ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta

Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta, yhdellä sivulla. Saat luettavaksesi haluamasi viikon arkiston valitsemalla vuoden ja viikon oikean reunan valikosta.

Yle: Tšetšeniassa homovainojen kohteeksi joutunut ensi kertaa julkisuudessa avoimesti


Maksim Lapunov joutui Tšetšeniassa viranomaisten pidättämäksi ja pahoinpitelemäksi homoutensa vuoksi (kuva: Alexander Nemenov / AFP / Lehtikuva)
Tšetšeniassa asunut Maksim Lapunov kertoo joutuneensa homoutensa vuoksi tšetšeeniviranomaisten kidutettavaksi keväällä. Hän on ensimmäinen, joka kertoo kokemuksistaan omalla nimellään ja kasvoillaan. Novaja Gazeta -sanomalehti on julkaissut Lapunovin kertomuksen.

Maanantaina Lapunov piti Moskovassa lehdistötilaisuuden.

Monet Tšetšeniasta pakoon päässeet homouden vuoksi vainon kohteeksi joutuneet ovat aiemmin kertoneet tiedotusvälineille viranomaisten toiminnasta nimettöminä. Esimerkiksi Lapunovin tapauksesta Suomessa ensin kertonut Yle on tavannut tällaisia henkilöitä.

Tšetšeniassa tapahtuva tuli julki, kun Novaja Gazeta -sanomalehti toi alkuvuodesta homoiksi epäiltyihin kohdistuneen vainon esiin. Tiedotusvälineiden ja ihmisoikeusjärjestöjen selvitysten mukaan vaino on kohdistunut suureen määrään homoiksi epäiltyjä ja myös kuolemantapauksista viranomaisten toiminnan seuraksuena on kerrottu.

Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov on kiistänyt homovainojen olemassaolon - perustellen asiaa väitteellä, että Tšetšeniassa ei olisi lainkaan homoja. Venäjän presidentti Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov on puolestaan todennut, ettei ole syytä epäillä Tšetšenian johtajan antamia tietoja. Venäjän viranomaiset ovat laajemminkin pyrkineet kiistämään tiedot Tšetšenian homovainoista ja vedonneet siihen, että syytökset viranomaisten toiminnasta on esitetty nimettöminä.

Lapunov on kuitenkin jo elokuussa tavannut Venäjän ihmisoikeusvaltuutetun Tatjana Moskalkovan. Moskalkova on viime viikkoon asti toistuvasti todennut, ettei tämä ole saanut ilmoituksia, jotka voisi liittää Tšetšenian homovainoihin. Nyt tämä kertoi saaneensa ensimmäisen asiaa koskevan yhteydenoton. Kyse oli juuri Lapunovin elokuussa tekemästä ilmoituksesta.

Lapunov kertoo Novaja Gazetassa kokemastaan yksityiskohtaisesti.

Omskista syntyjään oleva 30-vuotias Lapunov on kertonut hänen joutuneensa pidätetyksi Groznyin keskustassa maaliskuussa. Pidätyksen jälkeen häntä ja muita homoiksi epäiltyjä miehiä pahoinpideltiin kuulusteiluissa raa'asti. Lapunov kertoo kuulustelijoiden pakottaneen nimeämään seksuaalivähemmistöihin kuuluvia tšetšeenimiehiä. Lapunovia myös syytettiin tulleen Groznyiin heitä viettelemään. Lapunov ei itse ole taustaltaan tšetšeeni.


» Jutun oma sivu
HeSetan Together-työ etsii kotimajoituksen tarjoajia pääkaupunkiseudulta

Sami Mollgren • 17.10.2017 07:45 UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA

HeSetan Together-työ palvelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.
HeSetan piirissä toimiva turvapaikanhakijoita ja -pakolaistaustaisia palveleva Together-työ etsii akuutisti kotimajoituksen tarjoajia pääkaupunkiseudulta, koska useitaHeSetan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaistaustaisten Together-vertaistukitoiminnan jäseniä uhkaa siirto Helsingistä muualle Suomeen.

- Siirto pois pääkaupunkiseudulta riistää erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisiltä mahdollisuuden kohdennettuun tukitoimintaan ja verkostoihin, joita heille ei ole tarjolla muualla Suomessa, kerrotaan Facebookissa 11. lokakuuta julkaistussa tiedotteessa.

- HeSeta on ollut asiasta yhteydessä niin Migriin kuin Helsingin kaupunkiin jo yli vuoden ajan, mutta lhbtiq-turvapaikanhakijoiden tuen ja turvan takaaminen vaikuttaa olevan helposti sivuutettavissa, pahoittelee HeSeta.

HeSetan tiedotteessa kerrotaan, että siirtopäätöksiä tehdessään Migri ja vastaanottokeskukset ovat vedonneet jopa siihen, että myös muilla paikkakunnilla sijaitsee Setan jäsenjärjestöjä, joiden toimintaan turvapaikanhakijat voivat osallistua.

- Tähän olemme vastanneet ja toivomme laajemminkin tiedostettavan, että vaikka olemme yksi monista valtakunnallisen Setan jäsenjärjestöistä, ei HeSetan toiminnan muotoja ja muita pääkaupunkiseudun tukipalvelumahdollisuuksia voi verrata muiden paikkakuntien tarjoamiin palveluihin, todetaan HeSetan tiedotteessa.

HeSetan mukaan Together-toiminta on ainoa laatuaan Suomessa. Syyskaudella 2017 kerrotaan järjestettävän ainakin seitsemän kohdennettua vertaistukiryhmää hlbtiq-turvapaikanhakijoille ja -pakolaistaustaille. Helsingissä sijaitsee myös useita toimijoita, kuten esimerkiksi Kidutettujen kuntoutuskeskus, joiden palvelut ovat samoille henkilöille tarpeellisia.

