kaksi yhdessä asuvaa miestä ei pysty hankkimaan lapsia.



Seuraavassa on muutama ääninäyte seminaarista. Laatu on huono, suositellaan kuulokekuuntelua.

Britannian parlamentin alahuone käsittelee maanantaina samaa sukupuolta olevien avioliitot Englannissa ja Walesissa sallivaa lakiesitystä.

Lakiehdotus hyväksyttiin alahuoneessa helmikuussa. Sen jälkeen laki on ollut valiokunnan käsiteltävänä. Laista on määrä äänestää alahuoneessa tiistaina. Äänestyksen jälkeen laki siirtyy ylähuoneen käsiteltäväksi.

Hallituksessa kerrotaan käytävän keskustelua kompromisseista lakia vastustavien noin 150 konservatiiviedustajan kanssa. Nämä aikovat vastustaa lakia tai saada läpi muutoksia. Vastustajien joukossa on myös hallituksen ministereitä.

Kompromissivaatimusten mukaan esimerkiksi opettajat ja uskonnolliset koulut voisivat olla sisällyttämättä samaa sukupuolta olevien suhteita opetukseensa ja antaa rekisteriviranomaiselle mahdollisuuden kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.

Lakiuudistusta tukevaa pääministeri David Cameronia on myös varoitettu puolueen piiristä, että hänen toimintansa samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta on tehnyt puolueen vaalivoiton "käytännössä mahdottomaksi".

Joukko ihmisoikeustoimijoita ja yksityishenkilöitä on julkaissut vetoomuksen, jossa kiinnitetään huomio 20. ja 21. toukokuuta järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa allekirjoittajien mukaan on puhujina homofobisen ja totalitaristisen ideologian propagandisteja.

Kritiikin kohteena olevissa tilaisuuksissa puhujina ovat muun muassa Pietarin lainsäädäntöelimen jäsen Vitali Milonov, joka tunnetaan Pietarin homovastaisen lain alullepanijana. Milonov on muutenkin äänekkäästi lietsonut seksuaalivähemmistöjä kohtaan epäluuloa. Tilaisuuksien järjestäjien mukaan Suomeen puhumaan kutsuttu "Milonov kertoo suomalaisille lakialoitteensa perusteita ja homoseksuaalisen elämäntavan julkisen propagoimisen vaarallisuudesta".

Pietarin "homopropagandan" kieltävä laki astui voimaan maaliskuussa 2012. Se on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä ihmisoikeuksia loukkaavana. Vastaavia lakiehdotuksia on sittemmin tehty Venäjän muissa kaupungeissa sekä maan parlamentissa, valtionduumassa.

Milonov on ottanut kantaa myös Adam Lambertin, Lady Gagan ja Madonnan Pietarissa järjestettyjä konsertteja vastaan, koska Milonovin mukaan ne propagoivat homoseksuaalista elämäntapaa lapsille.

Tilaisuuksien toinen puhuja on pietarilainen historioitsija Nikolai Starikov, joka tunnetaan voimakkaasta tuestaan neuvostototalitarismille ja Suomen kimppuun toisessa maailmansodassa hyökänneelle Stalinille.


Sunnuntaina julkaistu vetoomus on toimitettu monille tiedotusvälineille, julkaistu Finrosforumilla ja toimitettu myös tilat tilaisuuksien järjestäneille vuokranneille tai luovuttaneille tahoille.

- Me allekirjoittaneet kysymme, onko tällaisen vihamielisen propagandan levittäminen sopusoinnussa niiden organisaatioiden eettisten ohjeiden kanssa, jotka ovat antaneet tilojaan käyttöön Helsingissä ja Tampereella järjestettäville tilaisuuksille. Olemme hyvin yllättyneitä, että mainitut organisaatiot ovat valinneet yhteistyökumppaneikseen ryhmiä, jotka pyrkivät murentamaan vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan perusteita, mukaan lukien Suomessa. Kehotamme organisaatioita sanoutumaan irti yhteistyöstä näiden ryhmien kanssa ja sitoutumaan ihmisoikeuksiin, kirjoitetaan vetoomuksessa.

Allekirjoittajien joukossa ovat esimerkiksi Amnestyn HLBTI-ryhmä, Suomen PEN, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi ja Venäjän HLBT-verkosto.

Espanjan suurimman päivälehden El Paísin pääkirjoitus 19.5.2013.

Homoavioliittojen tunnustaminen etenee. Brasilian päätettyä niiden laillistamisesta koko liittovaltion alueelle maan kansallisen oikeusneuvoston keskiviikkona tekemän päätöksen seurauksena 15 maapallon valtioista salli ne sen lisäksi, että laajat alueet Meksikossa ja Yhdysvalloissa tunnustavat ne. Tähän vielä pieneen kerhoon ovat puolentoista viimeisen vuoden aikana Etelä-Amerikan jättiläisen lisäksi liittyneet Tanska, Uusi Seelanti, Uruguay ja Ranska. Espanjassa, homoavioliitot hyväksyvien maiden joukossa eräs uranuurtajista (2005) perustuslakituomioistuin vahvisti homoliittojen lainmukaisuuden viime marraskuussa.

Homoseksuaalien ja transsukupuolisten alkukantainen ja järjenvastainen yhteiskunnallinen torjunta on kaikkea muuta kuin hävinnyt. Homoseksuaalisuus on kansainvälisen homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten järjestön (ILGA) mukaan laitonta 78 maassa (40 prosentissa maapallon maista). Joissakin maissa kuten Ugandassa tai Kamerunissa homojen jahtaaminen muuttuu pysyväksi simputukseksi päättyen pidätyksiin, pamputuksiin tai murhiin. Viidessä maassa – Mauritaniassa, Sudanissa, Saudi-Arabiassa Jemenissä ja Iranissa – ja eräillä Somalian ja Nigerian alueilla homosuhteita rangaistaan kuolemantuomioilla.

Homofobian ja transsukupuolisuuteen kohdistuvan suvaitsemattomuuden lopettaminen on välttämätöntä oikeudenmukaisuuden kannalta, mutta se vie aikansa. Jopa Euroopassa, jossa suvaitsevaisuus ja integraatio ovat korkealla tasolla, homot tuntevat syrjinnän jokapäiväisessä elämässä. Euroopan unionin ihmisoikeusviraston mukaan 47 % EU:n kansalaisista tuntee näin, ja 44 % kokee pilkkaa, alentavia kommentteja tai kielteistä käytöstä ympärillään.