Järjestön rajallisista resursseista johtuen sekä palvelun piiriin hakeutuneiden tarpeiden laajuuden vuoksi ei järjestö ole aiemmin pystynyt koordinoimaan yksityismajoituksia systemaattisesti.

Maahanmuuttovirasto Migri on saanut arvostelua toiminnastaan

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu, Seta ja HeSeta ovat nostaneet esille ongelmia, joita hlbti-vähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat turvapaikkaprosessin aikana kohtaavat. Näitä ovat hakijan identiteetin uskottavuuden arviointi, vastaanottokeskuksissa ja muualla ilmenevä väkivallan uhka sekä hlbtiq-sensitiivisen tuen puute.

Facebookissa julkaistussa tiedotteessaan HeSeta muistuttaa, että yksityisihmisten mahdollisen avun ei myöskään tulisi korvata palveluja, jotka kunta/kunnat ja Migri ovat laissa velvoitettu toteuttamaan.

Maahanmuuttovirasto Migri perui kesällä osallistumisensa Helsinki Pride 2017 -kulkueeseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtelun perusteella saamansa kritiikin vuoksi. Viraston oli tarkoitus osallistua kulkueeseen Yhdenvertaisuusvaltuutetun kutsumana viranomaisten yhteisessä kulkuneuvossa, jossa mukana on esimerkiksi poliisi.


» Jutun oma sivu
Helsinki Pride 2018 etsii tekijöitään

Sami Mollgren • 17.10.2017 07:25 UUTISET: PRIDE • KOTIMAA

Kuva Helsinki Pride 2017 -kulkueen järjestäytymisestä
Helsinki Priden 2018 -työryhmään haetaan tiimivetäjiä ja tiimien jäseniä 6. marraskuuta asti auki olevassa haussa. Tapahtuman järjestää HeSeta ry.

- Helsinki Pride järjestetään lähes täysin vapaaehtoisvoimin. Nyt haemme innokkaita tekijöitä Helsinki Priden 2018 -työryhmään tiimivetäjiä ja tiimien jäseniä, kerrotaan hakulomakkeen saatetekstissä.

Hakijoille ilmoitetaan valinnoista marraskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen pidetään mahdolliset haastattelut.

- Aiempaa Pride-kokemusta ei edellytetä keneltäkään, mutta se katsotaan toki eduksi. Tehtäviin annetaan perehdytys.

Hakemuslomakkeessa kerrotaan, että tiimien vetäjät ovat vastuussa omien tiimiensä työskentelystä, ohjeistuksesta ja tapaamisista. He toimivat omien aihealueidensa kehittäjinä ja vastaavat käytännön toteutuksesta yhdessä tiimiensä vapaaehtoisten kanssa. Tiimien jäsenet puolestaan työskentelevät omassa tiimissään, oman tiimivetäjänsä johdolla.

Tiimit on määrä koota joko loppuvuodesta tai vuoden 2018 alussa tiimin vastuualueesta riippuen. Tiimien koot vaihtelevat muutamasta henkilöstä useampiin kymmeniin.


» Jutun oma sivu
Mikkelin ensimmäinen pride 25.11.2017

Sami Mollgren • 16.10.2017 12:40 UUTISET: PRIDE • KOTIMAA

Mikkeli Pride järjestetään lauantaina 25.11.2017 (kuva: Savon Seta)
Historian ensimmäinen Mikkeli Pride järjestetään lauantaina 25.11.2017, kerrotaan Savon Setan verkkosivuilla.

Tapahtumapaikaksi kerrotaan Mikkelin tori ja kellonajaksi 17-19. Ennen kulkuetta torilla järjestetään Mikkelin joulun avaus ja ilotulitus.

- Tuomme valoa ja iloa marraskuiseen pimeyteen, todetaan tapahtumaa koskevissa tiedoissa.

Sivuilla kerrotaan, että tapahtuman järjestää Savon Seta, Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoiden ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.

Valtakunnallisen Setan edustajainkokous järjestetään samana viikonloppuna Mikkelissä.

Pride-tapahtuma on Mikkelin ensimmäinen, mutta Etelä-Savon maakunnassa Kangasniemi ehti ensimmäisenä: Kangasniemellä järjestettiin pride-kulkue vuonna 2015.


» Jutun oma sivu
Vinokino käynnistyy Turussa torstaina - jo tiistaina varaslähtö

Sami Mollgren • 16.10.2017 10:08 • 1 kommentti. UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI • KOTIMAA

Vinokino järjestetään 26. kerran (kuva: Vinokino)
Suomen ainoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarinoihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino järjestetään Turussa 19.-22. lokakuuta. Ohjelmisto käsittelee monipuolisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä aiheita, ja oheisohjelmistossa on vahvasti esillä taiteilija Touko Laaksonen eli Tom of Finland. Durk Dehner, Tom of Finland -säätiön perustajajäsen, puheenjohtaja ja Laaksosen hyvä ystävä, saapuu festarin avajaisvieraaksi.

Jo tiistaina 17.10. Turun seudun Setan toimistolla järjestetään Annalise Ophelian dokumentin Major! ilmaisnäytös kello 19 alkaen. Näytöksen jälkeen keskustellaan Trasekin edustajien johdolla trans-teemasta.

Varsinaisissa Vinokinon avajaisissa torstaina 19.10. kello 16.30 alkaen juhlitaan Touko Laaksosta. Ohjelmassa on Boots, Biceps and Bulges: The Life & Works of Tom of Finland -lyhytdokumentin ilmaisnäytös. Elokuvassa taiteilija kertoo omin sanoin työstään ja elämästään. Vinokinon tiedotteessa kerrotaan, että tilaisuuteen on saatu puhujaksi Durk Dehner, Tom of Finland -säätiön perustajajäsen ja puheenjohtaja sekä Laaksosen pitkäaikainen ystävä ja rakastaja. Lisäksi dokumentin yhteydessä toimittaja Susanna Luoto puhuu tänä syksynä ilmestyneestä kirjastaan Salaisuuksin suljettu – Kirjeiden Tom of Finland. Uudempaan homoerotiikkaan on mahdollista tutustua lauantai-illan Heimat XXX -lyhytelokuvanäytöksessä kello 21.