Ranskalaisten kampanjaa ”avioliitto kaikille” ovat tahranneet homofobiset ja jopa väkivaltaiset teot, mikä antaa kuvan siitä, miten helposti tällaiset yhteiskunnalliset saavutukset voidaan mitätöidä. Tämän takia demokraattisten instituutioiden on välttämätöntä ylläpitää painetta eri seksuaalisten suuntautumisten integroimiseksi ja kaikkien oikeuksien puolustamiseksi. Tässä taistelussa on aivan välttämätöntä jättää huomiotta eri uskontokuntien kaltaiset järjestöt, jotka yrittävät pakottaa yhteiskuntaan pelkkää kärsimystä synnyttäviä vanhentuneita ja julmia näkemyksiään.

Eilen Saksassa Hannoverin CSD-paraatissa tapahtui vakava onnettomuus. Kuorma-auton tukikaide murtui ja viisi lavalla ollutta syöksyi katuun. Auton lavalla oli 20 ihmistä. Vaikeimmat kallovammat tulivat 40-vuotiaalle naiselle.

Autojen turvallisuus oli tarkistettu määräysten mukaisesti ennen paraatia. Poliisi tutkii asiaa.

Tunnelmakuvia paraatista youtubessa

Kävi Marry Me kappaleen lauantai-illan viisufinaalissa miten hyvänsä, jää Eurovision laulukilpailu 2013 aikakirjoihin samaa sukupuolta olevien välisistä suudelmista.

Kaikki alkoi siitä, että huhtikuun puolivälissä perinteisessä ennen varsinaista laulukilpailua järjestettävässä viisukonsertissa Amsterdamissa Siegfrids suuteli naispuolista taustalaulajaansa lavalla kappaleensa päätteeksi. Siegfrids kommentoi medialle, että suudelma oli kannanotto tasa-arvoisen avioliiton puolesta.

Siegfrids uusi tempauksen torstaina 16. toukokuuta lähetetyssä laulukilpailun semifinaalilähetyksessä - ja raivasi tiensä finaaliin. On esitetty arvioita, että juuri suudelma olisi ollut tasoittamassa tietä. Kilpailukappaleen päättävä suudelma nähdään myös finaalissa.

On kuitenkin käynyt ilmi, ettei Siegfridsin ja taustalaulajansa välinen suudelma ole jäävä ainoaksi huomiota saavaksi suudelmaksi.

Finaalilähetyksen väliaikanumerossa nähdään kahden miestanssijan välinen suudelma.

Ruotsin valtiollinen televisioyhtiö SVT on päättänyt, että seksuaalivähemmistöistä ei enää ole tarve vaieta - ja että halutaan tuoda esiin ihmisten yhdenvertaisuus.

- Tiedämme, että asiasta on erilaisiakin käsityksiä ja monien mielestä teko on kiistanalainen. Mutta mielestämme se on tärkeää, sanoo Euroviisujen vastaava tuottaja Martin Österdahl Aftonbladetissa.

Hän arvelee suudelmasta tulevan vielä paljon kritiikkiä.

Aiemmin euroviisuissa homoseksuaalisuuteen ei juuri ole suoraan viitattu. Ilmiö on pidetty euroviisulähetyksissä piilossa, vaikka esimerkiksi merkittävän osan viisufaneista on arveltu olevan homomiehiä. Joidenkin arvioiden mukaan kamerakierrokset yleisössä on vuodesta toiseen todistanut asian.

Vuonna 2008 Serbian Belgradissa homoseksuaalisia toimittajia varoitettiin tuomasta esiin suuntautumistaan, koska se olisi vaarallista. Vuotta myöhemmin Venäjällä Moskovan pormestari vertasi homoseksuaalisuutta satanismiin, ja paikallista pride-kulkuetta uhattiin väkivallalla.

Joissakin maissa samaa sukupuolta olevien väliset suudelmat ovat aiheuttaneet hermostumista, ja Turkin television päätös olla lähettämättä Euroviisuja on tulkittu yhdeksi merkiksi tällaisesta - vaikka kanava sanookin viralliseksi syyksi sen, että katsojaluvut jäisivät liian matalaksi, koska Turkki ei tänä vuonna ole mukana. www.allout.org -palvelussa on käynnissä vetoomus Eurovision: The Kiss Must Go On.

Euroviisujen finaali nähdään lauantaina Yle TV2:ssa klo 22 alkaen. Krista Siegfrids esiintyy neljäntenä.

Hänen nimensä on Ali Al Jatab, mutta hänen kotikaupungissaan Gaossa Malin pohjoisosassa hänet tunnetaan nimellä Ali Tchin (pikku Ali). Hän on 30-vuotias, kuuluu tuareg-heimoon eikä ole koskaan julkisesti myöntänyt tuntevansa seksuaalista vetovoimaa toisia miehiä kohtaan. Mutta tässä 75.000 asukkaan kaupungissa kaikki tuntevat toisensa ja kaikki tietävät, että Alilla on ”ystävä”, että hän pukeutuu ”eri tavalla” ja että hän tekee ”naisten juttuja”. Eräänä joulukuisena iltana seitsemän aseistettua miestä tuli noutamaan hänet hänen kodistaan. Sanaakaan sanomatta he tarttuivat hänen, laittoivat autoon ja veivät kaupungintaloon. Siellä he laittoivat hänet käsirautoihin ja alkoivat lyödä häntä kepillä. Ali muistelee: ”Kysyin heiltä, miksi, mutta he vastasivat että täällä he kysyvät.”

Tähän aikaan Gao oli Länsi-Afrikan jihadin yhtenäisyysliikkeen (Muyao) terroristien vallassa. Muutaman päivän kuluttua hänen vietiin islamilaistuomarin eteen. ”Olin sekavassa tilassa, en muista paljon, mutta tuomari sanoi kuuluvani Lotin kansaan ja tulisin tuomituksi.” Alia oli syytetty homoseksuaalisuuden harjoittamisesta, ja hänet siirrettiin vankilaan yli kuukaudeksi. ”Se oli kauheaa, vartijat eivät halunneet katsoa minuun. Minulle viskattiin ruokaa kuin koiralle.”

Tammikuun loppupuolella terroristi Abdel Hakim omassa persoonassaan kävi hänen vanhempiensa luona kertomassa tuomiosta. ”Tänä lauantaina sharian nimissä teloitamme poikanne. Minä itse leikkaan häneltä kurkun auki omine käsineni.” Muutama tunti myöhemmin ranskalaiset sotilaslentokoneet kuitenkin pommittivat Gaoa ja terroristit pakenivat häntä koipien välissä kaupungista. Ensimmäisinä vankilaan tulivat eräät lapset. He löysivät Alin sieltä kyyhöttämässä nurkassa pelosta tärisemässä. Rautakangin he väänsivät vankityrmän oven auki ja päästivät Alin pois. Pikku hiljaa hän on palannut askareisiinsa, tekee ruokaa talonsa ulko-oven vieressä olevalla pöydällä ja myy inkivääriä torilla. ”Elän elämääni niin kuin kaikki muutkin, en ymmärtänyt mitä oli tapahtumassa.”