- Luvassa on fantasiaa, todellisuutta, huumoria, draamaa, taidetta, viihdettä ja vähän BDSM:ää, kuvataan tarjontaa Vinokinon tiedotteessa.

Elokuvafestivaalin ajan voi vierailla Alvariumissa (Puutarhakatu 8, Turku) katsomassa Tom of Finland -säätiön Tom of Finland -näyttelyn. Lisäksi tiloihin pystytetään 20 taiteilijan teoksista koostuva I Want To Break Free -näyttely. Oheisohjelmistossa on myös Tom of Finland -aiheinen nahkatyöpaja lauantaina 21.10. Yhdessä Puvustamon kanssa toteutettavassa työpajassa itselleen voi valmistaa nahkaisen korun tai vaikkapa avaimenperän. Alvariumissa järjestettävää työpajaa ennen voi nauttia brunssin elokuvan kera: niin ikään lauantaina järjestettävän brunssin voi nauttia sellaisenaan tai elokuvan kera. Brunssielokuvaksi on valikoitunut Tim Oliehokin Queen of Amsterdam (2013) ja näytökseen on vapaa pääsy. Lauantai-ilta huipentuu festariklubi-iltaan, jossa soittaa Mummin Kullat ja DJ Iso-Jenni (Pink Taco Krew). Oheisohjelmassa on myös keskustelutilaisuuksia ja spoken word -tapahtuma.

Järjestyksessään 26. Vinokino -elokuvafestivaali on Turussa 19.-22. lokakuuta ja Helsingissä 9.-12. marraskuuta. Lisäksi elokuvanäytöksiä on Tampereella 25.–27. lokakuuta ja Jyväskylässä 1. marraskuuta. Tapahtuman järjestää Turun seudun Seta.



» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Itävallan vaaleissa Vihreät jäänevät alle kynnyksen, tappio Ulrike Lunacekille

vaeltaja2006 • 15.10.2017 19:55 • 6 kommenttia. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • EU

Vihreiden ykkösnainen Ulrike Lunacek kävi Helsingissä 2016 GayGames-kisoissa ja siihen liittyvässä ihmisoikeuskongressissa. Hän on myös EU-parlamentin varapuheenjohtaja.
Näyttää siltä, että Itävallan vaaleissa Vihreät kokevat täystappion ja saattavat pudota pois parlamentista. Se olisi paha tappio myös heidän ykköskandidaatilleen, Ulrike Lunacekille.

Kun kello 20 noin 76% äänistä on laskettu, Vihreät jäävät hieman neljän prosentin äänikynnyksen alapuolelle: 3,8%. Ulrike Lunacek on ollut vihreiden näkyvä hahmo. Hän on avoimesti lesbo ja toimii EU-parlamentissa ryhmien välisen yhteistyöelimen, ns. intergroupin, johdossa. Kesällä 2016 Lunacek kävi elämänkumppaninsa kanssa Helsingissä GayGameseissa. Hän harrastaa uintia. Lunacek on erittäin aktiivinen hlbtiq-asioiden ajaja.

Itävallan kansanpuolue ÖVP voittaa vaalit (31%). Sen puolueen uusi nuori johtaja Sebastian Kurz on saanut ihmiset vakuuttuneiksi uuden suunnan tärkeydestä. Kurz on komea, 31-vuotias mies, jota yritettiin vaalikampanjan aikana torjua lokakampanjalla: hänellä on mm. liian suuret korvat. Lokakampanjan teki israelilainen toimisto, sosialidemokraatit olivat tilaajina. Sosdemit katkaisi yhteistyön mainostoimistoon, kun huomattiin, että lokakampanja meni yli äyräiden.

Vapauspuolue, entinen Haiderin puolue, menestyi loistavasti mutta ei menestynyt niin hyvin kuin gallupeissa oli odotettu. Se on jäämässä kolmanneksi, sosialidemokraattien jälkeen (n. 26%).

Hlbtiq+-ihmisten kannalta olennaista on, että uutta avioliittolakia ei tulla saamaan, kun hallituksen muodostaja on kansanpuolue ja mahdollinen apupuolue on vapauspuolue. Molemmat ovat nyt populistisia ohjelmaltaan. Vapauspuolue on erityisen kielteinen hlbtiq+-asioissa. Sosdemit ovat ennen vaaleja kertoneet, etteivät ne jatka hallituksessa.




PÄIVITYS klo 21.30

97% laskettu. Vihreiden osalta sama tilanne: 3,9%. Tappiota 8,6%.




Sos dem Itävallan sosialidemokraatit SPÖ

ÖVP konservatiivinen kansanpuolue, ollut ehkä kokoomuksen tyyppinen puolue, hallitusvastuussa. Nyt siirtymässä populistiseen suuntaan.

FPÖ vapauspuolue, Haider aloitti tässä puolueessa, populistinen ja monien mielestä jotkut kannattajat uusnatseja. Haiderin kuoleman jälkeen puolue jakaantui, syntyi BZÖ, mutta sitä ei enää ole ollut olemassa. Loikkarit palasivat takaisin.

Vihreät, nyt pudostusta yli 8%

Liberaalit NEOS

Pilzin lista yhden miehen taakse ryhmittynyt

Twitterissä sanotaan totuus: vihreille 8% alamäki. Lunacek on selvästi tyrmistynyt twitterissä. Eilisessä uutisessamme kerroimme Wienin ja Giessenin yliopistojen tutkimustuloksen: homot ja lesbot äänestävät Itävallassa eniten vihreitä.

» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Oscar Ohlis on vuoden Guldanka

vaeltaja2006 • 14.10.2017 22:13 UUTISET: PRIDE
Vuoden Guldankan-tunnustuspalkinto on annettu tänä iltana Oscar Ohlisille. Hän on viime vuosina ollut Regnbågsankan-järjestön puheenjohtajana, mutta hän on myös ollut aktiivisena politiikassa 15-vuotiaasta lähtien. Hänen puolueensa on Ruotsalainen kansanpuolue. Hän on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pitänyt hlbtiq-näkökulmaa esillä.

Oscar Ohlis on syntynyt 1983. Hän on kotoisin Vöyristä, Hän on toiminut mm. Vaasassa, mutta viime vuodet hän on ollut Helsingissä. Hän on valtiotieteen maisteri.

Guldankan annetaan henkilölle, projektille tai instanssille, joka vuoden aikana on merkittävällä tavalla vaikuttanut moninaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseen, ennakkoluulojen murtamiseen tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen ruotsinkielisessä Suomessa. Perinteisesti Guldankan-tunnustuspalkinto annetaan ruotsinkielisen sateenkaariviikon iltajuhlassa.

Aikaisemmin tunnustuspalkinnon ovat saaneet Ted Urho, Kaj Korkea-aho, Tahdon 2013 -kampanja, radiokanava x3m, Jeanette Östman, Monika Pensar, Karl Af Hällström, Camilla Gunell ja Andreas Snellman. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2007.


» Jutun oma sivu
Itävallan vaaleissa vähemmistöihin varauksellisesti suhtautuvat puolueet voittamassa

vaeltaja2006 • 14.10.2017 20:44 • 3 kommenttia. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Itävallan vuoristomaisemissa ollaan yleisesti vanhoillisempia kuin pääkaupunkiseudulla.
Itävallan parlamenttivaaleissa lokakuun 15. päivänä 2017 mielipidetutkimusten mukaan konservatiivinen Itävallan kansanpuolue ÖVP ja sen nuori huippukandidaatti Sebastian Kurz ovat saamassa yli 30% äänistä. Vain hieman heikommin perässä tulevat oikeistopopulistinen Itävallan vapauspuolue (FPÖ) ja sosialidemokraatit (SPÖ). Puolueiden nimissä ö-kirjain tulee sanasta Österreich.

Viiden prosentin äänikynnyksen tienoilla kamppailevat liberaalit (NEOS) ja vihreät sekä vihreistä eronneen Peter Pilzin ryhmä.

Aivan toisenlainen tulos tuli Wienin ja Giessenin yliopistojen tutkimuksesta, jossa selvitettiin hlbtiq-ihmisten äänestysmieltymyksiä. Tutkimus tehtiin osittain nettikyselynä ja sen edustavuus on jossain määrin kyseenalainen.

Ei-heterojen tutkimuksessa parhaat tulokset tulivat sosialidemokraateille (31,1%) ja vihreille (30,7%). Liberaalinen NEOS ja Pilzin lista menestyivät kohtalaisesti (9,3% ja 9,1%). Naiset kannattavat enemmän vihreitä kuin miehet. Miesten suosikkeja ovat sosialidemokraatit, liberaalit ja Pilzin lista.

Vapauspuolue FPÖ ja kansanpuolue ÖVP saavat hyvin vähän tukijoita hlbtiq-piireissä. Niiden vaaliohjelmissa ei ole ollut mitään, mikä koskisi näitä vähemmistöryhmiä. Sen sijaan sosialidemokraatit, NEOS ja vihreät asettuvat selkeästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden kannalle.

Kommenteissa on tänään todettu, että vapauspuolueen ja kansanpuolueen mielipiteet mm. maahanmuutosta ovat lähentyneet. Kansanpuolue on perinteisesti ollut "vanhoillinen" oikeistopuolue ja vapauspuolue vastaa tyypillisiä populistipuolueita muissa maissa.

Hlbtiq-kyselyyn osallistui 473 hlbtiq-ryhmiin kuuluvaa. Karkeasti on arvioitu, että Itävallassa on yli 600 000 näihin ryhmiin kuuluvaa äänioikeutettua.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Suomen ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun aikana puhutaan sidoksista

vaeltaja2006 • 14.10.2017 11:18 • 2 kommenttia. UUTISET: PRIDE
Jossain määrin yllättävä aihe on Suomen ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun teema: ”Band”, suomeksi sidos, liitos tai sitomisväline. Järjestäjänä on yhdistys Regnbågsankan, joka jo 10 vuoden ajan on sitonut yhteen ruotsinkielisiä hlbtiq-ihmisiä.

Regnbågsankan on pyrkinyt luomaan sidoksia ruotsinkielisiin kouluihin ja suureen yleisöön. Regnbågsankanin uusi puheenjohtaja Catariina Salo toivoo qx.se-nettilehden haastattelussa, että yhdistys pystyy luomaan hyvän sidoksen myös jäseniinsä päin.

Yksi syy tämän aiheen valitsemiselle oli suomalais-ruotsalaisen Kaj Heinon kuolema runsas vuosi sitten. Kaj Heino kuoli tapaturmaisesti. Hänen henkilökohtaisen kiinnostuksensa kohde oli dominanssi ja alistuminen. Hän osallistui aikaisemmin sateenkaariviikonlopun tapahtumiin, ja hän oli muistanut Regnbågsankania testamentissaan.

Mennyt vuosi on muullakin tavoin ollut uudenlaisten sidosten ja liittojen vuosi. Uusi avioliittolaki sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot. Ruotsinkielisessä satenkaarimessussa Johanneksen kirkossa perjantai-iltana esitettiin interaktiivinen sidos-taideteos, jossa luotiin sidos toinen toisiimme. Qx.se:n haastattelussa Monika Pensar sanoo, että ruotsinkielisiä sateenkaarimessuja on järjestetty lähes 10 vuotta ja sinä aikana messu on ollut erityislaatuinen ”jumalanpalveluslaboratorio”, jossa rohkeasti on kokeiltu uusia yhteenkuuluvuutta lisääviä messun osia.

Myös uudenlaisten sidosten kanssa ollaan tekemisissä. Maahan on tullut paljon turvaa ja parempaa elämää hakevia maahanmuuttajia. Miten heihin luodaan sidoksia, jotka auttaisivat sopeutumisessa. Ja miten luodaan sidokset niihin turvapaikkaa hakeviin, jotka ovat halunneet liittyä eri syistä suomalaisiin uskontokuntiin. Ruotsinkielinen sateenkaarimessu on yksi niitä paikkoja, jossa ei kysytä henkilön tunnustuksellista taustaa, maailmankatsomusta tai uskon lujuutta. Kaikki ovat olleet yhtä tervetulleita.




Sunnuntaina sateenkaariviikonlopun ohjelmassa on työpaja, jossa tutustutaan japanilaiseen shirabi-sidontaan. Työpaja on täyteen buukattu.


Vuonna 1990 homomiesten aloittama Datafobi-niminen elektroninen yhteydenpitojärjestelmä oli nykyisen sosiaalisen median varhaisaste. Siellä oli syyskuussa 1991 nimimerkki Amanin kirjoittama pienoisnovelli, jonka teemana oli koulupojan outo tunne, kun koulutoveri välitunnilla sitoi hänet lukolla vyölenkistä.



Kahdeksan vuoden ikäisenä olin pienessä koulussa. Oli välitunti ja olin toisen kaverin kanssa järjestäjänä. Siellä järjestäjät olivat koko välitunnin sisällä. Työt tulivat nopeasti tehdyiksi, eikä siinä ollut paljonkaan tekemistä. Yhdellä välitunnilla kaveri keksi pienellä lukolla kiinnittää meidät lantioilta farkun vyölenkistä yhteen. Olimme vähän aikaa kiinni toisissamme...



Guldankan-palkinto

Suomen ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun pääjulassa lauantai-iltana perinteisesti jaetaan palkinto: vuoden Guldankan. Tämän kunniapalkinnon saa ihminen, joka on vuoden aikana merkittävällä ja positiivisella tavalla vaikuttanut HLBTI-ihmisten elämään tai ollut merkittävästi näkyvissä.

Johanneksen kirkon ovella, sateenkaarimessun aikana, on viime vuosina ollut sateenkaarilippu. Tänä vuonna sateenkaarimessu pidettiin perjantai-iltana Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla.

» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Kaarinan kaupunki: Ei katua Tom of Finlandille

Sami Mollgren • 13.10.2017 18:50 UUTISET: YLEISET • KOTIMAA
Kaarinan kaupunkiin ei ole tulossa Tom of Finlandina tunnetun Touko Laaksosen mukaan nimettyä katua. Asiasta tehtiin päätös Kaarinan kaupunkikehityslautakunnassa. Lautakunnan yhdestätoista jäsenestä kolme kannatti Laaksosen mukaan nimettyä katua.

Asiasta kertoo Yle.

Paraistentien ja Kaarina-talon välinen osuus nykyisestä Lautakunnankadusta nimetään asiasta uutisoineen Ylen mukaan Oskarinkaduksi. Myös Kaarina-talon eteen tuleva aukio nimetään Oskarintoriksi.

Nimien taustalla oleva Oskari Hollmén on kaupungin historiaan vaikuttaneita merkkihenkilöitä. Yle kertoo, että kaupunginarkkitehti ja kaupunkikehityslautakunnan esittelijä Pasi Aromäki arvioi nimikkokadun saattavan toteutua myöhemmin.

Touko Laaksonen (1920-1991) oli syntyjään Kaarinasta. Häntä pidetään paitsi maailman tunnetuimpana kaarinalaisena, myös yhtenä kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista.


» Jutun oma sivu
Euroopan neuvosto haluaa kieltää intersukupuolisten vauvojen ei-välttämättömän sukuelinkirurgian

Sami Mollgren • 13.10.2017 18:32 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Yksi intersukupuolisuuden symboleista on käytössä intersukupuolisuus.fi -infosivustolla.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi torstaina päätöslauselman, jossa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata kannustetaan kieltämään intersukupuolisten vauvojen lääketieteellisesti ei-välttämätön sukuelinkirurgia.

- Päätöslauselma ottaa kantaa erittäin rajuihin ihmisoikeusloukkauksiin. Lapsella on syntyessään oikeus olla joutumatta lääketieteellisesti turhiin leikkauksiin. Kyse on lapsen oikeuksien toteutumisesta, sanoo Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen (vihr).

Päätöslauselma kannustaa jäsenvaltioita kieltämään intersukupuolisten vauvojen lääketieteellisesti ei-välttämättömän sukuelinkirurgian ja helpottamaan intersukupuolisten mahdollisuutta sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Päätöslauselmassa nostetaan esiin myös riittävän psykososiaalisen tuen tarve intersukupuolisten lasten vanhemmille ja intersukupuolisille ihmisille itselleen.

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan niitä fyysisiä tiloja, joissa yksilön keho ei vastaa normatiivisia oletuksia sukupuolitetuista kehoista. Intersukupuolisuuden takana on erilaisia geneettisiä, kromosomaalisia, sukurauhasiin liittyviä tai hormonaalisia tekijöitä.

Suomessa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa edistämään pyrkivä Trasek kritisoi intersukupuolisten vauvojen genitaalien leikkaamista oletetuksi miehen tai naisen genitaaleiksi.

- Joissain tapauksissa genitaalikirurgia on lääketieteellisesti tarpeellista, mutta monesti sitä tehdään kosmeettisista syistä. Kirurgi ei voi tietää mihin sukupuoleen ihminen tuntee kuuluvansa aikuisena ja intersukupuolisten vauvojen kosmeettiset leikkaukset rikkovat heidän kehollista koskemattomuuttaan, todetaan Trasekin verkkosivuilla.