Vaikka Alin tapauksessa kyseessä oli terroristien miehittämä maa, varmaa on, ettei Afrikka ole yleensä hyvä paikka homoseksuaalisuudelle. Siitä tuomitaan kuolemaan Mauritaniassa ja Sudanissa, joissakin Somalian alueille ja Pohjois-Nigerian islamilaisosavaltioissa ja ainakin kahdessakymmenessä maassa kuten Angolassa, Kamerunissa, Guineassa ja demokraattisissa Ghanassa, Senegalissa ja Keniassa ”luonnon vastaisista teoista” harkitaan yli kolmen vuoden vankeustuomioita. Toisissa valtioissa kuten Malissa, joissa ei ole homoseksuaalisuuden tuomitsevaa lakia, homoseksuaaleja pidetään ”kirottuina” tai pelkästään ”sairaina”. Esimerkiksi Ugandassa naisia raiskataan heidän ”parantamisekseen” lesboudesta.

Tämän tilanteen vallitessa yhä useammat sateenkaariväestön oikeuksien puolesta taistelevat aktivisti kääntyvät hallituksiaan vastaan ja aloittavat kansainvälisiä kampanjoita. Hyvin tunnettuja ovat ugandalainen David Kato, joka murhattiin vuonna 2011, ja kamerunilainen asianajaja Alice Nkom, joka on omistautunut puolustamaan ”seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, kunnioitusta ja ihmisarvoa.”Vastakohtana enemmistön harjoittamalle vainolle tuuli puhaltaa toisissa maissa vastakkaiseen suuntaan kuten Etelä-Afrikassa, ainoassa afrikkalaismaassa, joka on laillistanut homoavioliitot ja jossa joka vuosi vietetään Gay pride-juhlia marsseineen, tai Malawissa, jonka parlamentti on lykännyt homoseksuaaleille langettujen tuomioiden täytäntöönpanoa odotettaessa keskustelua homoseksuaalisuuden dekriminalisoimisesta.

Färsaarilla, Tanskalle kuuluvalla 18 saaren muodostamalla itsehallintoalueella, jolla on oma pääministerinsä ja kansanedustuslaitoksensa, toimitettiin äskettäin tasa-arvoista avioliittoa koskeva mielipidetiedustelu.

Gallup-insituutin tekemän tutkimuksen mukaan 68 % färsaarelaisista on sitä mieltä, että itsehallintoalueen tulee heti hyväksyä homoavioliitot. Färsaarten asukkaista 27 % vastustaa homoavioliittoja, ja viidellä prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.

Homoavioliittoa tukevat enemmän naiset (72 %) kuin miehet (65%).

Tasa-arvoista avioliittoa tukee 15 - 25 vuoden ikäisistä nuorista 84 %; määrä nousee 88 %:iin 26 – 39 vuoden ikäisten keskuudessa.

Ravintola dtm ja sateenkaariyhteisöt ry lahjoittivat tänä vuonna käynnistyvälle homoinfo-palvelulle 9 000 euroa. Lahjoitettavat varat on koottu dtm Gay Bar & Nightclub:ssa kuukausittain järjestettyjen ranneliike.net -teemabileiden tuotosta.

Rahasumma luovutettiin Pirkanmaan Setalle perjantaina 17.5. kansainvälisen homofobian vastaisen päivän 1705-juhlassa.

Vuonna 2013 käynnistyvä Homoinfo on Pirkanmaan Setan ja Sateenkaariyhteisöjen toteuttama valtakunnallinen verkko- ja puhelinpalvelu. Sen on määrä käynnistyttyään auttaa kaikkia HLBT-ihmisiä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, kuten kaapista ulos tulemisessa, ikääntymisessä, ihmissuhdeasioissa ja homofobiaa vastaan toimimisessa. Puheluihin ja viesteihin vastaavat sosiaalipsykologi ja perheterapeutti Jussi Nissinen ja seksuaalineuvoja Tommi Pesonen.

Puhelimen ja netin kautta tavoitettavaa palvelua kehitetään Pirkanmaan Setan nykyisen palvelevan puhelimen pohjalle.

***

Samassa tilaisuudessa nimitettiin homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi kansanedustaja Lasse Männistö (kok).

Portugalin parlamentti on hyväksynyt samaa sukupuolta oleville pareille oikeuden perheensisäiseen adoptioon. Uuden lain mukaan pariskunnan toinen osapuoli voi adoptoida puolisonsa lapsen tai tulla tämän huoltajaksi.

Portugalin parlamentti hyväksyi lain perjantaina 17.5. niukalla viiden äänen enemmistöllä.

Adoptio-oikeuden puolesta toimivat tahot pitävät uutta lakia vasta osavoittona, vaikka sen myötä pahimmat oikeudelliset ongelmat sateenkaariperheissä elävien lasten kohdalta poistuvatkin. Lgbt-järjestöt pitävät tavoitteenaan täyttä adoptio-oikeutta.

Portugalissa samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet solmia avioliiton vuodesta 2010 lähtien. Portugali oli kahdeksas maa maailmassa, jossa avioliittolainsäädäntö muutettiin tasa-arvoiseksi.

Ranskan presidentti François Hollande on vahvistanut lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Se on julkaistu virallisessa lehdessä. Ranskan perustuslakineuvosto totesi 17.5. lain tasa-arvoisesta avioliitosta olevan perustuslain mukainen. Parlamentissa laki hyväksyttiin 23. huhtikuuta.

Oppositiopuolue UPM valitti laista maan perustuslakineuvostoon ja vaati sen kumoamista perustuslain vastaisena. Neuvoston mukaan laki on kuitenkin Ranskan perustuslain hengen mukainen.

Ranska on 14. maa maailmassa, joka on säätänyt lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Ranskassa adoptio-oikeus koskee myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Ensimmäiset samaa sukupuolta olevien avioliitot solmittaneen Ranskan oikeusministerin mukaan jo kesäkuussa.

Tasa-arvoista avioliittolainsäädäntöä vastustettiin sen syntyprosessin aikana lukuisin mielenosoituksin, jotka äityivät välillä väkivaltaisiksikin. Tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön vastustajat edustavat etenkin uskonnollis-konservatiiviisia tahoja. Protesteja tasa-arvoista avioliittoa vastaan on ilmoitettu jatkettavan, ja 26. toukokuuta on ilmoitettu seuraavasta suuresta mielenosoituksesta.

Äänekkäästä vastustuksesta huolimatta 60 prosenttia ranskalaisista kannattaa tutkimusten mukaan yleistä avioliittolainsäädäntöä.

Lakia kannattavat ovat puolestaan järjestäneet tasa-arvoista avioliitto-oikeutta kannattavia mielenosoituksia.

Georgian pääkaupungissa Tbilisissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustanutta mielenosoituskulkuetta vastaan hyökättiin kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä. Hyökkääjät olivat pääasiassa nuoria miehiä, jotka edustavat uskonnollis-konservatiivisia tahoja. Hyökkääjien joukossa oli myös ortodoksipappeja.

Aiemmin viikolla maan pääministeri oli pyytänyt kansalaisia suojelemaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia. Hän oli luvannut poliisin suojelevan 17.5. seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta järjestettävää mielenosoitusta.

Georgiassa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien syrjintä on lailla kiellettyä, mutta asenneilmapiiri hlbti-ihmisiä kohtaan on kielteinen. vähemmistöön kuuluvat joutuvat kohtaamaan syrjintä ja jopa väkivaltaa.

Ortodoksikirkolla on laaja vaikutusvalta Georgiassa, ja ortodoksikirkon suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on jyrkän kielteinen. Torstaina maan ortodoksikirkon johtaja patriarkka Ilia II kutsui homoseksuaalisuutta poikkeavuudeksi ja sairaudeksi.

Poliisi vei monia mielenosoituksessa mukana olleita turvaan linja-autoilla. Mielenosoituskulkueen järjestäjien mukaan perjantaisessa hyökkäyksessä ei loukkaantunut kukaan mielenosoitukseen osallistuneista. Sen sijaan useita kulkuetta suojelleita poliiseja sai vammoja.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja vihateot ovat yleisiä Euroopassa. Asia käy ilmi kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä 17.5. julkistetusta hlbt-kyselykartoituksesta.

Kartoituksen mukaan laaja kiusaaminen oppilaitoksissa, transihmisten kokema syrjintä työelämässä, työnhaussa ja terveydenhuollossa ovat keskeisiä ongelmia Euroopassa.

Lähes puolet seksuaalivähemmistöihin kuuluvista oli kokekenut syrjintää tai häirintää suuntautumisensa perusteella.

Väkivallan uhriksi joutumisesta oletetun sateenkaaritaustan vuoksi raportoitiin kaikissa ryhmissä. Kartoitukseen vastanneista joka neljäs vastaaja oli kokenut väkivaltaa tai häntä oli uhattu väkivallalla viimeisen viiden vuoden aikana. Transsukupuolisista yli kolmannes sanoo kohdanneensa väkivaltaa tai sen uhkaa.

Väkivallanteot sattuvat yleisimmin julkisilla paikoilla, eivätkä useimmiten miespuoliset tekijät ole entuudestaan uhrille tuttuja.

Kartoituksessa kiinnitetään huomiota myös viharikoksiin, joita jätetään laajasti raportoimatta.

- On todella huolestuttavaa, että vastaajat kertoivat ilmoittavansa hyvin vähän kokemiaan viharikoksia viranomaisille. Ihmisiä täytyy rohkaista entistä enemmän tekemään ilmoituksia ja toisaalta kouluttaa viranomaisia käsittelemään niitä asianmukaisella tavalla, myös Suomessa, kommentoi Setan puheenjohtaja Juha-Pekka Hippi järjestön tiedotteessa.

Runsaasta 3 400 suomalaisvastaajasta 15 prosenttia kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä viimeisen vuoden aikana.

Jonkinlaista häirintää tai ehdistelua oli kokenut 38 prosenttia vastaajista. Kolmannes vastaajista kertoo välttelevänsä joitain paikkoja väkivallan, uhkailun pelossa. Yli puolet seurustelevista suomalaisista seksuaalivähemmistöihin kuuluvista välttää käsi kädessä kulkemista julkisella paikalla, ahdistelun pelon vuoksi.

Suomen sijoitus kartoituksessa on Euroopan keskiarvoa parempi.

Suomalaiset vastaajat olivat keskimääräistä avoimempia omasta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään töissä tai oppilaitoksissa. Siitä huolimatta lähes 60 prosenttia vastaajista oli osittain tai kokonaan peittänyt suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä alle 18-vuotiaana.

Suomea myönteisemmät tulokset tulivat Hollannista, Tanskasta ja Belgiasta.

Erityisen tukala tilanne seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on itäisessä Euroopassa. Yli viidennes kroatialaisista, bulgarialaisista ja romanialaisista vastaajista kertoo, että häirintä on erittäin yleistä. Myös italialaisvastaajista lähes viidennes kokee häirinnän erittäin yleiseksi.

Tulokset julkistettiin Haagissa Alankomaiden hallituksen järjestämässä kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän konferenssissa "Joining Forces, Moving Forward; in Europe and beyond".

Euroopan unionin perusoikeusviraston (Fundamental Rights Agency, FRA) teettämällä kartoituksella kerättiin tietoa Euroopan unionissa ja kroatiassa asuvien lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten kokemuksista, mielipiteistä ja tarpeista.

EU:n perusoikeusviraston tekemään kartoitukseen vastasi 93 079 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa henkilöä EU:ssa ja Kroatiassa keväällä 2012. Kartoituksen toteuttanut mielipidetutkimuslaitos Gallup Europe keräsi haastattelutiedot nettikyselynä.

Eurooppalaisen LHBT-kyselyn (European LGBT Survey) tulosten perusteella niin kansallisille ja eurooppalaisille päätöksentekijöille kuin kansalaisjärjestöillekin kootaan tietoa, jonka perusteella ne pystyvät kohdistamaan vaikuttamisstrategiansa ja toimintansa paremmin tukemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä elämään ja ilmaisemaan itseään vapaasti syrjimättömässä ympäristössä.


Seta järjestää Perusoikeusviraston tekemän kartoituksen pohjalta 5. kesäkuuta seminaarin yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen ja Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston kanssa. Seminaari pidetään eduskunnassa otsikolla Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt koulussa, työelämässä ja palvelujen käyttäjinä - mitä uutta EU:n perusoikeusviraston tutkimus kertoo?

***

Torstaina 16.5. julkaistussa ILGA-Euroopan tutkimuksessa puolestaan ilmeni, että Suomen sijoitus tasa-arvomaana on heikentynyt. ILGA-Eurooppa tutki nyt toista kertaa, millainen asema lesboilla, homoilla, biseksuaaleilla ja transihmisillä on Euroopan maissa. Suomen sijoitus oli neljästoista.

Sateenkaariyhteisöt ry nimittää Kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä 17.5.2013 kansanedustaja Lasse Männistön (kok) homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi 1705-juhlassa Helsingissä.

Männistö on toiminut näkyvästi yhdenvertaisuuden puolesta. Hän toimi vetäjänä tasa-arvoista avioliittoa koskevan lakialoitteen taustalla toimineessa eduskunnan työryhmässä. Lakiesitystä ryhdyttiin edistämään kansalaisaloitteena eduskunnan lakivaliokunnan hylättyä 76 kansanedustajan allekirjoittaman lakiesityksen.

- Minulle itselleni tasa-arvo on jakamaton oikeus, joka kuuluu ihan jokaiselle. Sen takia tämä työ on niin tärkeää, sanoo Männistö 17. toukokuuta 1705-sivustolla julkaistussa ensimmäisessä lähettilään videotervehdyksessään.

Männistö on ilmaissut toimivansa jatkossakin tasa-arvoisen avioliittolain ja yhdenvertaisuuden puolesta.

- Uskon, että kyse ei ole siitä, että säädetäänkö tasa-arvoinen avioliittolaki. Kyse on siitä, milloin se säädetään, sanoo Männistö

Männistö vastaanottaa homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilään nimityksensä 17.5. Helsingissä ravintola dtm:ssä järjestettävässä 1705-juhlassa klo 23 jälkeen.

- Poliittiset vaikuttajat läpi puoluekentän voisivat ottaa Männistön asenteesta esimerkkiä. Hän on rohkeasti toiminut yhdenvertaisuuden puolesta, vaikka hänen näkemyksiään onkin kyseenalaistettu, sanoo Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen.


Aiemmin homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläinä ovat toimineet taiteilija Arja Saijonmaa, toimittaja Jone Nikula, ulkoministeri Alexander Stubb, piispa Wille Riekkinen ja kansanedustaja Minna Sirnö. Lähettilääksi nimitetään vuosittain henkilö, jolla nähdään olevan mahdollisuuksia vaikuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisen aseman edistämiseen.

Naispari aikoo polkea 1298 kilometrin matkan Seinäjoelta Nordkappiin, Tahdon 2013 -kampanjan puolesta.

Pyöräilytempaus julkistetaan tänään Joensuun seudun seksuaalinen tasavertaisuus Hobiles ry järjestämässä Hohto-sateenkaaritapahtumassa.

Carita ja Hanna-Reetta polkevat 1298 kilometriä Seinäjoelta Nordkappiin Tahdon2013-kampanjan puolesta. Sateenkaaripyöräturneen tarkoituksena on laajentaa ihmisten käsitystä samaa sukupuolta olevien rakkaudesta ja oikeudesta tasa-arvoiseen avioliittoon.

Naiset kommentoivat: "Miksi kieltää avioliitto kahdelta ihmiseltä, jotka rakastavat toisiaan ja haluavat sitoutua toisiinsa pysyvästi ja virallisesti?"

Tempauksen lähtöön on juuri nyt 17 päivää aikaa.

Pyöräilytempausta voi seurata heidän blogistaan.

Kansainvälistä homofobian vastaista päivää on vietetty vuodesta 2005 lähtien 17. toukokuuta. Kansainvälisesti päivä sai nimekseen International Day Against Homophobia / IDAHO.

Viime vuosina merkkipäivän nimeen ovat tulleet mukaan myös trans-aihe ja biseksuaalisuus. Päivä tunnetaan nykyään laajasti nimellä kansainvälinen homofobian, bifobian ja transfobian vastainen päivä (engl. International Day Against Homophobia, Biphobia and Transphobia).

Merkkipäivän tarkoituksena on herättää kaikenlaista toimintaa eri puolilla maailmaa, jotta valtaväestö saataisiin paremmin tietoiseksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olemassaolosta ja näiden kohtaamasta syrjinnästä ja homofobiasta.

Eri puolilla maailmaa järjestetään päivän teemaan liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Helsingissä ravintola dtm:ssä järjestetään illalla 1705-juhla, jossa mm. nimitetään jokavuotiseen tapaan homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs. Joensuussa päivän ohjelma on osa parhaillaan vietettävää Hohto-sateenkaariviikkoa. Jyväskylässä puolestaan Kirkkopuistossa järjestetään piknik. Tampereella ohjelmaa on työvähenmuseo Werstaalla. Turussa puolestaan käydään "Kyynelten kalliolla".


Merkkipäiväajatuksen "isä" on ranskalainen kirjailija/toimittaja Louis-Georges Tin. Päivämäärä 17.5. valittiin, koska Maailman terveysjärjestön (World Health Organization / WHO) yleiskokous poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta 17.5.1990. Päivämäärä ei ole näin sidoksissa suoraan mihinkään valtioon ja yli vuosisadan kestäneen lääketieteen homofobian päättyminen on myönteinen asia.

Krista Siegfridsin Marry Me -kappale johti Suomen yhtenä kymmenestä maasta jatkoon lauantaina järjestettävään Eurovision laulukilpailun finaaliin. Muut finaaliin päässeet maat olivat Armenia, Azerbaidzhan, Norja, Georgia, Islanti, Kreikka, Malta, Romania ja Unkari.

Huhtikuun puolivälissä perinteisessä ennen varsinaista laulukilpailua järjestettävässä viisukonsertissa Amsterdamissa Siegfrids suuteli naispuolista taustalaulajaansa lavalla kappaleensa päätteeksi. Hän toisti tempauksen Euroviisujen semifinaalissa. Siegfrids on kommentoinut medialle, että suudelma oli kannanotto tasa-arvoisen avioliiton puolesta.

Turkin televisioyhtiö ei välittänyt laulukilpailua tänä vuonna. Turkin suurin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö KAOS GL syyttää nyt Turkin yleisradioyhtiö TRT:tä siitä, että se päätti olla esittämättä Euroviisujen semifinaalin ja finaalin Suomen esityksen naissuudelman takia. TRT on vedonnut oletettuihin alhaisiin katsojalukuihin, koska Turkki ei ole tänä vuonna mukana laulukilpailussa.

Eurovision laulukilpailu eli Euroviisut järjestetään vuonna 2013 Ruotsin Malmössa. Ensimmäinen semifinaali järjestettiin tiistaina 14.5., toinen järjestettiin torstaina 16.5. ja laulukilpailun finaali on lauantaina 18. toukokuuta.

Tasa-arvoinen avioliitto on ”vallannut” uuden territorion, Etelä-Amerikan suurimman ja väkirikkaimman valtion Brasilian. Useat valtiot, kuten Uruguay ja Argentiina, ovat hyväksyneet lait, joilla tunnustetaan homoavioliitot, mutta Brasilian tapauksessa nimenomaan juridinen päätös laajentaa homoliitot kattamaan koko liittovaltion.
Päätöksen teki Brasilian kansallinen oikeusneuvosto (CNJ).

Brasilian ylimmän tuomiovallan haltijan päätöslauselma merkitsee käytännössä homoavioliittojen laillistamista koko liittovaltiossa. Näin muodoin maistraatit ovat Kolumbian tavoin velvollisia hakemuksesta muuttamaan kaikki pysyvät parisuhteet avioliitoiksi, eivätkä ne saa kieltäytyä toimittamasta samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisiä avioliittoja.

Kaikki ei kuitenkaan ole ruusunpunaista Brasilian tasa-arvoisen avioliiton tulevaisuudelle, koska ainakin teoriassa liittovaltion kongressi voi alistaa CNJ:n päätöksen Brasilian korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Kongressi ei ole vielä hyväksynyt tasa-arvoista avioliittolakia. Saattaa olla, että edistyksellinen tuomiovalta ja vanhoillisempi kongressi taas joutuvat  yhteentörmäyskurssille seurauksena siitä kiivaasta väittelystä, jonka evankelikaalisen pastorin ja kansanedustajan Marco Felicianon nimittäminen Brasilian ihmisoikeuskomission puheenjohtajaksi on synnyttänyt. Häntä on syytetty homofobikoksi ja rasistiksi.

Tuomari Joaquim Barbosa, joka on sekä korkeimman oikeuden että CNJ:n presidentti, vakuutti, ”ettei ole mitään järkeä odottaa kongressin säätävän lain siitä, että oikeudellinen päätös astuisi voimaan”. Barbosan mukaan korkeimman oikeuden päätettyä laillistaa pysyvät parisuhteet ja rinnastaa ne siviiliavioliittoon riitti, että nämä päätöslauselmat ”puetaan säädösten muotoon” ja ”harmonisoidaan”, minkä CNJ hänen mielestään teki toukokuun 15 päivänä.

Torstai-iltana ratkeaa, pääseekö Krista Siegfrids Marry Me -kappaleellaan Eurovision laulukilpailun lauantaiseen finaaliin edustamaan Suomea.

Joidenkin arvioiden mukaan kappale on menossa finaaliin "homojen äänillä", sillä Siegfrids on näkyvästi ottanut kantaa tasa-arvoisen avioliiton puolesta. Kunkin maan äänistä puolet tulee asiantuntijaraadilta ja puolet yleisön puhelin- ja tekstiviestiäänestyksestä.

Huhtikuun puolivälissä perinteisessä ennen varsinaista laulukilpailua järjestettävässä viisukonsertissa Amsterdamissa Siegfrids suuteli naispuolista taustalaulajaansa lavalla kappaleensa päätteeksi. Siegfrids kommentoi medialle, että suudelma oli kannanotto tasa-arvoisen avioliiton puolesta.

- Jotkut ovat ihmetelleet, miten uskalsin, kun on kuitenkin monia konservatiivisia maita, joissa asiaa ei ymmärrettäisi. Jotta voi viedä maailmaa eteenpäin, pitää tehdä tekoja, sanoi Siegfrids Ilta-Sanomissa silloin.

Myös Tasa-arvoisen avioliiton teemalla tehty parodia Marry Me -kappaleesta on herättänyt huomiota. Alkuperäisessä tarinassa Siegfrids jahtaa tavoittelemaansa miestä ystävien avustuksella. Lopulta mies suostuu naimisiin. Parodia on tehty samalla teemalla, mutta pääosassa on miespari.

Siegfridsin ulostulot tasa-arvoiseen avioliittoon liittyvissä kysymyksissä, tämän tempaus Amsterdamissa ja suoranainen tuki parodiavideolle ovat herättäneet keskustelua Internetin keskustelupalstoilla sekä Suomessa että muuallakin Euroopassa.

Varsinaisen kilpailukappaleenkin on joissain medioissa tulkittu sisältävän poliittisen kannanoton. Viisuhistorian aikana joitain kappaleita on hyllytetty niihin sisältyväksi tulkitun poliittisen viestin vuoksi.

Euroviisufanittamista pidetään stereotyyppisesti usein seksuaalivähemmistöihin kuuluvien harrastuksena ja euroviisufanitus on ollut näkyvä osa homokulttuuria. Euroviisuissa on myös esiintynyt runsas joukko hlbti-vähemmistöihin kuuluvia artisteja. Yksi viisuhistoriaan liittyvä huomionarvoinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä tapaus on Israelin vuoden 1998 voitto Dana Internationalin kappaleella "Diva".

Eurovision laulukilpailu eli Euroviisut järjestetään vuonna 2013 Ruotsin Malmössa. Ensimmäinen semifinaali järjestettiin tiistaina 14.5., toinen järjestetään torstaina 16.5. ja laulukilpailun finaali on lauantaina 18. toukokuuta.

Suomen sijoitus tasa-arvomaana on heikentynyt. Suomi on Euroopan 14. paras maa homo- ja transsukupuolisten oikeuksien toteuttajana, kertoo tuore selvitys. Setan pääsihteeri kuvaa tulosta noloksi, mutta ei yllättäväksi.

ILGA-Eurooppa tutki nyt toista kertaa, millainen asema lesboilla, homoilla, biseksuaaleilla ja transihmisillä on Euroopan maissa. Suomen sijoitus putosi ensimmäisestä selvityksestä kaksi pykälää; ohi menivät Ranska ja Kroatia.

Euroopassa kulkee HLBT-tasa-arvon jakolinja EU:n läntisten jäsenmaiden ja muun Euroopan välissä. Suomi on nyt 14. sijalla, alempana kuin muut Pohjoismaat.

Setan pääsihteeri Aija Salo sanoi Ylelle, että Suomen tulos on nolo mutta ei yllätys.

– Suomen pitäisi olla ihmisoikeuksien kärkimaa, mutta hlbti-asioissa se junnaa paikallaan, sanoo Salo ja patistaa hallitusta ryhdistäytymään.

Hänen mukaansa lakiuudistukset eivät yksin riitä, vaan yhdenvertaisuus on tuotava myös ihmisten arkeen: kouluihin, työpaikoille, vanhainkoteihin.

Linkin kautta on luettavissa uutinen Ylen sivuilla ja Ylessa toteutettu grafiikka.

Homosuhteista voi arabimaissa saada pitkän vankeusrangaistuksen tai jopa kuolemantuomion. Arabikevät ja muun maailman homoaktivismi on rohkaissut arabihomoaktivisteja. He ovat liittyneet mukaan kansainväliseen homofobian vastaiseen päivään 17.5.

Homoille suunnattu, Marokossa ilmestyvä verkkojulkaisu Aswat kehottaa arabeja liittymään mukaan homofobian vastaiseen kampanjaan. Kampanjan teemana on: "Rakkaus kuuluu kaikille". Sillä halutaan liittyä mukaan kansainväliseen homofobian vastaiseen päivään 17.5. Kampanjaan voi osallistua lähettämällä valokuva itsestä kannattelemassa omaa julistetta.

Kampanjan kuvissa ei näytetä henkilön kasvoja sen vuoksi, että tunnistetut henkilöt voisivat joutua vangituiksi omassa maassaan.

Tunisia Live -heti haastatteli Aswat-lehden toimituskuntaan kuuluvaa Maher Alhajia. Hän on jordanialainen, joka on nykyisin USA:ssa toimien sieltä.

Aswat-lehden tavoitteena on tehdä sateenkaari-asioita tunnetuksi arabimaailmassa ja taistella perusihmisoikeuksien puolesta.

- Olemme ihmisiä, kuten kaikki muutkin. Me olemme kaikkialla ja ansaitsemme tulla tunnustetuiksi ja hyväksytyiksi omissa yhteisöissämme, aivan kuten kaikki muutkin ryhmät yhteiskunnissamme.

Haastattelussa toimittaja Maher Alhajilta tiedusteltiin hänen käsitystään Arabikevään vaikutuksista suhtautumisessa hlbtq-ihmisiin. Siihen hänellä ei ollut selkeää käsitystä. Sen sijaan hän pitää internettiä tärkeimpänä vaikuttajana olosuhteiden muuttumisessa. Yhteydenpito internetin kautta on aikaisempaa helpompaa oman ryhmän ihmisiin. Median vaikutusta ihmisten mielipiteiden muuttumiseen hän pitää ensiarvoisen tärkeänä. Hän toivoo median käsittelevän näitä asioita myönteisellä tavalla.

Maher Alhaj on sitä mieltä, että sateenkaariyhteisö on olemassa arabimaissa, mutta se on näkymätön. Tilanteen pitää muuttua.

- Ajattelen, että taistelumme oikeuksistamme on vielä hyvin primitiivisellä tasolla. Ennen kuin lähdemme taistelemaan avioliiton ja adoption puolesta, meidän on taisteltava ensin olemassaolostamme ja näkyvyydestämme.

Italian parlamentti hyväksyi tänään säännön, jonka perusteella homoseksuaaliset kansanedustajat voivat ulottaa terveydenhoitoetunsa kumppaneihinsa. Päätös syntyi keskusta-vasemmistolaisen Demokraattisen puolueen kansanedustajan Ivan Scalfarotton aloitteesta. Vasemmistolainen edustaja Alessandro Zan piti sitä hyvin myönteisenä ja lisäsi: ”Se poistaa homo- ja lesboedustajiin kohdistuneen perusteettoman syrjinnän.”

Zan vaati samojen periaatteiden soveltamista kaikkiin Italian homopareihin, eikä sitä pidä rajoittaa vain hallituksen palkkalistoilla oleviin. Hän totesi: ”Tämä on tärkeä päätös, koska se hyväksyy tasa-arvon periaatteen. Tämä periaate on ulotettava kaikkiin, ja sen takia on kiireellisesti säädettävä laki homoliitoista. Tämä ei saa olla pelkästään kansanedustajien etuoikeus. Monet homo- ja lesboparit odottavat oikeuksiaan.”

Toisetkin poliitikot senaattori Sergio lo Giudicen tavoin olivat samaa mieltä siitä, että edut on ulotettava yli koko Italian. Hän lisäsi: ”Nyt odotan saman tapahtuvan senaatissa, jossa pyydän, että terveydenhoitoetuni ulotetaan aviomieheeni Micheleen. Tämän päivän päätöksestä on tultava malli laille, jolla homopareille taataan samat oikeudet kuten perustuslakituomioistuin parlamentilta vaati.”

Kansanedustaja Anna Paola vei asian jo parlamentin käsittelyyn, mutta asiasta ei koskaan tehty päätöstä.

Maanantaina Rooman pormestarin virkaan ehdokkaaksi asettunut lupasi toimittaa homoliitoja jos hänet valitaan. Italiassa ei nykyään tunnusteta laillisesti minkäänlaisia homoliittoja.

Elin ensimmäisen elinvuoteni Vaasankadulla. En muista siitä mitään, mutta kuitenkin se tuntuu enteelliseltä ja symboliselta, kun ajattelen myöhempää elämääni Kotkassa, Karkkilassa ja jälleen Helsingissä. Olen elänyt liberaalikuplassa, jossa kaiken muotoiset köynnöskasvit ovat aina saaneet rönsyillä läpi seinien. Kun kuulin nelivuotiaana Kotkassa ensimmäisen kerran sanan normaali, äitini ei osannut selittää mitä se tarkoittaa.

Liberaalikuplassa normaali menettää merkityksensä, kun mikään ei ole epänormaalia. Kuplan sisällä elävä ajattelee, että näin on aina ollut ja näin on kaikkialla maan päällä. 2010-luvun Helsingin kantakaupungissa kävellessä unohtuu, että vielä kolmekymmentä vuotta sitten täällä ei ollut yhtään homobaaria, ja seksuaalivähemmistöt piilottelivat pimeän tultua Mäntymäen kallioilla Olympiastadionin varjossa.

Oma reality checkini oli Kansallisteatterin Homo! –näytelmä, jossa luodattiin suurin piirtein koko 1900-luvun homohistoria tähän päivään asti. Ymmärsin, että minun sukupolveni, 1980-luvulla syntyneet, saattavat olla ensimmäinen sukupolvi, jolle seksuaalisen yhdenvertaisuuden käsite on alusta asti ollut itsestään selvä osa todellisuutta. Vanhempamme, isovanhempamme ja isoisovanhempamme ovat eläneet Suomessa, jossa ihmisoikeudet ovat täysimittaisesti toteutuneet vain yhden seksuaalienemmistön keskuudessa. Sitä on vaikea ymmärtää.

Yhtä vaikea on ymmärtää, että seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihamielisyys, antipatia, ennakkoluulot, väärät uskomukset, syrjintä ja jopa demonisointi ovat edelleen arkipäivää monessa perheessä, yhteisössä, kylässä ja kaupungissa. Olisi harhaista ja ennenaikaista lausua, että Suomi olisi tässä suhteessa täysin vapaa maa.

Juhlapuheissa voimme aiheellisesti todeta ottaneemme merkittäviä askelia kohti maata ”jossa voi rakastaa ketä itse haluaa”, niin kuin Homo!:n loppulaulussa ylevästi kysymyksen muodossa laulettiin. Pieniä askelia otetaan joka päivä. Suurempiakin vähintään kuukausittain. Homo!- näytelmän näki puolentoista vuoden aikana yhteensä 50 000 katsojaa. Pekka Haaviston kannattajat ostivat jäähallin loppuun parissa tunnissa. Tavastialle olisi kysynnän perusteella voitu myydä viisi perättäistä Tahdon2013-konserttia.

Epäluuloisuus elääkin rivien, sanojen, kirjainten ja ennen kaikkea korvien välissä. Se on kuonaa joka pitäisi saada kaavittua pois. Tämän haasteen edessä kysytään voimia. Kysytään rohkeutta pelon sijaan, aktiivisuutta passiivisuuden sijaan, jalkautumista poteroitumisen sijaan. Mitä tapahtuu parhaillaan itänaapurissa on sietämätöntä. Se on sanottava kaikille. Mitä tapahtuu yhä liian usein kouluissa, työpaikoilla, busseissa ja ostareilla on yhtä lailla sietämätöntä. Asenteet eivät muutu lakialoitteissa, ne muuttuvat raitiovaunussa.

Liberaalikupla on tietysti kaikin puolin ruma sana. Se kuuluu sanoihin, joita ei toivoisi tulevaisuudessa tarvittavan. Liberaali lakkaa olemasta liberaalia, kun sen agenda, vapautuminen on saanut täyttymyksensä. Kupla lakkaa olemasta kupla, kun se on imaissut sisäänsä koko maailman. Silloin voidaan alkaa puhua ilmakehästä. Ja juuri ilmakehä erottaa kuolleet kivet elävistä.

- Olavi Uusivirta


Olavi Uusivirta nimitettiin homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä toukokuussa 2012. Kansainvälistä homofobian vastaista päivää vietetään vuosittain 17. toukokuuta. Lue lisää osoitteesta www.1705.fi.

Caroline Hurricanesin julkaistua toukokuun alussa homojen syrjintää vastustavan You Can Play -videon, nähdään joukkuetovereidensa kanssa myös suomalainen Tuomo Ruutu vakuuttamassa kiekkokaukalon olevan avoin kaikille, jotka osaavat pelata.

Asiasta kertoi Ilta-Sanomat.



Keväällä 2012 käynnistyneessä You Can Play –kampanjassa Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:n vaikuttajat ja pelaajat sitoutuvat "If you can play, you can play" (suom. ”jos osaat pelata, voit pelata”) –asenteeseen eli siihen, että esim. seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei ole mikään este NHL-uralle. You Can Play –kampanjassa monet NHL-tähdet esiintyvät lyhyissä videospoteissa (PSA) ja toistavat kampanjan viestiä.

Helsingin Sanomat sanoo pääkirjoituksessaan (15.5.13) Suomen evl-kirkon joutuvan vain entistä ahtaammalle, jos se vaikenee avioliitto- ja parisuhdekysymyksistä. Lehti toteaa arkkipiispa Kari Mäkisen saaneen kirkolliskokouksen piirissä vain vähän kiitosta siitä, että otti aihepiirin esille avauspuheessaan.

-Moni kirkolliskokousedustaja olisi nähnyt paremmaksi koko aiheesta vaikenemisen ja kirkon johdossa on paljon niitä, jotka haluavat välttää aihetta kirkon yhtenäisyyden ja kansainvälisten suhteiden varjelemiseksi.

Lehti huomauttaa, että pohjimmiltaan ei ole kyse yhteiskunnallisten ilmiöiden kommentoinnista tai valtion ja kirkon suhteesta, vaan kirkon ihmiskäsityksestä.

HS taustoittaa, että nykyi­nen kir­kol­lis­ko­kous on ai­kai­sem­paa kon­ser­va­tii­vi­sem­pi. Myös piis­pa­kun­ta on asias­sa ja­kau­tu­nut. Kon­ser­va­tii­vi­set Af­ri­kan kir­kot ja naa­pu­ri­maan Ve­nä­jän or­to­dok­si­kirk­ko va­roit­ta­vat tuon tuos­ta Suo­men kirk­koa kul­ke­mas­ta ho­mo­liit­to­jen hy­väk­sy­mi­ses­sä Ruot­sin tie­tä.

-Avio­liit­to­kes­kus­te­lun pää­vir­ta kul­kee lä­hi­ajat muual­la kuin kir­kon vi­ral­li­sis­sa pää­tök­sen­te­koe­li­mis­sä. Tar­vet­ta muo­dol­li­siin pää­tök­siin ei ole, toteaa HS. -Ai­hees­ta vai­ke­ne­mi­nen ajaa kir­kon kui­ten­kin vain en­tis­tä ah­taam­mal­le, jos kir­kon ak­tii­vit pel­kää­vät kuul­la se­kä tois­ten et­tä omia mie­li­pi­tei­tään, varoittaa HS.


HS arvioi tasa-arvoisen avioliittolain toteutuvan Suomessa "tämän vuosikymmenen aikana".

Yhdístyneet kansakunnat on julkaissut voimakkaan homofobian vastaisen sanoman ja solidaarisuuden osoituksen sateenkaariväestöä kohtaan. YK:n ihmisoikeustoimisto julkaisi videon vuoden 2013 homofobian ja transfobian vastaisen päivän kunniaksi. Videossa esiintyy järjestön pääsihteeri Ban Ki-moon ja ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay, ja sateenkaarikansalle kohdistettu viesti kertoo ”Ette ole yksin. Sateenkaariväen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Yhdessä rakennamme vapaan ja tasa-arvoisen maailman”.

Videossa todetaan, että 76 valtiossa samaa sukupuolta olevien ihmisten väliset suhteet on leimattu rikolliseksi, ja se tuomitsee sen, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat joutuvat väkivaltaisten hyökkäysten ja syrjinnän kohteeksi.

Päivää vietetään yli sadassa maassa. Se luotiin vuonna 2004 tietoisuuden lisäämiseksi sateenkaariväestön kokemista ennakkoluuloista. Sitä vietetään vuosittain toukokuun 17 päivänä. Samana päivänä vuonna 1990 Maailman terveysjärjestö WHO poisti homoseksuaalisuuden luokituksen mielenterveydellisenä sairautena.

Viime kuussa osallistuessaan Oslossa kansainväliseen ihmisoikeuksia, seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä käsittelevään konferenssiin Ban Ki-moon piti innostuneen puheen, jossa hän ilmaisi tukensa sateenkaariväestön oikeuksille ja tuomitsi hallitukset, jotka kieltäytyvät puuttumasta sateenkaariväestön kokemaan syrjintään. Hän totesi: ”Sateenkaariväestön oikeudet ovat aikamme suuria, huomiotta jätettyjä ihmisoikeushaasteita.”