Trasekin verkkosivuilla todetaan, että puhtaasti kosmeettisista leikkauksista on osittain jo luovuttu, kun niiden ei ole katsottu olevan lapsen parhaaksi. Järjestö muistuttaa, että leikkauksia silti jatketaan edelleen ympäri maailmaa, sillä perinteiset sukupuolikäsitykset ohjaavat vahvasti näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu.

- Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden edistämiseksi vaaditaan toimia. Tarvitsemme myös monipuolisen tiedon lisäämistä intersukupuolisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta, sanoo Parviainen.

Eduskunnan verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa todetaan, että Suomessa valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on ehdottanut muun muassa, että intersukupuolisten lasten kirurgisesta sukupuolen muokkauksesta pidättäyttäisiin siihen saakka, kunnes lapsi tai nuori pystyy ottamaan siihen itse kantaa.

Euroopan neuvosto koolla Ranskassa

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.

Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous oli koolla Ranskan Strasbourgissa 9.-13.10.2017.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Setan puheenjohtaja vaatii translakiasian julkiseen käsittelyyn asiantuntijuutta

Sami Mollgren • 13.10.2017 09:53 UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Setan puheenjohtaja Viima Lampinen kritisoi Ylen A-studion tiistaina 10. lokakuuta järjestettyä keskustelua translaista, sen uudistustarpeesta ja transihmisten vanhemmuudesta. Asiasta keskustelivat Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja kansanedustaja Leena Meri (ps).

Lampinen katsoo, että keskustelijana ollut kansanedustaja Meri ei ollut aiheesta perillä. Lampisen mukaan Meri myös oli jotain muuta kuin ihmisoikeusasiantuntija. Lampinen vaatii asian käsittelyyn laadukkuutta ja asiantuntijuutta, ei aiheeseen liittyvien perustietojen suhteen eri tasolla olevien välistä kinastelua.

- Olen todella kyllästynyt tällaiseen tapaan käsitellä vähemmistöasioita ja ihmisoikeusteemoja. Sen sijaan, että saataisiin laadukas, aiheeseen pureutuva asiantuntijahaastattelu, kansalle halutaan kinaa ja kinasteluhuveja. Asiasta ei päästä kunnolla koskaan edes keskustelemaan, koska edes perusasoista ei olla samalla tasolla, samalla kartalla, toteaa Lampinen Twitterissä.

Hän viittaa keskustelutarjonnan tasoon "kuvainnollisesti lyön tai ainakin sanoillani sivallan" -määritelmällä ja siihen, että mielipide nostetaan samanarvoiseksi kuin aiheeseen vuosia perehtyneen asiantuntijan lausunto.

- Nyt riittää. Haluan journalismia, en viihdettä, kirjoittaa Lampinen.

- Haluan laatua ja asiantuntemusta, oikeutta ja arvokkuutta, en joutavaa hölinää ja sisällötöntä höttöä.

Keskiviikkona translain uudistamista edistävän Kuuluu kaikille -kampanjan verkkosivuilla julkaistiin kirjoitus, jossa translakikampanjan asiantuntijat kommentoivat kansanedustaja Meren keskustelussa esittämiä huomioita.


» Jutun oma sivu
Pentti Holapan tilitys elämästään: monet asiat tapahtuivat sattumalta

vaeltaja2006 • 12.10.2017 21:55 • 1 kommentti. IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ • KOTIMAA

Pentti Holappa (kuva: Mika Horelli)
Kirjailija, runoilija Pentti Holappa nousi vaatimattomista oloista varsin korkealle valtakunnallisessa hierarkiassa. Hän itse sanoi, että sattuma auttoi, mutta hän oli myös määrätietoinen ja ahkera yrittäessään kuroa umpeen itsensä ja koulutettujen ihmisten välistä kuilua.

Pentti Holapan lapsuus oli aluksi ankea mutta parani pian. Isä jätti perheen Yli-Kiiminkiin ja äiti jäi lasten yksinhuoltajaksi. Lapset pääsivät Ikaalisiin mummon ja taatan hoiviin ja oma äiti muutti Tampereelle Tampellaan töihin. Hän kävi joka viikko Ikaalisissa katsomassa lapsiaan. Pentti Holappa tapasi isän vasta 36-vuotiaana seuraavan kerran. Kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä. Pentti Holappa oli mummon ja taatan luona kuin heidän 15. lapsena, hän sai kannustusta ja hellyyttä. Taata oli vasemmistointellektuaali ja kova lukemaan. Siinä oli esikuva elämään.

Pentti Holappa on käynyt kansakoulua vain kuusi vuotta. Hän yritti oppikoulua, mutta sai ehdot kaunokirjoituksessa vai oliko se kaunokirjallisuudessa. Oppikoulu oli keskeytettävä ilmeisesti sen vuoksi, että ehtoja saaneet tuohon aikaan menettivät vapaaoppilaspaikkansa eikä köyhän perheen lapsi pystynyt jatkamaan koulunkäyntiä. Näin meneteltiin valtion oppikouluissa vielä 1960-luvulla.

Sota-aika 12-4-vuotiaalle oli hyvää aikaa. Hän oli mukana kerhoissa, ja retkeiltiin paljon.

Matka Finlandia-palkinnon saajaksi ja kulttuuriministeriksi on ollut pitkä. Pentti Holappa itse sanoo radiohaastattelussa, että kaikki tämä on tapahtunut sattumalta. Hän on tavannut ihmisiä, jotka ovat halunneet auttaa häntä. Ne tehtävät, joita hänelle on uskottu, hän on pyrkinyt hoitamaan niin hyvin kuin on pystynyt.

Niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet, oli mm. Tampereen Ahjolan, kristillisen työkeskuksen nuoriso-ohjaaja Aki Kuosmanen, joka järjesti Pentin töihin Helsinkiin Akateemiseen kirjakauppaan. Silloin hän oli vain 18-vuotias eikä osannut sanaakaan vieraita kieliä. Hänen paikkansa oli kirjakaupan varastossa. Hän meni Kalliolan vapaaopistoon kynäilijöiden piiriin, jota veti Osmo Hormia, myöhemmin suomen kielen professori Ruotsissa. Holappa alkoi lukea ruotsia, oppi sen ja oli vähän aikaa Ruotisssa kirjakauppaharjoittelijana. Siellä hän alkoi opiskella englantia. Hän oli vuonna 1953 muutaman kuukauden Nizzassa ja alkoi opiskella ranskaa. Kirjailijaksi hän kehittyi vähitellen. Ensin hän tutustui kirjastossa tulenkantajien lehteen ja alkoi jäljitellä heidän runojaan. Siitä se lähti. Myöhemmin hän tutustui sattumalta Pirandellon näytelmiin, joissa teemana oli henkilökuvien epävarmuus eli ihmiset etsivät identiteettiään. Siitä tuli pohja Holapan kirjallisille pyrkimyksille.


Kumppanuus ja ystävyys

Olli-Matti Ronimus on ollut hänen kumppaninsa puolen vuosisadan ajan. He tutustuivat vuonna 1953. Ystävyys päättyi Olli-Matin kuolemaan 2000-luvun alussa. Holappa pääsi sisään ranskalaiseen runouteen Ronimuksen kautta. Ronimus oli tutustunut ranskalaiseen avantgardismiin ruotsinkielisten käännösten kautta. He olivat Nizzassa ja Pariisissa ja opiskelivat ranskan kieltä ja runoutta. Ranskalainen elämäntapa kiehtoi. Seksuaalinen ilmapiiri oli erilainen kuin Suomessa. He alkoivat kääntää ranskalaista kirjallisuutta 1960-luvulla.

Holappaa alettiin pitää merkittävänä modernistina. Tyyliin vaikutti ilman muuta ranskalainen kirjallisuus ja sen selkeys. Ensimmäinen runokokoelma julkaistiin vuonna 1950. Hän ei kuitenkaan pidä arvossa sitä, mitä kirjoitti alle 50-vuotiaana. Vasta vanhempana hän kokee löytäneensä oman tyylinsä.

Alkuvuosinaan hän ei kokenut mitään syrjintää. Sitä tuli vasta sitten, kun hänen homoseksuaalisuutensa alkoi tulla julki. Vähitellen tuli julkiseksi salaisuudeksi, että hän eli yhdessä Ronimuksen kanssa.

50- ja 60-luvuilla oli voimassa laki, joka teki homoseksuaalisuuden rangaistavaksi. Oli oltava varovainen. Ei ollut homobaareja, oli vain pisuaareja. Rangaistavuus poistui 1972. Samana vuonna hän oli Paasion vähemmistöhallituksen kulttuuriministerinä. Kalevi Sorsa oli puoluesihteeri, ja Sorsa vaikutti nimitykseen. He tunsivat Pariisin ajalta. Suomeen oli tulossa tärkeä kansainvälinen kongressi ja siihen tarvittiin ranskan kielen ja muiden kielten osaajaa. Poliittisista vuosistaan hän sanoo, ettei hän koskaan kuulunut Kekkosen hoviin eikä liehitellyt Tehtaankatua.

Vuosien mittaan Holappa on tottunut liikkumaan kansainvälisissä taidepiireissä ja myös ”korkea-arvoisissa” piireissä. Mukkulan kirjailijakokouksissa hän on monet kerrat ollut ranskalaiskirjailijoiden tulkkina. 1990-luvun lopulla hän johti Ranskassa runoakatemiaa.

Vuonna 1976 Holappa ryhtyi antikvaarisen kirjakaupan pitäjäksi. Se oli Kampin torin varrella. Siinä on yhä edelleen antikvariaatti. Oli hyvää sattumaa, että hän sai sen ”melkein ilmaiseksi”. Hän piti sitä Ronimuksen kanssa 12 vuotta. Se oli kuin ranskalainen kapakka. Monet täysin tuntemattomat tulivat istuskelemaan ja kertoilemaan elämästään. Uutta tavaraa piti hankkia hyllyihin ja oli pakko hankkia auto: ensin rättisitikka, sitten lada.


Kirjoittamisen uusi aloitus

Uusi aloitus kirjoittamisessa tapahtui 1970-luvun lopulla. Tuli runoja, jotka olivat avoimia. ”Ystävän muotokuva” voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1998. Siinä teoksessa homoseksuaalisuus on pääteemana. Christer Kihlman on kirjoittanut homoudesta, mutta Holappa halusi tehdä sen vielä suoremmin. Holappa sanoi, että oli hänen velvollisuutensa kansalaisena ottaa esiin tämä aihe, joka aikoinaan tuhosi monet ihmiset – tai yhteiskunta murskasi nämä ihmiset. Hän kertoo olleensa 20-vuotiaana monta vuotta suhteessa naisen kanssa, joka tuli kaksi kertaa raskaaksi. Raskaus keskeytettiin keuhkotaudin takia. Holappa sanoo, että aito rakkaus puuttui siitä suhteesta. Elämä olisi ollut valheellista, jos he olisivat jääneet elämään yhteen. Näitä teemoja on Ystävän muotokuvassa.

Kirjan homoeroottiset kuvaukset herättivät huomiota, vaikka ne eivät olleetkaan kirjan pääaihe. Liisa-Maija Laaksonen valitsi Finlandia-voittajan ja hän suoraan sanoi haastattelussa inhonneensa kirjaa, mutta siitä huolimatta päätti, että se on voittaja. Holapan mukaan hänen elämässään ystävyys on ollut tärkein johtoajatus, ei seksuaalisuus.


Onko se vain sattumaa

Kun katsoo elämää taaksepäin, monet asiat tapahtuvat sattuman seurauksena. Sama näkemys on emeritusprofessori Antti Eskolalla, joka viime vuonna ilmestyneessä Vanhuus -nimisessä kirjassaan kertoo sattumista, jotka muuttivat hänen elämänsä kulkua. Pentti Holappa kertoo, että alle 20-vuotiaana hänellä oli vaikeita aikoja ja hän oli lähellä itsemurhaa ”toisenlaisena nuorena”. Elämä auttoi. Hänellä on aina ollut hyviä ystäviä. Hänellä ei ole koulutustaustaa. Suuri osa yleissivistyksestä on kertynyt sattumanvaraisesti, monesti ystävien kautta. Lukeminen on auttanut. Viime suosina mm. kosmologia on kiinnostanut.

Vuosi 2004 on ollut vaikea. Maailma soti Irakissa ja pitkäaikainen kumppani alkoi kuihtua keuhkosyöpään. Sitä ennenkin on ollut kuolemaa: vuonna 1994 kuoli koira Viki ja seuraavana vuonna äiti, sitä seuraavana vuonna isä. 2000-luvun alkupuolelle tullessa lähes kaikki nuoruuden ystävät ovat jo pois. Se on väistämätöntä. Jokainen aikanaan poistuu näyttämöltä.

Lähteenä on käytetty pääasiassa radio-ohjelmaa ”Pentti Holappa sattuman matkassa”, toimittajana Jenni Stammeier. Ohjelma on Ylen Areenassa. Lisäksi lähteenä käytetty Ylen Kulttuuriohjelmien tv-dokumenttia ”Ammatti: Suomalainen kirjailija” vuodelta 2003.

areena.yle.fi


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Kirjailija ja runoilija Pentti Holappa on kuollut

vaeltaja2006 • 12.10.2017 07:19 UUTISET: YLEISET • KOTIMAA

Kirjailija Pentti Holappa (kuva: Jorma Pouta / Otavamedia / Lehtikuva)
Pentti Holappa on kuollut kotonaan 90-vuotiaana.

Pentti Holapan kuolemasta kertoi Holapan pitkäaikainen ystävä Samuli Vierikko ranneliike.netille lähettämässään viestissä.


Holappa oli kulttuuriministerinä vuonna 1972.




Holappa sai Finlandia-kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998 teoksestaan Ystävän muotokuva. Se on rohkea kirja kahden miehen rakkaussuhteesta.




Myös runoissaan 1900-luvun loppupuolella Holappa alkoi käsitellä rakkaus-teemaa uudella tavalla. Vuonna 1988 Pentti Holappa esitti runonsa ”Lammaspaimen” Helsingissä Esplanadipuiston lavalla vapautuspäivien puistojuhlassa.



» Jutun oma sivu
Translain uudistusta edistävä kampanja oikoo kansanedustajan televisiossa esittämiä väitteitä

Sami Mollgren • 11.10.2017 23:10 • 2 kommenttia. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA

Kuuluu kaikille -kampanjan tarkoituksena on edistää translain uudistamista.
Tiistaina 10. lokakuuta Ylen A-studiossa keskusteltiin translaista, sen uudistustarpeesta ja transihmisten vanhemmuudesta. Asiasta keskustelivat Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja kansanedustaja Leena Meri (ps).

Translain uudistamista edistävän Kuuluu kaikille -kampanjan verkkosivuilla käsitellään kansanedustaja Meren keskustelussa esittämiä huomioita, joita translakikampanjan asiantuntijat ovat kommentoineet.

Kommentoituihin huomioihin kuuluu esimerkiksi Meren kokema hämmennys siitä, että transmies saa lapsen. Meri vetoaa siihen, että "meillä on kuitekin tuhansia vuosia on ollut mies ja nainen biologisesti". Translakikampanjan vastauksessa muistutetaan, että sukupuoli on moninaisempi ilmiö kuin lisääntymiselimet ja sukusolut.

Kuuluu kaikille -kampanja katsoo, että juridisen eli oikeudellisen sukupuolen tulee olla ilmoitusasia, koska jokaiselle kuuluu oikeus päättää omasta sukupuolestaan.

Suomen jo valmistettu translaki yhä jumissa

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo valmistellut esityksen translaiksi edellisellä vaalikaudella, mutta tuolloin hallituksessa mukana olleet kristillisdemokraatit eivät hyväksyneet esityksen antamista eduskunnalle, eikä nykyhallituskaan ole translakiuudistusta edistänyt. Asia ei ollut esillä hallitusneuvotteluissa.

Translakia pyritään edistämään parhaillaan myös kansanedustajien tekemän lakialoitteen muodossa


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Kosovossa ensimmäinen pride-kulkue

Sami Mollgren • 11.10.2017 18:34 • 1 kommentti. UUTISET: PRIDE • ULKOMAAT

Kosovon ensimmäiseen pride-paraatiin osallistuneet liehuttivat sateenkaarilippuja Pristinan keskustassa (kuva: Hazir Reka / Reuters / Lehtikuva)

Kosovon pääkaupungissa Pristinassa järjestettiin tiistaina 10. lokakuuta maan ensimmäinen varsinainen pride-tapahtuma.

Kulkueeseen osallistui satoja ihmisiä ja mukana oli myös presidentti Hashim Thaçi. Tapahtuman iskulause oli "rakkauden nimessä".

Pristinassa on aiemminkin järjestetty mielenosoituksia, joissa on nostettu esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamat kielteiset asenteet.

Vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovo julistautui vuonna 2008 itsenäiseksi Serbiasta. Monet maat Suomi mukaanluettuna ovat tunnustaneet Kosovon itsenäisyyden, mutta ei esimerkiksi Serbia. EU:n välittämien neuvottelujen tuloksena vuonna 2013 Kosovon ja Serbian väliset suhteet saatiin kuitenkin käytännössä toimiviksi.

Pride-kulkue Pristinassa 10. lokakuuta 2017 (kuva: Visar Kryeziu / AP / Lehtikuva)

» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
 

Arkisto

Valitse vuosi ja viikko


vain uutiset | kaikki

Viimeksi kommentoidut

»»»»»»»»»»»»»»» RSS-syöte viimeksi kommentoiduista jutuista
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy